Innostuin sosiaalisen media välineistä Verkkooppimisympäristöjen kehittämiskoulutuksessa, jonka aikana tutustuin myös blogityöskentelyyn. Aloitin ensimmäiset blogikokeilut oppilaitteni kanssa vuonna 2009, jolloin neljä innokasta ilmoittautui testiajoon mukaan. Muutama heistä oli kirjoitellut blogia jo aiemmin.

Jyväskylän ammattiopiston vaatetusalan opetussuunnitelmaan on sisällytetty yhtenä oppimistehtävänä portfolion työstäminen. Käynnistysvaiheessa keskusteltiin paremminkin portfolion toteuttamisesta joko digitaaliseesti tai manuaalisesti, ei niinkään blogityöskentelystä. Lähtökohtana oli, että blogi olisi julkinen.

Annon oppilaille melko vapaat kädet blogialustan valintaan. Useimmille heistä oli selvää, että he toteuttaisivat kokonaisuudet joko Bloggeriin tai Weeblyyn, sillä oppilailla oli kokemuksia näistä molemmista. Alustoja vertailtiin yhdessä. Myöhemmin käyttöön otettiin myös oppilaitoksen tarjoama WordPress-alusta.

Oppilaat saivat suunnitella blogin visuaalisen ilmeen omien mieltymystensä mukaan, mutta kuitenkin niin, että se kuvaisi jotenkin vaatetusalaa. Visuaalista ilmettä on muokattu matkan varrella useampaan kertaan, joten maisema muuttuu matkaa tehtäessä. Haasteellisinta blogin luomisessa oli sopivan nimen keksiminen. Nimen pitäisi olla yksilöivä, mutta silti napakka ja ammattialaan liittyvä. Vaihtoehtoisia nimiehdotuksia kannattaa miettiä jo etukäteen, sillä esimerkiksi suositummissa blogipalveluissa yleisimmät nimet ovat jo varattuja.

Blogin perustamisen jälkeen alkoi sisällön tuottaminen. Kovin vähän oli kättä pidempää käytettävissä eikä netistäkään löytynyt soveltuvaa aineistoa. Loppujen lopuksi valitsin lähtökohdaksi vaatetuksen toteutussuunnitelman, josta määritin ne kokonaisuudet, joista päivitys toteutettaisiin. Selkeitä kokonaisuuksia ensimmäisen opintovuoden aikana olivat pientuote, hame, pusero, puvustusprojekti, korjausompelu ja työssäoppiminen.

Blogipäivitys integroitiin osaksi tuotteiden palautusaikataulua. Koostin oppilaille kokonaisuudesta seuraavan monisteen:

Blogien sisältö koostuu testistä ja kuvista sekä diaesityksistä, joiden toteuttamisen Weebly mahdollisti. Edellä mainittujen tuotteiden valmistus kestää useita viikkoja, joten opiskelijoita piti muistutella eri työvaiheiden valokuvaamisesta, jotta aineistoa olisi riittävästi tarjolla blogipäivitystä varten. Oppilaita oli myös opastettava verkkoaineistojen tekijänoikeuksiin liittyvistä seikoista, sillä etenkin alussa useilla opiskelijoilla oli taipumus ladata netistä myös muita kuin itse ottamiaan kuvia, logoja ym. materiaalia.

Tehtävien edetessä, mielessä alkoi rullata ajatus siitä, miten blogiohjaus sujahtaisi sujuvaksi osaksi perusarkea. Ohjaus ei saisi vielä paljon lisäaikaa etenkään silloin, kun ohjattavia on paljon. Nopean mindmappauksen jälkeen sain tiivistettyä ohjauksesta seuraavaan kuvaan:

• Yksi luonteva ohjaustilanne on tuotteen valmistuminen. Palautteen yhteydessä on näppärä vilkaista myös blogia oppilaan kanssa.
• Toiseksi blogeja voidaan katsoa luokassa aina teeman vaihtuessa, ja nostaa esiin toimivia käytänteitä ja toteutustapoja. Opiskelija voisi vaikkapa esitellä oman päivityksen koko ryhmälle.
• Kolmanneksi nostaisin esiin vertaisarvioinnin. Oppilaat voisivat tutustua toistensa blogeihin ja kommentoida niitä kannustavassa hengessä esimerkiksi pareittain.
• Neljäs ohjaustilanne liittyy blogin palautukseen ensimmäisen, toisen ja kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Silloin on luontevaa antaa palaute koko blogin sisällöstä eli lähinnä siitä, miten blogityöskentely on kehittynyt, ja toisaalta siitä, miten sisältö saataisiin vieläkin toimivammaksi.

Henkilökohtaista palautetta annoin lähinnä tuotteen palautuksen yhteydessä. Lisäksi blogeja katseltiin luokassa, ja oppilaat antoivat palautetta toisilleen. Opiskelija voi myös esitellä itse postauksensa koko ryhmälle. Ohjaus tutuisi luonnistuvan parhaiten niissä tilanteissa, kun annan palautetta muutoinkin oppimisesta ja osaamisesta. Blogeja voidaan katsoa myös yhdessä aina teeman vaihtuessa, ja nostaa esiin toimivia käytänteitä ja toteutustapoja. Blogien tarjoamaa kommentointimahdollisuutta ei juuri käytetty, vaikka sekin tarjoaisi yhden vaihtoehdon vertaispalautteen antamiselle.

Vaatetusalan opiskelijat ”palauttavat” blogi ensimmäisen, toisen ja kolmannen opiskeluvuoden lopussa, jolloin on luontevaa hetki antaa palaute koko blogin sisällöstä. Esimerkiksi siitä, miten blogityöskentely on kehittynyt, ja toisaalta siitä, miten sisältö saataisiin vieläkin toimivammaksi. Kaiken tavoitteena on, että viimeisen vuoden blogi on ammatilliselta sisällöltään kompakti, esittelyvalmis kokonaisuus, jota opiskelija voi hyödyntää jatko-opintoihin hakeutuessaan tai työpaikkaa hakiessaan. Osa valmistuneista opiskelijoita on jatkanut blogin työntämistä myös opintojen jälkeen.

Blogi voi myös integroida opintokokonaisuuksia toisiinsa, ja siten edistää luontevaa, eri ammattialoja edustavien opettajien ja oppilaiden välistä yhteistyötä. Jatkavat opiskelijat voivat tutoroida aloittavien ryhmien opiskelijoita blogien luomisessa. Samoin opettajat voivat tutoroida tosiaan.

Eri ammattialojen välinen yhteistyö korostuu erilaisissa projekteissa, teemapäivissä ja muissa tapahtumissa, joista voidaan tuottaa monialaisia, näyttäviä päivityksiä blogeihin. Opettajat voisivat myös valita oman alansa parhaan postauksen kuukausittain ja linkittää aineoston esimerkiksi alansa yhteiseen blogiin. Lisäksi voitaisiin valita ala- tai osastokohtaisesti esimerkiksi vuoden paras blogi.

Blogityöskentelyn yhdistäminen valinnaisiin opintoihin ja atto-aineisiin laajentaa blogin käytettävyyttä. Esimerkiksi äidinkielen opinnoissa voitaisiin tarkastella blogin kieliasua, kielten opinnoissa tuottaa vaikkapa henkilökohtainen esittely englanniksi ja ruotsiksi, matematiikan opinnoissa pohtia tuotteiden hinnoittelua eri näkökulmista jne. Blogi taipuu siis moneen.

Sirpa Vauhkala