Noniin. Ollaan oltu Italiassa kohta 18 tuntia. Oli kyllä melkoinen operaatio selvitä Torinoon asti!
Ensimmäisenä lennettiin Malpensan lentokentälle, oltiin siellä kuuden jälkeen. Sitten odoteltiinkin bussia, joka lähtisi kohti Torinoa. Nälkä, kuumuus ja päänsärky kiristi hieman tunnelmaa, mutta selvittiin lentokentältä oikeaan bussiin, joka olikin hieman myöhässä.
Kun päästiin bussiin, meidän käskettiin Paololle viestiä, että ollaan tulossa Torinoon. Noh, kun aikaa oli mennyt puoli tuntia ja vastausta ei kuulunut, soitimme jo vähän paniikissa opettajallemme Suomeen. Hän sitten soitti Paololle, joka vihdoin ja viimein vastasi viestiin; ”Okay, I understood everything you told me”. Vähän kyllä ihmeteltiin vastausta, mutta paniikki helpotti kun tiesi jonkun olevan meitä vastassa.
No, päästiin sitten Porta Susan pysäkille ja vastassa meitä oli Paolo, joka ei puhunut sanaakaan englantia. Paikalle tuli sitten auttamaan, mutta ei siitä paljoa apua ollut kun hänkään ei puhunut englantia. Sen verran saatiin selville, että kaikki oli kuvitellut meidän tulevan vasta seuraavana päivänä. Soitettiin taas meidän opettajalle Suomeen, että meidän piti näiden mukaan tulla vasta huomenna. Siinä vaiheessa ei voinut enää tehdä muuta kuin nauraa.
Jäätiin kahden kielitaidottoman kanssa bussiasemalle odottelemaan Carloa, joka on siis meidän host-isäntä. Hän kuskasi meidät sitten meidän asuntoon, joka on btw ihan superhieno. Hän itse asuu vaimonsa Lauran kanssa ihan naapurissa, niin he voivat auttaa jos tulee ongelmia.
Oli niin ihanaa päästä sänkyyn ja nukkumaan ilman mitään hätää!
Seikkailu jatkuu…
