Lupasin tuoda tällä viikolla Keke-päivänä aloittamani kierrätyskollaasin koululle. Torstaina 8.9.2022 ajoinkin koulun pihaan ja kannoin Hatuntekijän yläkerran aulaan. Ohjaustuntien alkaessa en kerinnyt opettajille sanoa, että olin tuonut työn. Pian he tulivatkin hakemaan minua ja haastattelivat työstä. Gradian omassa blogissa on haastatteluni liittyen Hatuntekijään. Työ on esillä Valonkaupunki-tapahtumassa 29.-30.9. 2022
Koulun alussa aloitimme omien painokuosien suunnittelun Adobe Illustratorilla. Suurin osa ajasta on mennyt itse ohjelman opetteluun, kun se ei ole minulle ennestään tuttu.
Tunnilla harjoituksena piirretty joutsen
Piirtelin ulkona syksyn kukkasia ja valokuvasin piirustukset. Tämän jälkeen muokkasin kuvat Photoshopilla muotoon, jossa ne on helpompi vektoroida Illustratorilla.
Näiden punahattujen kanssa säädin melko pitkään opetellessani ohjelmaa.
Tänään laitoin opettajalle sähköpostia ja kysyin, kuinka saan kotikoneella käytettyä Illustratoria. Sainkin etäyhteyden koulun palvelimeen ja sitä kautta Illiustratorin käyttööni. Ensitöikseni kokeilin kesällä piirtämäni vesivärityön muokkaamista vektoreiksi
Peilasin ja monistin kuvaa. Kankaan kuosina tämä olisi aika romanttinen.
Kävin tänään rakentamassa ensimmäisen oman taidenäyttelyni Tertan puotiin Vihtavuoreen. Näyttely on avoinna kahvilan aukioloaikoina heinäkuun ajan. Taulut ovat parin viimeisen vuoden aikana maalaamiani akryylimaalauksia, joiden aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Päädyin antamaan näyttelylle nimen ”Harhailuja”.
Harhailkaa katsomaan näyttelyä ja maistelemaan Tuulin ja Ennin ihania leipomuksia.
24.4. olin valvomassa Korpilahden taidemaalareiden kevätnäyttelyssä. Kyseessä on Kansalaisopiston ryhmä, joka kokoontuu kerran viikossa maalaamisen merkeissä.
Alkuun oli kovin hiljaista ja siirryin rappuselle istuskelemaan ja piirsin ohikulkevien ihmisten kuvia. Loistavaa harjoitusta! Pikkukylällä ei tapahdu juuri mitään ja ulkona istuminen ja piirustelu herätti ihmetystä. Luultavasti tästä oli apua ja päivästä tuli kohtuullisen vilkas. Neljän tunnin aikana taidenäyttelyyn eksyi 22 ihmistä.
Naakkojen kevätkuhinaa
Ryhmä on tällä kaudella ollut todella värikäs ja tuottelias. Näyttely ei mielestäni jäänyt yhtään ammatilaisten näyttelyistä. Maalaukset saivat paljon kehuja ja miltei jokainen näyttelyssä kävijä löysi jonkun suosikin maalausten joukossa. Loistavia töitä kaikilla! Palaamme taas syksyllä!
Olin mietiskellyt hyvää ideaa koulun kestävän kehityksen päivään. Törmäsin pinterestissä romuista tehtyihin kollaaseihin. Huomioni kiinnittyi erityisesti Jane Perkins nimiseen taiteilijaan, jonka upeisiin töihin ihastuin. Halusin kokeilla tehdä vastaavanlaisen työn koulussa Keke-päivänä.
Aloitin materiaalin keräämisen nappilaatikoista ja askartelu- ja romupurkeista. Seuraavaksi siirryin keräämään lasten lahjoittamat suklaamunien yllätykset ja rikkinäiset lelut. Mies lahjoitti omista laatikoistaan mm. näppäimistön osia ja liittimiä. Uskomaton määrä tuota sälää lopulta löytyikin.
Sain mieheltä käyttämättä jääneet uistinlaatikot lajittelua varten. Värien lajitteluun meni paljon aikaa.
Sopivan pohjan sain taulusta, jonka pleksilasi oli rikkoutunut. Hahmottelin ensin ruudukkoa taulun pintaan kuvan koon määrityksen takia. Levitin siihen kaksi kerrosta gessoa pohjusteeksi. Valkoiselle pohjalle piirsin ruudukon uudelleen. Ruudukon avulla minun oli mahdollista saada tauluun oikeissa mittasuhteissa haluamani kuva.
