Digi ja some tehostavat ohjausta!

Jonna Malmivuori ja Anu Sköld-Nurmi, Winnova

Parasta digiohjausta -hankkeessa kokeillaan digivälineiden käyttöä työelämässä oppimisen ohjauksessa. WinNovasta mukana on ollut 4 eri koulutusalan opettajia kokeilemassa erilaisia digivälineitä työelämässä oppimisen ohjauksessa.

WinNovassa on otettu käyttöön syksyllä 2018 itslearning-oppimisympäristö. Käyttöönotto aloitettiin tuottamalla materiaalia yhteisistä tutkinnon osista. Ammatillisissa tutkinnon osissa itslearningin pilotointi on aloitettu keväällä 2019.  

Sosiaali- ja terveysalalla sekä puhtaus- ja kiinteistöpalveluissa on kokeiltu itslearningin tehtävätyökalua työelämässä oppimisen ohjauksessa. Tehtävätyökalun avulla on tehty listaus suoritettavan tutkinnon osan työtehtävistä, jotka on johdettu suoritettavan tutkinnon osan arviointikriteereistä. Työelämässä oppimisen aikana opiskelija käy klikkaamassa työtehtävän tehdyksi, kun on hän päässyt sitä työelämässä riittävästi tekemään. Näin opettaja pysyy paremmin ajan tasalla opiskelijan osaamisen hankkimisen etenemisestä sekä mahdollisista opintojen etenemisen haasteista. Tämä mahdollistaa varhaisen puuttumisen sekä sujuvamman henkilökohtaisen ohjauksen. Sosiaali- ja terveysalalla on kokeiltu myös WhatsApp-videopuhelua. Videopuhelut mahdollistivat säännöllisemmän yhteydenpidon opiskelijaan työelämässä oppimisen -jakson aikana. Opiskelijalle videopuhelu oli matalan kynnyksen yhteydenottotapa opettajaan.

Liiketalouden alalla on käytetty Facebookia työelämässä oppimisen ohjauksen kaikissa vaiheissa. Opiskelijaryhmälle on perustettu suljettu Facebook-ryhmä, mikä koettiin hyväksi välineeksi mm. helppokäyttöisyyden, tuttuuden sekä nopean yhteydenpidon takia. Facebook-ryhmä tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden vertaistukeen ja kokemuksien jakamiseen työelämässä oppimisen -jakson aikana. Opettaja pystyi ohjaamaan opiskelijoita ryhmänä tai yksilöllisesti käyttämällä esim. Messenger-sovellusta.  

Elintarvikealalla on ollut käytössä Office365-pakettiin sisältyvä OneNote Classroom -sovellus, jonka avulla opettaja on voinut lähes reaaliaikaisesti seurata opiskelijan etenemisistä työelämässä oppimisen -jakson aikana. Seurannan reaaliaikaisuus on toki riippunut opiskelijan aktiivisuudesta: kuinka usein hän on päivittänyt oppimispäiväkirjaansa. Tärkein osa-alue on ollut työelämän oppimispäiväkirja, johon opiskelija on kirjannut päivittäin tekemänsä työtehtävät sekä vastannut viikoittaiseen, osaamisen näyttöä valmistelevaan ohjauskysymykseen. Lisäksi opiskelija sai OneNotesta tietoa siitä, mitä kyseisen tutkinnon osan näyttö tarkoittaa käytännön työtehtävinä.

Osa työpaikkaohjaajista suhtautui kokeiluihin innokkaasti ja otti käytetyn digityövälineen tarjoamat mahdollisuudet osaksi ohjausprosessiaan. Digityövälineiden käytössä kohdattiin myös teknisiä haasteita, jotka vaikeuttivat työpaikkaohjaajan osallistumista esim. oppilaitoksen suljetun ympäristön hyödyntämiseen. Kaikilla työpaikkaohjaajilla ei myöskään ole työvälineenä älypuhelinta. Kokeilut koettiin kaiken kaikkiaan positiivisiksi ja ne kehittivät osaltaan työelämässä oppimisen digiohjausprosessia askeleen eteenpäin.

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.