Uskomatonta mutta totta – tänään oli jo kolmannen viikon perjantai ja viimeinen päivä Himos Centerissä! Mihin on kolme viikkoa kadonnut, suorastaan livahtanut? Todella vauhdikkaasti on mennyt tämä opetoppi ja vauhdikkaasti meni myös viimeinen päivä.

Kokousryhmän lähtijöitä oli pitkin aamua ja uusia tulijoita oli paljon. Puuhaa riitti ja tuntui hienolta, että pystyin jo tekemään check in`t melko itsenäisesti – suurin haaste on edelleen löytää oikea avain oikeasta kaapista ja sijoittaa asiakkaan varaama mökki oikealle kartalle ja alueelle. Mietinkin tänään, että kuinkahan kauan kestäisi, ennenkuin hallitsee koko tarjonnan jouhevasti? Vie varmasti useamman kuukauden.

Ilkka lähti vetämään joukkuekisaa kokousväelle – aktiviteettejä kysytään kokousten väliin ja HimosSafareilla on niihin hyvä tarjonta ja hyvät vetäjät.

Jousiammunta (joka on mielestäni vaikeaa..) on yksi joukkuekisan lajeista ja varmasti mieleistä kokoustaville asiakkaille.

Tein Helin avuksi kaikki Holiday Club Resortin tulijat eli laitoin avaimet, kartat ja infon kuoriin ja asiakkaiden nimet päälle. Niitä tehdessäni ymmärsin kokonaisuuden tästäkin majoituskapasiteetin osa-alueesta. HRC:n majoitukset hoidetaan ns. ”avainpalveluna”.

Puhelimessa kysyttiin taas monenmoisia asioita ja vastailin parhaan tietämykseni mukaan ja kysyin neuvoja, jos en tiennyt. Heli on kyllä ollut tosi kärsivällinen opettaja ja aivan mahtava asiakaspalvelija! Hän tietää tosi paljon Himoksesta, majoituksesta ja kaikesta, mitä alueella tapahtuu. Mielestäni Centerin vastaanotolla on TOSI TÄRKEÄ rooli Himoksella – onhan vastaanotto paikka, johon varmasti suurin osa majoittuvista asiakkaista ihan ensimmäiseksi ottaa kontaktin Himokselle tullessaan. On tärkeää, että vastassa on iloinen, palvelualtis ja asiansa osaava henkilö, koska ensimmäiset minuutit asiakaspalvelutilanteessa ovat todella merkittäviä. Noiden minuuttien aikana ratkaistaan, miten asiakkaan odotettu loma alkaa. Himoksella se alkaa aina hyvin! 🙂

Mitä opin kolmen viikon aikana? Opin todella paljon uutta HimosLomista, palveluista, majoituskapasiteetista, ihmisten toimenkuvista, asiakkaista ja ohjelmapalveluista. Sain tehdä töitä ammattilaisten kanssa ja havaitsin jälleen kerran, että asiakaspalvelu on kaiken A ja O. Jos asenne on oikea, pärjää. Kaikki pienet yksityiskohdat kyllä oppii, kunhan on halu ja tahtotila oppia. Huomasin myös, miten mukavaa elinkeinossa työskentely on. Sain paljon uusia ajatuksia itselleni opettajan työhön. Lisäksi jatkossa minun on helppo lähestyä HimosLomia opiskelijoiden asioissa. Samoin toivon, että hyvä yhteistyömme jatkuu ja että matkailun opiskelijoita edelleen pyydetään apuun, jos tarvetta on. Tämä ala on ala, jonka oppii tekemällä ja on hienoa, että opiskelijamme pääsevät mukaan näihin huikeisiin juttuihin, joita alueella järjestetään. Kiitos siitä!

Kiitän myös sydämestäni ja nöyrästi Heliä ja Heidiä, jotka perehdytitte ja opastitte minut työpaikkanne saloihin. Toivon teille jaksamista vaativassa työssänne! Kiitos myös yläkerran väelle mukavista viikosta, samoin huoltomiehille ja siistijöille. Olette superkiva porukka! Kiitos Päiville ja Tiinalle, että sain tulla. 🙂

Ensi maanantaina sitten kohti Jyväskylää ja uusia haasteita ja kokemuksia.

