Hannis Järvinen
15.3. Värjäsin liukuvärjäyksellä lankaa neulakintaita varten.
Verihelttaseitikin varsista tuli kaunista oranssia. Toinen pää vyyhdistä oli hevonhierakkakylvyssä. Langat olivat hiukan erisävyisiä sukkalankojen jämiä, joita löysin kaapista. Lopputulos oli kaunis.
Aloitin koulussa tekemään kuolemajärven tekniikalla kintaita värjäämästäni langasta. Kintaat ovat lapsen kokoa ja aurinkoisen väriset.
Kasvivärjäystä olisi ollut mukava jatkaa pidempäänkin. Viimeisenä väripäivänä keskityin lähinnä purettamiseen ja jälkivärien käyttöön enkä halunnut tehdä uusia väriliemiä. Jälkiväreillä sain aikaan vaaleita sävyjä.
Tuuli teki keskiviikkona värimataralla kyyppivärjäyksen, jossa lankojen väri muuttui siniseksi tullessaan ilman kanssa tekemisiin. Värin kehittymistä oli mielenkiintoista seurata vaikka haju luokassa oli aika voimakas. Värjäys oli mukavaa ja upeita värejä saimmekin aikaan.
Koulun syksy on alkanut erilaisiin tekniikkoihin tutustumisella. Yhdistetty ryhmämme jaettiin kolmeen osaan ja näissä pienryhmissä aloimme tutustumaan erilaisiin tekniikoihin muutaman päivän jaksoissa. Pajat ovat olleet kiinnostavia, mutta niiden sisältämiin tekniikoihin olisi ollut mukavanpi paneutua hiukan pidemmäksikin aikaa.
Ensin opettelimme ryijyjen tekniikkaa, mikä olikin minulle mielenkiintoista hommaa. Sain tehtyä pienen ryijyn kasvivärjätyistä langoista.
Seuraava jakso sisälti kuvansiirto- ja kovetustekniikoita. Harmikseni olin tuossa välissä kipeänä ja tämä jäi minulta kokematta.
Kolmas paja oli punomista ja solmeilua eri materiaaleista. Teimme kierrätyshuovasta istuinaluset. Harjoittelin myös punomaan paperista eri tavoilla. Tästä ehkä tuonnempana kuvaa, kun saan työn kotosalla valmiiksi..
Syyskuun alussa pienryhmämme siirtyi kasvivärjäyksen kurssille. Aloitimme ihan perusteista vaikka asiat olivat minulle ennestään tuttuja. Toin kouluun materiaaliksi pussin pakastettuja veriseitikkejä ja värjäsin niillä alpakka-silkki -lankaa.
Perjantaina 2.9. menimme koulusta ARTAPESTRY6 kuvakudosnäyttelyyn Keski-Suomen museolle. Näyttely oli kiinnostava ja museossa oli muutakin nähtävää.
Happoväreillä värjääminen osoittautui minulle erittäin mieluisaksi puuhaksi. Halusin värjätä todella pitkän raportin lankaa liukuvärjäyksenä. Toisen pään vyyhdestä suunnittelin tulevan tumman punaiseksi ja toisen pään halusin olevan mahdollisimman vaalea. Tällä tavoin sukkiin tulisi neulottaessa rauhallisesti vaihtuva värin vaihtuminen.
Lanka onnistui oikein hyvin ja toivottavasti pääsen pian neulomaan siitä, jotta näen, miten lanka toimii neuleessa.
Tammikuun viimeisenä päivänä laiton lapaset vielä kertaalleen värikattilaan. Väriprosentin säädin matalaksi, koska lapasissa oli jo ennestään vahva väri. Tällä kertaa lopputulos oli minulle mieleinen.
Viikolla 5 pääsin tutustumaan happoväreillä värjäämiseen. Happovärejä käytetään proteeniinikuitujen kuten villan ja silkin värjäämiseen. Ensimmäisenä pataan pääsivät lapaset. Ensin parsin hiutuneet peukalot ja pesin lapaset. Värin sekoittelu meni hiukan vikaan ja lapasista tuli ruskeat. Luultavasti värjään lapaset vielä kertaalleen myöhemmin.
Seuraavaksi värjäsin neulomani huivin. Olin pikkaisen hukassa, kuinka huivi värjätään, mutta sain opiskelutovereilta ja opettajilta hyviä neuvoja. Huivin värjääminen olikin tosi hauskaa, koska värejä oli niin monta.
Asettelin esikäsitellyn huivin kattilan pohjalle ja kaadoin sinne violettia, sinisen eri sävyjä, vihreää ja keltaista. Lopputuloksesta tuli yötaivaan värinen. Tämä onnistui hyvin. Kiitos kaikille vinkeistä!
Lopulta pääsin kouluun vain kolmeksi päivää, kun flunssa iski uudelleen. Sain kuitenkin tehtyä reaktioväreillä muutamia kankaita. Tässä kuvia työvaiheista ja kuvailottelua valmiista kankaista.
Ihastuin erilaisiin aaltokuvioihin, joita sain aikaiseksi sitomalla kankaita erilaisten kapuloiden ja putkien päälle. Viimeisenä päivänä otin värivalinnakseni voimakkaan mariinin sinisen, koska halusin kunnollista kontrastia kankaisiin. Tällä kertaa värivalinta osui nappiin. Valkoisten liinojen lisäksi lisäsin värikylpyyn myös pari palaa ekoprint-kokeilussa epäonnistunutta rusehtavaa kangasta. Toiseen olin painanut karhukaiskuviota seulaa putsatessani. Nämä kankaat onnistuivat erittäin hyvin.
sidonnan apuna käytetyt puukappaleet saivat kauniita värejä. Tein värjäysliemissä olleista jäätelötikuista korvakorut.
Pääsin keskiviikkona 12.1. aloittamaan värjäyksen parissa. Aloitimme värjäyskokeilut reaktioväreillä selluloosakuiduille.
Teimme erilaisia tiukkoja sidontoja kangaspaloille ja värjäsimme niitä useaan kertaan. Värien ja sidontojen harhjoittelu oli hauskaa vaikka monesti väreistä ei tullut odotetun kaltaisia. Taitosten, puupalikoiden ja narujen muodostamat kuviot värjätyissä kankaissa toivat jännitystä värjäämiseen.
Ensimmäisenä värjäyspäivänäni värjäsin vihreällä liemellä. Vihreästä tuli aika raikas, mutta sidonnat ja estokuviot olisivat voineet olla tiukempia. Jäin kaipaamaan tummempaa väriä. Muiden liemissä minulla oli myös sitomiani kankaita. Kaunis punainen oli Tuulin liemessä ja laivastonsininen Iida-Marian liemessä. Erityisesti ihastuinlaivastonsinisen ja valkoisen selkeään kontrastiin.
Torstaina tein uusia sidontoja vihreisiin kankaisiin ja sekoittelin uuden värin. Toiveissa oli murrettu, voimakas sininen. Sinisen väripigmentti oli heikkoa tarttumaan ja mukaan laittamani punainen vei voiton. Luultavasti jokin meni vikaan värjäyksen aikana. Lopputuloksena oli erikoinen marjapuuron väri. Vihreisiin kankaisiin tuli lähinnä ruskeaa kuviota. Kapulan ympärille kääritty kangaspala onnistui näistä ehkä parhaiten. Siihen tuli turkoosia ja marjapuuronväristä kuviota.
