Hannis Järvinen
Asiakastyönä suunnittelemani ja toteuttamani matto alkaa olla loppumetreillä. Maton päihin tulee vielä viimeistelynä mustat kanttinauhat. Paljon kommelluksia ja oppia tuli matkalla, mutta matto vastaa hyvinkin pitkälti suunnittelemaani kuvaa.
17.3. alkoi opiskeluun liittyvä videokurssi. Paljon tuli taas opittua uutta, etenkin puhelimen käytöstä kuvaamisessa. En ollut aiemmin juuri tutustunut puhelimen video-ominaisuuksiin.
Moni meistä lähtikin pian kotiin kuvaamaan harrastuksia tai muuta toimintaa. Opiskelijan budjetilla kehittelin erilaisia kuvaustukia puhelimelle.
Ratkaisevaan asemaan nousi mehukanisteri, jota hyödynsin lähes kaikissa kuvauksissa. Ruuvasin mehukanisterin korkin kukkatelineeseen ja sijoittelin telinettä eri paikkoihin kuten esim. takan päälle. Näin sain kuvattua myös ylhäältä päin.
Vaikeinta oli saada tasaisesti etäisyyteen vetäytyvä klippi videon loppuun, koska kädet tärisivät niin kovasti. Päädyin virittelemään ystäväni Mehukanisterin, kukkatelineen ja pyörällisen siirtoalustan kokonaisuudeksi. Kirjoja lisäsin saadakseni oikean kuvauskulman ja käsipainojen kiekot toimivat vakauttavina lisäpainoina. Jotenkin otos onnistui.
Oman hankaluutensa toi valon järjestäminen kuvauspaikalle. Halogeenit olivat palaneet loppuun ja päivänvaloa riitti vain tiettyyn aikaan päivästä. Virittelin jopa varaston seinästä ruuvatun pihavalon valaisemaan. Harmikseni se toimi liiketunnistimella ja sammui kriittisinä hetkinä. Lopulta päädyin kuvaamaan kolmena päivänä valoisimpaan aikaan.
Videon editointiin käytin DaVinci Resolvea. Ohjelma oli ennestään hiukan tuttu, mutta haasteellista editoiminen oli. Musiikin latasin pixabaysta ja sen on tehnyt madirfan. Musiikkiakin jouduin vähän pätkimään, mutta onneksi se ei häiritsevästi videossa kuulu. Maalaus ei ole vielä ihan valmis, mutta mennään nyt tällä hetken aikaa.
Viikko 7 meni suurimmalta osin maton suunnittelussa ja kudonnan valmistelussa. Paljon olikin mietittävää kuvioiden ja värien sijoittelussa. Asiakas oli tyytyväinen maton kuvioihin ja väreihin.
Perjantaina sain vielä niisittyä hyvän matkaa. Pian pääseekin jo kutomaan! Lopuksi vielä kuva etäpäivän puuhista. Keinutuoli osoittautui hyväksi apuriksi.
Tänään sain valmiiksi pikkuruisen koematon asiakastyötä varten. Kokeilin erilaisia poljentoja 6-vartisen ruusukkaan sidonnalla. Tein koemattoon myös muita materiaali- ja kudontakokeiluja. Loimilangoista oli puolet mustaa ja puolet valkoista.
Asiakastyön suunnittelu alkoi viikolla 6.
Olen jo pidempään luvannut tehdä äidille maton keittiöön, mutta en ole kerennyt. Nyt ryhdyin maton tekemiseen asiakastyön muodossa. Värjäyksen viimeisellä viikolla värjäsin vielä pari lakanaa matonkuteiksi. Tarkoituksena oli saada limetin vihreää ja mielestäni värjäys onnistui hyvin.
Asiakkaan toiveena maton väreiksi olivat limen vihreä, sinisen ja vihreän sävyt sekä musta. Pienissä määrin myös valkoista oli toiveissa, mutta punainen oli kiellettyjen listalla. Mitoissa päädyimme 80×180 senttiseen mattoon ilman hapsuja.
Helmikuun alussa sain värjäyksen pakettiin ja pääsin hiukan ompelemaankin. Ompelu on ennestään tuttua, mutta oli hyvä taas kerrata, miten kaikki menikään.
Melkoista näppäryyttä vaati etenkin tereellisen pussukan ompelu, mutta pussukasta tuli kiva ja olen siihen tyytyväinen.
Pussukoiden valmistuttua pääsin vielä harjoittelemaan vapaata konekirjontaa huopapaloihin. Alkuun en saanut sellaista jälkeä, kuin olisin halunnut, mutta lopulta pääsin vauhtiin enkä olisi malttanut enää lopettaa. Tähän aioin vielä palata tulevaisuudessa.