Hyvää syksyä Himos Centeriin! Voikaa hyvin! Ja nauttikaa Roomasta…..  🙂 🙂 🙂

Aamun alkajaisiksi lähdin etsimään erään yrityksen tarvikkeita takahallista. Palatessani huomasin hallin katossa hirvittävän ison mustan olion. Meinasin säikähtää! Kuva kaverista alhaalla..

Minulle ei vielä selvinnyt, miksi virtahepo oli kiskottu kattoon ja mihin sitä oli tarvittu? Pitää muistaa selvittää huomenna..

Työvuoro oli suhteellisen rauhallinen; lähtijät lähtivät aika lailla kahteentoista mennessä, joka on check out -aika. Tulijoissa oli pari kokousryhmää, jotka saapuivat puolenpäivän molemmin puolin.

Ruokatunnilla tapasin viime keväänä meiltä valmistuneen opiskelijan, joka tuli avuksi vetämään kokousryhmän joukkuekisaa. Oli kiva jutella hänen kanssaan, sillä hän aloittaa ensi viikolla restonomiopinnot JAMKissa. On hienoa, että nuoret pääsevät jatko-opintoihin – tosin tämän opiskelijan kohdalla siitä ei ollut koskaan epäilystäkään! Samoin tapasin sekä puhelimessa että tiskillä keväällä meiltä valmistuneen nuoren miehen, joka kovasti ihmetteli, että ”mitä sä täällä teet??” 😀

Heli sai taas siivouspuuskan ja löysi takatilasta vanhoja esitteitä, joita tutkimme. O tempores o mores! Kovin on Himos muuttunut ja kasvanut vuosien varrella!

Päivän päätteeksi vielä tulijat kuntoon (=kuoret) ja niin se vain tämäkin päivä livahti…

P.S Pohdin ääneen, että voisikohan Winresiin saada niiden mökkien kohdalle vaikka etumerkkinä tähden, joissa on pore? Olisi näin helpomp ja nopeampi mökkilistasta/koodeista tarkistaa, missä se on ja missä ei…..? Kun en millään vielä muista… 🙂

Aamun alkajaisiksi pakkasin asiakkaalta jääneet kaksi takkia postin laatikkoon – takkeja etsittiin kuumeisesti eilen ja tänään ne sitten lähtivät asiakkaalle takaisin. Soitin vielä hänelle ja varmistin muutaman asian. Asiakas vaikutti tyytyväiseltä – onneksi, sillä eilen hän ei sitä ollut, koska takkeja ei ensin meinattu löytää. Happy end siis tälle tarinalle.

Teimme Helin kanssa normaaleja vastaanoton töitä ja niitä olikin mukavasti – päivä meni tosi nopeaan. Tein huomenna tulevalle ryhmälle majoituskuoret valmiiksi ja siinä vierähti tovi. Puhelimeen vastaaminen sujuu jo hyvin ja löydän avaimiakin jo helpommin kuin ensimmäisinä päivinä. Pikkuhiljaa alan siis päästä jyvälle tämän paikan käytänteistä ja ihmisistä.

Kyselin Heliltä iltapäivän päätteeksi, minkälaiselle opiskelijalle top vastaanotossa sopii, Tässäpä Helin mietteet:

• oma-aloitteinen
• ei saa olla hiljainen
• tosi reipas
• tosi nopea oppimaan
• kestää painetta
• järjestelmällinen

Totta kyllä joka sana!

Vielä kaksi päivää Himoksella – vaikea uskoa, että kolme viikkoa on kohta mennyt! Time flies…. 🙂

Aamu alkoi rauhallisesti. Postin tultua ihmettelimme Heidin kanssa pakettia ja sen sisältöä, joka osoittautui mökin piippuun laitettavaksi ”suodattimeksi”.  Emme olleet kumpikaan nähneet sellaista ennen…

Aamupäivän aikana myin ohjaajani avustuksella viikonloppumajoituksen yhteen mökkiin ja myös rahastin sen. Winres on järjestelmänä suhteellisen looginen, jos on käyttänyt jotain muuta varausjärjestelmää. Mutta ensikertalaiselle se voi tietysti näyttäytyä hankalana. Kokemukseni siitä, että kaikille matkailun opiskelijoillemme tulee opettaa Hotellinx, joka meillä koululla on, on vahvistunut täällä Himoksella ollessani. Eli on hyvä opetella jokin varausjärjestelmä, jotta pääsee sisälle tämäntyyppiseen työhön ja majoitusvarauksiin.

