Kiltamalli on koulutuskeskus Tavastiassa kehitetty pedagoginen toimintatapa, jota on kehitetty Kiltakoulut -hankkeessa. Toimintamallissa painotetaan yhteistoiminnallista oppimista ja vertaisoppimista. Kiltatoiminnan pääperiaatteita ovat, että käytössä on avoin oppimisympäristö ja, että jokainen opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa. Oppimista tuetaan vertaisoppimisella ja tutoroinnilla sekä panostamalla ryhmän työilmapiiriin. Työvälineinä käytetään mobiililaitteita ja sosiaalisen median välineitä kuten Wikiä, blogeja, Facebookia ja WhatsAppia. Vastaavaa mallia on kehitetty myös Salon seudun ammattiopistossa Keikkailu-nimellä. Keikkailussa painottuvat edellisten lisäksi yritteliäisyys ja projektimainen työskentelytapa.

• Pintakilta: http://www.pintakilta.fi/
• Keikkailu: http://keikkailuextra.wix.com/keikkailuextra2#

Kiltakoulutus käynnistyi Jyväskylän ammattiopistossa syksyllä 2014. Hius-, kauneus- ja vaatetusalan etutorin näkökulmasta kiltamaisten toimintatapojen käyttöönotto on ollut vilkasta kaikilla aloilla. Vauhdikkaimmin kiltamalli on käynnistynyt hiusalalla, joka on liittynyt Kiltakouluihin mukaan, ja heille on suunniteltu alaa kuvaava logo. Vaatetusalan kiltamallissa on painottunut uusiin toimitiloihin siirtyminen, ja mallin suunnittelu samoihin tiloihin siirtyvien, muiden toimijoiden kanssa. Kauneusalan alkuvaiheissa ovat painottuneet blogityöskentely ja videoiden tuottaminen..

Yhteisenä nimittäjänä em. aloille on ollut oppilaitoksen ylläpitämän, WordPress-pohjan luominen ja käyttöönotto kevään ja syksyn 2014 aikana. Julkaisualustat ovat alakohtaisia ja avoimia. Kaikilla kyseisen alan opettajilla on käyttö- ja muokkaamisoikeudet blogeihin. Blogit löytyvät seuraavien linkkien takaa:

• Kauneusala: Ammattina kauneus https://blogit.gradia.fi/ammattinakauneus/
• Hiusala: Hiuskilta https://blogit.gradia.fi/hiuskilta/
• Vaatetusala: Vaatetin https://blogit.gradia.fi/vaatetin/

WordPress-alustan perustoiminnot tulivat tutuiksi melko nopeasti. Haastavinta suunnitteluvaiheessa oli valikkorakenteen muokkaaminen niin, että se palvelisi opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Vaihtoehtoina oli joko opetussuunnitelman rakenteen mukainen, tai sitten vuosittain ja jaksoittain etenevä jäsennys. Päädyimme jälkimmäiseen, koska mielestämme se tuki paremmin tietojen löydettävyyttä.

Sivuja ja jaksoja linkittäessäni havaitsin, että valikkorakennetta olisi mahdollista keventää. Tällöin yksi alavalikkorivistö jäisi pois, mikä tukee paremmin aineiston luettavuutta etenkin silloin, kun sitä selaillaan mobiililaitteella. WordPress-pohjien rakennetta ja sisältöä kehitetään kuluvan lukukauden aikana vastaamaan paremmin opiskelijoiden, mutta myös opiskelijoiden tarpeita.

Hius-, kauneus- ja vaatetusaloilla blogipohjan perusrakenne on sama, mutta niiden sisällössä painottuu alakohtaiset erot. Yhdistäviä sisältöjä ovat mm. alakohtaiseen opiskeluun, yrittäjyyteen, Taitaja-toimintaan, hankintapaikkoihin ja työssäoppimiseen liittyvä aineisto. Seuraava vaihe on atto-aineiden integrointi sujuvaksi osaksi blogityöskentelyä.

Alkuvaiheessa myös Petäjäveden toimipisteen, tekstiili- ja vaatetusalan artesaani koulutus oli tuottamassa sisältöä Vaatetin-blogiin, mutta suunnitelmat muuttuivat matkan varrella.  Artesaani-koulutukselle päätettiin luoda oma WordPress-alusta, koska alusta palvelisi paremmin kokonaisuudessaan koko artesaani-koulutusta ja heidän opetussuunnitelmansa sisältöjä.

Syksyllä 2014 lähes kaikki, muoti- ja kauneusalojen ryhmät päättivät kirjoittaa blogimuotoista oppimispäiväkirjaa. Useimmat opiskelijat ovat luoneet pohjansa Bloggeriin tai Weeblyyn. Blogityöskentelyn tavoitteena on tarjota avoin ja oppimispäiväkirjamainen työskentelytapa, johon kuvataan omaa oppimista kuvin, tekstein ja videoin. Blogien visuaalisessa ulkoasussa painottuu opiskelijan persoonallisuus ja ammattiala.

Sisällön tuottamisessa on alakohtaisia eroja ja painotuksia, mutta päivitysten lähtökohtina voidaan pitää lyhyitä tiedonhakutehtäviä ja tuotteen valmistusprosessin kuvaamista. Aineistoa tuotetaan koko opintojen ajalta. Muutama jatkava ryhmä on rajannut blogityöskentelyn tietyn projektin tai opinnäytteen koostamiseen.

Myös videoiden tuottaminen on lisääntynyt syksyn kuluessa selvästi. Videointikohteina ovat olleet eri työvaiheet, -tavat ja -välineet. Aineistoa on koostettu Ipadeilla ja oppilaiden omilla mobiililaitteilla kuten älypuhelimilla. Ohjelmistoista suositumpia ovat olleet Imovie ja Movie Maker, joilla kuvat ja videonpätkät on koottu toimiksi esityksiksi. Valmiit videot on varastoitu joko Moniviestimeen tai YouTubeen.

Muista some-välineistä suosituimpia ovat olleet Facebook ja WhatsApp. Facebookia on käytetty luokkakohtaisen informointiin, työssäoppimisen ohjaamiseen ja oppimateriaalin jakamiseen. WhatsAppia on hyödynnetty informointi- ja asiakastyöskentelyvälineellä. Eri välineet tarjoavat hieman erilaisia toimintamahdollisuuksia. Olennaista toimivan ja käyttötarkoitukseen soveltuvan välineen valinnassa on myös ryhmän mielipide ja näkökannat. Jokainen opettaja on ottanut käyttöön ne sosiaalisen median välineet, jotka tuntuvat tukevat parhaiten omaa pedagogista toimintamalliaan.

Yhteistyö on sujunut melko mutkattomasti ja uusia ideoita on syntynyt vauhdilla. Uusien toimintatapojen omaksuminen on vaatinut opettajilta epämukavuusalueella toimimista ja uskallusta hypätä uutteen ja hallitsemattomaan, paikoitellen myös siirtymistä oppijan rooliin. Ongelmia ja päänvaivaa ovat tuottaneet lähinnä langattoman verkon verkkainen toiminta ja yhteisen suunnitteluajan löytäminen. Etutorin näkökulmasta alkusyksyyn on sisältynyt paljon positiivista puhinaa ja pohdintaa. Syksy on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen, mutta melkoisen kiireinen.

Sirpa Vauhkala