Oivalluksia digitaalisesta työelämäohjauksesta
Virva Korpinen, Etelä-Savon ammattiopisto
Etelä-Savon ammattiopisto Esedu on kokeillut Parasta digiohjausta -hankkeen aikana työpaikoilla osaamistaan kehittävien opiskelijoiden ohjaukseen uusia tapoja. Tavoitteena on ollut löytää käytäntöjä, jotka tukevat työpaikkaohjaajien ja opetushenkilöstön yhteistyötä opiskelijan ohjauksessa. Tavoitteeseen pääsemisen ensimmäinen askel on ollut etsiä työelämäkumppaneita, jotka ovat olleet kiinnostuneita ottamaan haltuun sekä uusia digivälineitä että käyttämään aikaa perehtyäkseen opiskelijan ohjaukseen digivälineellä. Yksi tällainen työelämäkumppani on ollut sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille työssäoppimispaikkoja tarjoavan toimijan, Etelä-Savon Sosiaali- ja terveyspalvelujen (ESSOTE), palveluasumisen yksikkö Saimaanharjun palvelutalo. Kokeilu palvelutalon kanssa toteutettiin syksyllä 2019.
Kokeilussa oppilaitoksestamme oli mukana työelämäopettaja Paula Laurila, joka lähti kartoittamaan välinettä, joka mahdollistaisi opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen työssäoppimisen aikana. Sopivaa vaihtoehtoa etsittiin oppilaitoksessamme käytössä olevien ohjelmistojen toiminnallisuuksista yhteistyössä IT-tuen kanssa. Kokeilu toteutettiin O365-paketista löytyvällä OneDrivellä, josta yhteisen asiakirjamuotoisen dokumentin jakaminen oppilaitoksen ulkopuolisen tahon käyttöön onnistui vaivattomimmin. Vaivattomuudella tarkoitettiin tässä sitä, että työelämäkumppanin ei erikseen tarvinnut hankkia mitään tiettyä välinettä tai lisenssiä kokeilun ajalle.
Opiskelijoiden kannalta välineen ja työskentelytavan valinnassa keskeistä oli tarjota heille mahdollisuus dokumentoida oman osaamisen kehittymistä tavalla, jota sekä työpaikkaohjaaja että opettaja saattoivat seurata ja kommentoida helposti. Asiakirjaan kirjaamiseen liittyi myös toinen näkökulma: se mahdollisti koulutusalaan olennaisesti liittyvän ammatillisen kirjaamistilanteen harjoittelun. Jaettuun asiakirjaan tuotetun sisällön saattoi halutessaan myös tulostaa toimintaohjeeksi mukaan sellaiseen käytännön työtilanteeseen, jossa mobiililaitetta ei voinut työtehtävän luonteen vuoksi pitää mukana. Tämän mahdollisuuden jotkut opiskelijat kokivat tärkeänä toimintaansa tukevana seikkana.
Käytännössä työelämäopettaja laati dokumentointia varten pohjan, jonka rakenne noudatteli tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia ja toimi ohjaavana struktuurina käytännön tehtävien harjoittelulle. Opiskelijan tehtävänä oli suunnitella osaamisen kehittämisen kohteena olevaa hoito- ja palvelusuunnitelman tekoa sekä toteuttaa suunnitelmaa palvelutalon asiakkaan kanssa työpaikalla. Käytännössä opiskelijan suunnittelutyötä sekä toteutusta seurasi työpaikkaohjaaja ja työelämäopettaja.
Kokeilun aikana huomattiin, että ne opiskelijat, jotka eivät toteuttaneet vastaavaa tehtävää samalla tavalla ohjatusti, ohjautuivat kokeiluun sitoutuneita heikommin tavoitteen suuntaan ja sitouttivat opettajan työpanosta myöhemmässä vaiheessa enemmän. Kokeilulla siis huomattiin voitavan tukea opiskelijaa aiempaa vahvemmin ja oikea-aikaisemmin, mikä osaltaan varmistaa opiskelijan etenemistä sujuvasti kohti näyttöä. Lisäksi vahva ohjaava stuktuuri tukee sellaisten opiskelijoiden työskentelyä, joilla on vaikeuksia oman toiminnan ohjauksen kanssa – esimerkiksi henkilökohtaisista erityispiirteistä johtuen.
Kokeilussa iloittiin mahdollisuudesta tehdä asiaa aidosti yhdessä. Opiskelijoiden sekä työelämän kehittämispanos menetelmän ja välineen käyttöönoton osalta on oleellista nostaa esiin: heidän osallisuuden kokemuksen voidaan katsoa kantaneen kokeilua oikeaan suuntaan siihen sitoutumisen muodossa.
Monien muiden välineiden ja tapojen tavoin myös tämä kokeilu nosti esiin haasteet jotka liittyvät kaikkeen ohjaukseen: opiskelijan motivaation ylläpitämisen. Sen jälkeen kun oppilaitos ja työpaikka ovat liudentaneet digitaalisten välineiden avulla tapahtuvaan yhteiseen työhön liittyvät esteet, kuten laitteisiin, ohjelmistoihin, tietoturvaan, yhteiseen jakamiseen tai osaamiseen liittyvät kysymykset, jää jäljelle perinteinen ohjaukseen liittyvä elementti. Ohjauksessa keskeistä on edelleen motivoida ja kannustaa opiskelijaa työskentelemään päämäärätietoisesti ja sitoutumaan oman osaamisen kehittämiseen. Tähän työhön pystyy parhaimmillaan sellaiset opettajat, joilla on menetelmällistä ohjausosaamista sekä hyvät kohtaamis-, tunne,- ja vuorovaikutustaidot. Käytössä olevat välineet tarjoavat parhaimmillaan alustan toteuttaa laadukasta ohjausta, silloin kun ne eivät muodostu esteeksi varsinaiselle ihmisten väliselle vuorovaikutukselle.