Tsekkasin sisään hollantilaisia asiakkaita ja totesin taas, että ovat todella mukavia, iloisia ja huumorintajuisia. Neuvoin myös alueen ravintoloita ja nähtävyyksiä intialaiselle perheelle ja hekin olivat tosi mukavia. Sain  myös respan tytöille tippiä viisi euroa tulevaa yhteistä matkaa varten, kun rahastin tsekkiläisen nuoren herran majoituksen. 😉

Aamiaislippuja tulostellaan koko ajan – niitä tarvitaan Metkoon PALJON! Luin myös loppuun pelisäännöt – tärkeitä asioita henkilökunnalle ja varsinkin, kun tulee taloon. On hyvä tietää, millaiseen työyhteisöön kuuluu.

Erään miehen mökkiin jättämät kaksi takkia aiheutti sydämentykytyksiä meille Heidin kanssa – loppu hyvin, kaikki hyvin. Takit löytyivät lopulta ja luvatiin toimittaa asiakkaalle. Huh huh… 🙂

Ai niin – se eilisen kysymyksen vastaus on ”riippulukon yleisavain”..  😀

Voiko Himoksella olla elämää Nightwishin superonnistuneen keikan jälkeen? Ainakin ilmoitustaulu näytti näin tyhjältä tänä aamuna… Julisteita olivat innokkaat fanit vieneet mukanaan jo lauantaina ja sunnuntaina – kävipä tiskillä vielä hollantilainen isä teini-ikäisen tyttärensä kanssa tänään kysymässä julistetta, jotka valitettavasti olivat jo kaikki loppuneet…..

Keikkaa on hehkutettu lehdissä, somessa ja asiakkaiden suilla – hyvä Himos! Eräs mies kehui tiskillä tänään myös järjestelyjä, jotka kuulema sujuneet mallikkaasti. Himoksella on jo pitkä kokemus tapahtumien tuottamisesta ja järjestämisestä ja maine kasvaa. Hienoa, että meillä on Keski-Suomessa tällainen paikka! 🙂

Tänään jatkoin DYMO-projektini loppuun, tsekkasin onnistuneesti sisään jo asiakkaita (mukavia hollantilaisia taas liikkeellä) ja vaihdoin vastaanoton aikataulut ulko-oviin. Lisäksi oikoluin mökkikirjojen sivuja, tarkistelin puhelinnumeroja niihin ja vaihdoin viikkotiedotteet ilmoitustauluille.

Aloitimme tänään Helin kanssa aamiaiskuponkiurakan – tulevia FinnMETKO – messuja varten tulee tulostaa noin 5500 aamiaislippua. Tänään tulostimme jo 1000, huomenna jatkuu tämä urakka. Tekemistä riittää ja päivät vilahtavat!

P.S Tiedättekö muuten, mikä on RLYA-avain? 😉

Paljastan huomenna………………….

Tämän päivän vietin omalla työpaikallani.

Sovimme jo maanantaina Tiinan kanssa, että en tule HimosCenterin  respaan perjantaina, koska

a) koko seutu on täynnä Nightwish-katsojia eli majoituspaikat ovat täyteen buukattuja

b) respassa on jo neljä työntekijää tsekkaamassa sisään asiakkaita

c) suurin osa majoittujista tulee jo perjantaina

d) en tunne vielä tarpeeksi aluetta/majoitustiloja, jotta voisin täysillä palvella asiakkaita tiskillä

Joten ajoin koululle ja päivitin kuulumiset ja opiskelijaryhmäni asiat kollegoiden kanssa.

Mutta jotenkin koko ajan oli ajatukset Himoksella – hassu juttu….? 🙂

Ajelin iltapäivällä sitten haistelemaan tulevan viikonlopun tunnelmia ja tervehtimään opiskelijoitani, jotka olivat apuroudareina keikkaa varten. Tässäpä muutama kuva valmisteluista ja työn touhusta alueella. Nightwish – welcome!

