Hoitajaa koskevat säädökset ja lait (Oskari)
Säädökset
Alan säädökset ja ammattieettiset periaatteet ohjaavat ammattilaisten toimintaa.
Hoitajan työ on potilaan ja asiakkaan fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin sekä henkisiin ja hengellisiin tarpeisiin perustuvaa tukemista, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa, kasvatusta sekä terveyden ja kuntoutumisen edistämistä. Hoitajan tulee kunnioittaa yksilöiden ja perheiden yksilöllisyyttä sekä ryhmien ja yhteisöjen etnistä ja kulttuurista moninaisuutta. Hoitaja kunnioittaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta. Työntekijän velvollisuus on kohdella kaikkia potilaita ja asiakkaita tasa-arvoisesti riippumatta heidän iästään, kulttuuristaan, sukupuolestaan, siviilisäädystään, kyvyistään, yhteiskunnallisesta tai taloudellisesta asemastaan, poliittisista mielipiteistään, ihonväristään tai muista fyysisistä ominaisuuksistaan, sukupuolisesta suuntautumisestaan, uskonnostaan tai vakaumuksestaan.
Hoitajilta vaaditaan hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja, rehellisyyttä sekä kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa. Oman työn osaamisen ja kehittäminen tärkeässä roolissa. Työntekijöitä sitovat lain edellyttämä salassapitovelvollisuus ja tietosuoja. Salassapitosäädökset koskevat myös sosiaalista mediaa.
Lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus puolestaan edellyttää salassapitosäännösten estämättä ammattihenkilön tekemään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus tai ilmoitus sosiaalihuollon tarpeessa olevasta ja iäkkään palvelun tarpeesta.
Lait
Hoitajaa koskevat erilaiset salassapito, tietojen luovutus- ja säilytysaikasäännökset. Hoitajalla pitää olla ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet.
Potilasta koskevat säädökset ja lait (MR)
Potilaan oikeuksiin liittyviä asioita on muun muassa seuraavissa laeissa:
Suomen perustuslaki (731/1999)
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
Mielenterveyslaki (1116/1990)
Potilasvahinkolaki (585/1986)
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista(785/1992)
6 § Potilaan itsemääräämisoikeus
Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.
Tapauksissa, joita 2 momentissa tarkoitetaan, tulee hoitoon saada potilaan laillisen edustajan taikka lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Laillisen edustajan, lähiomaisen ja muun läheisen tulee suostumusta antaessaan ottaa huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto tai, jos hoitotahtoa ei ole ilmaistu, hänen henkilökohtainen etunsa. Jos laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen potilaalle, potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen näkemykset hoidosta eroavat toisistaan, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. (9.4.1999/489)
Potilaan tahdosta riippumatta annettavasta hoidosta on voimassa, mitä siitä mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa (41/86), tartuntatautilaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77) säädetään.
7 § Alaikäisen potilaan asema
Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.
8 § Kiireellinen hoito
Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan.
9 § Tiedonsaantioikeus ja toimivalta
Potilaan laillisella edustajalla taikka lähiomaisella tai muulla läheisellä on 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa oikeus saada kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta. (9.4.1999/489)
Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.
Edellä 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu selvitys on 7 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa annettava alaikäisen potilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
Alaikäisen tai 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun potilaan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa. (9.4.1999/489)
Valviran esite: Potilaan oikeudet (pdf)
Tietosuoja (Samuli)
Tietosuojan tarkoituksena on turvata henkilön yksityisyys henkilötietoja käsiteltäessä. Tietosuojalla minimoidaan tietojen väärinkäytön mahdollisuudet, sekä varmistetaan, että henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti vain silloin kun sille on peruste. Tietosuoja on osa perustuslaissa määriteltyä yksityisyydensuojaa.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri noudattaa henkilötietojen käsittelyssä EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR), Suomen lakia, sekä viranomaismääräyksiä ja -ohjeita.
KSSHP:n potilasrekisteriin tallennetaan hoidossa syntyviä henkilö- ja hoitotietoja, eli potilastietoja ja -asiakirjoja, jotka ovat salassa pidettäviä. Näitä käytetään potilaan hoidon järjestämiseen, suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan, hoidon laadun varmistamiseen, laskutukseen, tilastointiin, opetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan.
Tietojen käsittely perustuu potilaan tutkimusta ja hoitoa koskeviin lakeihin ja asetuksiin:
- terveydenhuoltolaki
- laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä
- erikoissairaanhoitolaki
- mielenterveyslaki
- henkilötietolaki/voimaantuleva tietosuojalaki ja EU:n tietosuoja-asetus
- laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä
- laki potilaan asemasta ja oikeuksista
- sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista
- arkistolaki
KSSHP – Henkilötietojen käsittely
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR, General Data Protection Regulation) 679/2016
Salassapito (Samuli)
Salassapito– ja vaitiolovelvollisuudesta säädetään seuraavissa laeissa:
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, jonka tarkoituksena onedistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta
Laki yksityisestä terveydenhuollossa
Salassapidosta saa poiketa ja salassapidettäviä tietoja saa antaa sivulliselle ainoastaan potilaan nimenomaisella suostumuksella tai jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on erikseen laissa säädetty.
Terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät saa lähtökohtaisesti käsitellä salassa pidettäviä potilastietoja kuin varsinaiseen hoitosuhteeseen liittyvissä tilanteissa.