Perjantaina teimme vielä pienen näyttelyn viikon aikana valmistuneista töistä. Sen rakentamista jatkamme luultavatsi ensi viikon alussa.
Happoväreillä värjääminen osoittautui minulle erittäin mieluisaksi puuhaksi. Halusin värjätä todella pitkän raportin lankaa liukuvärjäyksenä. Toisen pään vyyhdestä suunnittelin tulevan tumman punaiseksi ja toisen pään halusin olevan mahdollisimman vaalea. Tällä tavoin sukkiin tulisi neulottaessa rauhallisesti vaihtuva värin vaihtuminen.
Lanka onnistui oikein hyvin ja toivottavasti pääsen pian neulomaan siitä, jotta näen, miten lanka toimii neuleessa.
Tammikuun viimeisenä päivänä laiton lapaset vielä kertaalleen värikattilaan. Väriprosentin säädin matalaksi, koska lapasissa oli jo ennestään vahva väri. Tällä kertaa lopputulos oli minulle mieleinen.
Viikolla 5 pääsin tutustumaan happoväreillä värjäämiseen. Happovärejä käytetään proteeniinikuitujen kuten villan ja silkin värjäämiseen. Ensimmäisenä pataan pääsivät lapaset. Ensin parsin hiutuneet peukalot ja pesin lapaset. Värin sekoittelu meni hiukan vikaan ja lapasista tuli ruskeat. Luultavasti värjään lapaset vielä kertaalleen myöhemmin.
Seuraavaksi värjäsin neulomani huivin. Olin pikkaisen hukassa, kuinka huivi värjätään, mutta sain opiskelutovereilta ja opettajilta hyviä neuvoja. Huivin värjääminen olikin tosi hauskaa, koska värejä oli niin monta.
Asettelin esikäsitellyn huivin kattilan pohjalle ja kaadoin sinne violettia, sinisen eri sävyjä, vihreää ja keltaista. Lopputuloksesta tuli yötaivaan värinen. Tämä onnistui hyvin. Kiitos kaikille vinkeistä!
Lopulta pääsin kouluun vain kolmeksi päivää, kun flunssa iski uudelleen. Sain kuitenkin tehtyä reaktioväreillä muutamia kankaita. Tässä kuvia työvaiheista ja kuvailottelua valmiista kankaista.
Ihastuin erilaisiin aaltokuvioihin, joita sain aikaiseksi sitomalla kankaita erilaisten kapuloiden ja putkien päälle. Viimeisenä päivänä otin värivalinnakseni voimakkaan mariinin sinisen, koska halusin kunnollista kontrastia kankaisiin. Tällä kertaa värivalinta osui nappiin. Valkoisten liinojen lisäksi lisäsin värikylpyyn myös pari palaa ekoprint-kokeilussa epäonnistunutta rusehtavaa kangasta. Toiseen olin painanut karhukaiskuviota seulaa putsatessani. Nämä kankaat onnistuivat erittäin hyvin.
sidonnan apuna käytetyt puukappaleet saivat kauniita värejä. Tein värjäysliemissä olleista jäätelötikuista korvakorut.
Pääsin keskiviikkona 12.1. aloittamaan värjäyksen parissa. Aloitimme värjäyskokeilut reaktioväreillä selluloosakuiduille.
Teimme erilaisia tiukkoja sidontoja kangaspaloille ja värjäsimme niitä useaan kertaan. Värien ja sidontojen harhjoittelu oli hauskaa vaikka monesti väreistä ei tullut odotetun kaltaisia. Taitosten, puupalikoiden ja narujen muodostamat kuviot värjätyissä kankaissa toivat jännitystä värjäämiseen.
Ensimmäisenä värjäyspäivänäni värjäsin vihreällä liemellä. Vihreästä tuli aika raikas, mutta sidonnat ja estokuviot olisivat voineet olla tiukempia. Jäin kaipaamaan tummempaa väriä. Muiden liemissä minulla oli myös sitomiani kankaita. Kaunis punainen oli Tuulin liemessä ja laivastonsininen Iida-Marian liemessä. Erityisesti ihastuinlaivastonsinisen ja valkoisen selkeään kontrastiin.
Torstaina tein uusia sidontoja vihreisiin kankaisiin ja sekoittelin uuden värin. Toiveissa oli murrettu, voimakas sininen. Sinisen väripigmentti oli heikkoa tarttumaan ja mukaan laittamani punainen vei voiton. Luultavasti jokin meni vikaan värjäyksen aikana. Lopputuloksena oli erikoinen marjapuuron väri. Vihreisiin kankaisiin tuli lähinnä ruskeaa kuviota. Kapulan ympärille kääritty kangaspala onnistui näistä ehkä parhaiten. Siihen tuli turkoosia ja marjapuuronväristä kuviota.