Aamu alkoi löytötavaroiden etsimisellä ja takahalliin tutustumisella.

Kuten arvata voi, löytötavaroiden määrä on melkoinen. Löytötavarat säilytetään tietyn ajan ja sitten ne toimitetaan Suomen löytötavarapalvelulle, josta niitä voi kysellä. Takahallissa on myös siistijöiden/mökkipalvelun varastot ja huoltohalli yms. Iso ja mystinen paikka, jossa ummikkona joutuu etsimään pitkään ennen kuin löytää haluamansa.

Sain seuraavaksi itselleni projektin. Illalla oli tulossa iso naisryhmä kokoustamaan Koululle ja heille tehtiin pieni muisto mukaan Himokselta. Tein siis 60 kassia asiakkaille ja oli mukavaa puuhaa – osasin… 😉

Safareiden tilassa oli hieno seinätaulu suksen historiasta, jota lueskelin.. Pakko oli ottaa taulusta kuva – historia on vaan NIIN mielenkiintoista…

Loppupäivän korjailin Dymolla mökkien avaimiin uusia nimiä, kuluvat helposti pois. Veitsi avuksi että sai vanhat tarrat pois ja uutta tilalle…. Vielä yksi kaappi jäi tarkistamatta, teen maanantaina, jos on aikaa..

Vauhdikas päivä! Ilmassa jo selvästi ”suuren urheilujuhlan tuntua”….  🙂 Monenlaista ohjetta tuli vastaanottoon lauantain Nightwishin konserttia varten. Tulossa todella suuri tapahtuma….

Tämä aamu alkoi rauhallisesti.  Aamun alkajaisiksi pyyhin vastaanoton tiskiltä ja koneista pölyt, ihan muuten vaan…. Hollantilainen perhe lähti safarille, jonka oppaaksi lähti ystäväni Ilkka, kokenut eräopas. He palasivat tyytyväisinä safariin ja näkemäänsä ja kokemaansa.

Olimme Heidin kanssa ehtineet jo ääneen pohtia, että onpas harvinaisen rauhallista, mutta pian sen jälkeen alkoikin sitten tohina.

Ensin meiltä pyydettiin 6000 drinkkilippua tuleviin festivaaleihin, joita Heidi alkoi tulostamaan ja minä ”viikkaamaan” eli niputtamaan. Koneen raksuttaessa aulaan pölähti lauma venäläisiä asiakkaita (aikuisia ja lapsia), jotka olivat hetkeä aikaisemmin soittaneet ja varanneet ATV-retken. Puhelin soi, tiskillä kävi Nightwish- lippujen ostajia ja limun ostajia jne….. Ja check in – asiakkaitakin tuli. Eli alun hiljaisesta päivästä kehkeytyikin sitten tosi vilkas iltapäivä. Koskaan ei siis voi tietää, mitä päivä tuo tullessaan. Mutta toisaalta – mitä enemmän on tehtävää, sitä vauhdikkaammin päivä menee. Pidän pienessä kiireessä työskentelystä, mutta tietysti harmittaa, kun ei pysty vielä itsenäisesti kaikkea tekemään enkä edelleenkään tunne aluetta/mökkejä tarpeeksi hyvin. Parhaani kuitenkin yritän ja puhelimeenkin uskallan jo tarttua, Jos menisin tuonne ihan oikeasti töihin, pitäisi ensimmäiseksi tutustua kunnolla alueeseen ja opetella reitit, kartat ja mökit mahdollisimman tarkoin, Se helpottaisi työn tekemistä.

Tänään tein muuten onnistuneesti maksupääteveloituksen venevuokrauksesta, jihuu! 🙂

Huomenna on jo taas torstai – aika rientää! Hui….

Aamun alkajaisiksi availin ovet ja jäin itse tuulikaappiin lukkojen taakse. Hyvä minä! 🙂 Onneksi Heidi oli vastaanotossa ja kuuli koputteluni…..

Avainlaatikko tuulikaapista respaan, coolerin pahvit takapihalle pahvinkeräykseen ja tästä päivä saattoi alkaa.

