Kokonainen työviikko jo takana, nyt istun tässä keittiön pöydän äärellä ja mietin vaan, miten melkosen nopeasti tästä jo tuli rutiinia. Aamulla 8.30 töihin, 12.30 tauolle. Ja 15.30 takaisin. Päivät menee ihan käsittämättömän nopeasti, kun 5 päivää viikosta käytetään kokonaan töihin. Tottakai siinä välillä käydään kaupassa, tehdään ruokaa, pestään pyykkiä ja siivotaan omaakin kotia. (parasta on se, kun tätä kämppää voi kutsua Italia-kodiksi)
Töissä ollaan päästy jo tekemään vähän muutakin kuin tiskaamaan ja ylipäänsä siivoamaan, mikä on ihan mielettömän kivaa. Näytettiin myös kuvia kaikista jutuista mitä me ollaan päästy koulussa tekemään, ja työkaverit oli aika ihmeissään, miten erilaista leivontakulttuuri voikaan olla.
(kuvassa voit myös huomata Cecilian tekemässä suklaasotkua kookospallojen suklaataikinasta)
Me valitettiin ihan todella kauan siitä, että täältä ei mistään kaupasta löytynyt edes kaurahiutaleita. Kerrottiin siitä sitten meidän yhelle työkaverille Robertalle, joka sitten sanoi että niitä saattaa löytyä läheisestä Esselunga-supermarketista. No mepä lähdettiin sitten tauolla sinne shoppailemaan ja löydettiin kaurahiutaleita. Elämänpelastus! Samana päivänä iltavuorossa kun oltiin, Roberta toi meille kaupasta vielä lisää kaurahiutaleita. Se oli niin ihana illan piristys!
Ollaan myös ensviikolla menossa Robertan ja Ciaran kanssa pizzalle, koska ne kummatkin järkyttyi, kun kuuli, että me ollaan oltu täällä kohta 2 viikkoa ja syöty vaan kerran pizzaa. He lupasivat myös kierrättää meitä Torinon keskustassa ja muutenkin viettää aikaa meidän kanssa. Ihan parasta! <3
Vaikka aluks tuntukin siltä, että ei oikein tiennyt mitä tästä paikasta piti ajatella ja koti-ikävä vaivasi, niin nyt voi sanoa, että täällä rupee olemaan jo aika kivaa! 🙂
Enspostauksiin