Päädyin tähän aiheeseen, kun halusin tehdä muotokuvan, mutta henkilöhahmon pitäisi sopia myös pikkaisen hulluun työskentelytapaan. Mikä muu sopisi yhtä hyvin kuin Ihmemaan Hullu Hatuntekijä? Aluksi Hatuntekijä näytti aika pelottavalta
Hatuntekijästä on minulla niin selkeä mielikuva. Alun alkaen halusin sen kovasti näyttävän elokuvan hahmolta, mutta kasvot olivat vaikeat maalata. Päädyin maalaamaan hahmosta oman näköisensä.
Tein liimaushommaa koulussa kahtena päivänä. Työ oli hauskaa, mutta melko hidasta. Paljon kiinnostuneita kävi ihmettelemässä nappeja ja romuja Keke-päivänä. Työn kuivuttua toin sen kotiin, jotta voin joustavammin jatkaa sen tekemistä. Toivottavasti kerkeän pian jatkaa tätä työtä.
Koronasairastelun lomassa lähdin, luonnosvihkoon piirustelemieni luonnosten pohjalta, suunnittelemaan erilaisia painokuoseja. Luonnosten alkuperässä oli ajatuksia echerimäisestä positiivi-negatiiviajattelusta. Sommittelin eri tyyppisiä kokeiluja. Toisista tuli parempia kuin toisista. Aika hauskojahan näistä tulikin.
17.3. alkoi opiskeluun liittyvä videokurssi. Paljon tuli taas opittua uutta, etenkin puhelimen käytöstä kuvaamisessa. En ollut aiemmin juuri tutustunut puhelimen video-ominaisuuksiin.
Moni meistä lähtikin pian kotiin kuvaamaan harrastuksia tai muuta toimintaa. Opiskelijan budjetilla kehittelin erilaisia kuvaustukia puhelimelle.
Ratkaisevaan asemaan nousi mehukanisteri, jota hyödynsin lähes kaikissa kuvauksissa. Ruuvasin mehukanisterin korkin kukkatelineeseen ja sijoittelin telinettä eri paikkoihin kuten esim. takan päälle. Näin sain kuvattua myös ylhäältä päin.
Mehukanisteriin leikatun reiän läpi sain kuvattua puhelimella helposti. Korkin ruuvasin kukkatelineeseen ja sain vakaita kuvia myös yläperspektiivistä.
Vaikeinta oli saada tasaisesti etäisyyteen vetäytyvä klippi videon loppuun, koska kädet tärisivät niin kovasti. Päädyin virittelemään ystäväni Mehukanisterin, kukkatelineen ja pyörällisen siirtoalustan kokonaisuudeksi. Kirjoja lisäsin saadakseni oikean kuvauskulman ja käsipainojen kiekot toimivat vakauttavina lisäpainoina. Jotenkin otos onnistui.
Oman hankaluutensa toi valon järjestäminen kuvauspaikalle. Halogeenit olivat palaneet loppuun ja päivänvaloa riitti vain tiettyyn aikaan päivästä. Virittelin jopa varaston seinästä ruuvatun pihavalon valaisemaan. Harmikseni se toimi liiketunnistimella ja sammui kriittisinä hetkinä. Lopulta päädyin kuvaamaan kolmena päivänä valoisimpaan aikaan.
Videon editointiin käytin DaVinci Resolvea. Ohjelma oli ennestään hiukan tuttu, mutta haasteellista editoiminen oli. Musiikin latasin pixabaysta ja sen on tehnyt madirfan. Musiikkiakin jouduin vähän pätkimään, mutta onneksi se ei häiritsevästi videossa kuulu. Maalaus ei ole vielä ihan valmis, mutta mennään nyt tällä hetken aikaa.
26.10.piirsimme ”eläviä malleja”. Olin valkannut jorinin juurakon malliksi vesiväritöihin. Ennen en ole maalannut vesiväreillä vastaavalla tavalla. Tämä oli tosi hauskaa.
Kipsityö
1.11. Veistelin kotioloissa kipisityön, jonka aiheeksi oli talo. veistely oli kivaa, mutta varsin sotkuista puuhaa. Työkaluina käytin