Sää kiinnostaa ulkomaalaisia vieraitamme ja tutkailimme hollantilaisen asiakkaan kanssa tulevan viikon säätä. Samoin keskustelin Varsinais-Suomesta Himoksella matkailevan herrasmiehen kanssa säästä, Keski-Suomen kauniista luonnosta järvineen ja mäkineen ja lähiseudun palveluista. Nämä asiakaskohtaamiset ovat todella mukavia ja virkistäviä ja ajattelenkin, että matkailualalle aikovan nuoren/aikuisen tulee kyllä pitää asiakaspalvelusta, jotta pärjää näissä töissä. Mutta uskon, että kaikilla alalle aikovilla on oikeanlainen tahtotila asiakkaiden palvelemiseen.

Tänään sain oikolukea viikon infot suomeksi ja ruotsiksi ja tarkistaa, että mm. aukioloajat ovat oikein. Tämä siksi, että infoa pitää tulostaa viikonlopuksi paljon – n. 400 kappaletta. Samoin tarkistin Metko-viikonlopun ruokalistat. Lisäksi tulostelimme satoja drinkkilippuja, joita postitettiin asiakkaille tulevia festareita varten. N.C.D Oy järjestää festareita ympäri Suomea, ei ainoastaan Himoksen alueella….

Vastailin puhelimeen ja osaan jo etsiä varauksia varausjärjestelmästä. Tulokuorien teko sujuu jo aika hyvin… Siis ”25 v  ja muutama kesä päälle” -opettajakin vielä oppii…;)

Tänään opin muuten sen, että Himos- festareila on käytössä vessapassi. Jos ette tiedä, mikä se on, katsokaa googlesta…. 🙂 🙂 🙂

Tämä viikko alkoi hienosti lipunnostolla. Viikonloppuna Himokselle oli majoittuneena ryhmä, jonka lippu liehui salossa ja aamulla nostin Elinan apuna Himoslomien lipun takaisin salkoon. Sen jälkeen päivä lähtikin menemään vauhdilla. Vaihdoin julisteet centerin ja kaupan välillä olevaan ilmoitustauluun.  Tsekkasin onnistuneesti hollantilaisen perheen sisään.  Kyyditsin eläkeläispariskunnan autollani mökkiin, joka sijaitsi n. 1,5 km päässä centeristä. Pariskunta oli liikkeellä bussilla, joten tarjouduin viemään, koska matkatavaroita olisi ollut raskas viedä jalan. Sain heiltä kauniin kiitoksen, joka piristi päiväni!

Lisäksi harjoittelin VIPSoftphone -puhelinjärjestelmää, eli vastasin jo muutamaan tulevaan puheluun ja soitin itse mm. huoltomiehelle ja siistijöille. Huoltoavain – järjestelmään kirjataan kaikki huoltomiehille tulevat korjauspyynnöt ja vikailmoitukset ja niitä on paljon, koska majoitustakin on runsaasti. Homma hoituu ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Tänään Heli hoiti mallikkaasti myös reklamaation; erään mökin vieressä oli kaupunki aloittanut aamulla kaivaukset jo seitsemältä ja tästä ei ollut centerissäkään mitään tietoa. Pariskunta kävi kysymässä tilanteesta aamupäivällä ja iltapäivällä he olivat jo uudessa mökissä ja saivat vielä hyvityksenä lounaat ja venevuokrauksen. Muistin taas, että hankalistakin tilanteista vastaanotossa selviää maltilla ja maalaisjärjellä. Yleensä asiakkaat ovat ymmärtäväisiä ja neuvotteluhaluisia, lomalla kun ovat. 🙂

Julisteistakin jo näkee, mitä loppuviikolla Himoksella tapahtuu… Majoitustilat ovat täynnä, tulossa on vilkas viikonloppu! Itse mietin omaa rooliani vastaanotossa, jolloin suurin osa saapuu. Olenko tiellä, kun en osaa vielä ihan kaikkea? Tästä juttelimme aamulla ja mietimme viikon aikaan, olisinko perjantain koululla. Katsotaan, miten viikko tästä etenee.

Kiitos Helille tästä päivästä ja kärsivällisestä opetuksesta! On tosi hauskaa, kun meillä ovat roolit vaihtuneet…. 🙂

P.S aamulla sain kameran räpsähtämään Korpilahdella – saas nähdä, tuleeko muistutus vai sakot… 🙁