Vuosi takaperin kiinnostuin FB:n käytöstä Työssäoppimisen ohjaamisen tukena ja apuna.
Otin FB:n ohjauksen apuvälineeksi, koska halusin kokeilla uusia tapoja ohjaamisen välineenä työssäoppimisessa.
Kokemus on innostava. Fb:n avulla tavoitan opiskelijani varmemmin ja nopeammin kuin puhelimella tai Wilman avulla. Oppimiseen liittyvien asioiden tiedottaminen on yksinkertaisempaa – yhdellä postauksella tiedotan asioista esim. Top jakson tavoitteista, työpaikoista, oppimispäiväkirjoista, ja ammattiosaamisen näytön arvointikeskusteluun valmistautumisesta yms. Henkilökohtaisia viestejä en laita etusivulle, vaan ne käymme yksityisesti esim. jaksamiseen, sairaspoissaoloihin jne. liittyen.
Työssäoppimisen FB-ryhmä on 15 hengen ryhmä. Ryhmä on suljettu, joten keskustelut ja kuvien jakamiset suoritetaan suljetussa ympäristössä. Ryhmä toimii nettietiketin mukaisesti, eikä tähän mennessä ole tarvinnut puuttua ilmaisutapaan tai kirjoittamisen muotoon – pelisäännöt ponnahtavat ensimmäisenä esille, kun opiskelija tulee ryhmään ja minulla on mahdollisuus poistaa keskusteluja jos olisi tarpeen.
Työssäohjaamisen lisäksi käytän Fb:tä Nelikkoryhmän ohjauksessa ja opintojen kannustuskanavana!
Nelikko-ryhmä muodostuu Hotraca-alan neljännen vuoden opiskelijoista, joiden opinnot ovat syystä tai toisesta venyneet neljännelle vuodelle.
Toimin opinpolkujen suunnittelijana ja ammatillisten aineiden opettajana. Ryhmässä opintoja loppuun suorittaa kokki- ja tarjoilijaopiskelijoita. Ryhmään kuului lukuvuoden alussa 20 nuorta joista 17 on saanut opinnot maaliin.
Fb:n avulla tiedotan tenteistä, oppimistehtävien tekemisestä, paja-ohjaamisen aikatauluista jne.
Alussa aikaa kului mallin luomiseen, keskustelutavan ohjaamiseen jne. mutta nyt 1/2 vuoden jälkeen on voi todeta, että asiat hoituvat ryhmän sisällä ja itselleni on tieto, että olet jo hoitanut asian.
Lisäksi vaistoan, että opiskelijoiden vertaiskannustuksella ja samassa ”veneessä” olemisella on merkitystä opintojen suorittamisessa. Ryhmän ylläpitäjänä havainnoin sivulla käyntien aktiivisuutta ja samalla saan sanattoman viestin, että nuori on kiinnostunut, missä kaverit menevät ja mitä puuhaavat opinnoissaan.
Paukkuja ja peukkuja tarvitaan – Some on yksi monista keinosta edistää valmistumista ja työntää ilmiö Syrjäytyminen kauemmaksi.
BETT-messut (British Educational Training and Technology show) järjestettiin Lontoon ExCELissä 22.-25.1.2014. Osallistuin messuille kahtena päivänä ja yhtenä päivänä ehdin osallistumaan Applen Education Leadership summitiin.
Applen tapahtuma
Applen tapahtuma järjestettiin Kings Placessa lähellä Kings Crossin asemaa. Puitteet olivat varsin mainiot ja puheenvuorot Applemaisen hiottuja. Puheenvuoroissa käytiin läpi Applen tulevaisuuden painotukset opetuskäytön näkökulmasta. Esimerkiksi iTunes U -palvelu on mielenkiintoinen konsepti, joka tarjoaa oppimateriaalille tallennus- ja jakelupaikan. iTunes U toimii hienosti IOS-käyttöjärjestelmän laitteissa ja miinuspuolena onkin se, ettei muiden käyttöjärjestelmien laitteilla näitä pääse hyödyntämään lainkaan.
Käytännön demoissa puolestaan harjoiteltiin opiskelijoiden ja opettajien johdolla iPadin ja erilaisten appsien käyttöä. Applen ratkaisut toimivat hienosti omassa ekosysteemissä pysyttäessä ja kyllä täytyy myöntää Applen edelleen pohtivan aidosti myös pedagogiikkaa ratkaisuissaan. Pisteet siitä.
BETT-messuilla
Messut järjestettiin Lontoon ExCEL -messukeskuksessa, jonne matkaa hotelliltamme kaikkiaan kertyi n. tunnin verran suuntaansa.
Vuorovaikutteiset heijastettavat pinnat
Oppimisympäristöjen näkökulmasta vuorovaikutteinen toiminta eri pintoja hyödyntäen tuntui olevan teemana pinnalla.
Esimerkiksi lattiaan heijastaminen muuttaa opetustilannetta aika tavalla, pedagogiikkaa ajatellen käytössä on samoja pedagogisia malleja kuin aktiivitaulun käytössä. Tosin nyt vuorovaikutteiset pinnat voidaan heijastaa eri pinnoille, eikä vain aktiivitaululle. Tämä toimii varmasti hyvin, silloin kun opettaja on valmistellut tunnin hyvin ja käyttää vuorovaikutteista pintaa asian opettamisessa.
Mielestäni näihin vuorovaikutteisiin pintoihin pätee samat tutkimustulokset kuin aktiivitaulujenkin 0petuskäyttöön. J. Dostál (2011) koostaa artikkelissaan ”Reflections on the Use of Interactive Whiteboards in Instruction inInternational Context. (The New Educational Review. 2011. Vol. 25. No. 3.)” useiden aktiivitaulututkimusten tuloksia.
Opiskelijat voivat olla motivoituneempia aktiivitaulua käytettäessä
Opetettava asia voidaan visualisoida paremmin ja selkeämmin, koska aktiivitaululla voidaan hyödyntää animaatioita ja liikuttaa objekteja
Opiskelijoiden huomio saadaan pysymään pidempään opetettavassa asiassa
Olemassa olevia materiaaleja voidaan käyttää useita kertoja ja niitä voidaan muokata helposti
Opiskelijat osallistuvat helpommin ja aktiivisemmin opetustilanteeseen
Aktiivitaululla tuotettu materiaali voidaan tallentaa aktiivitaulusta suoraan ja jakaa internetin kautta opiskelijoille
Lisäksi saadaan varmaan aktivoitua vieläkin enemmän kinesteettisesti oppivia opiskelijoita. Tästä täytyy hakea tutkimustietoa myöhemmin, kunhan vuorovaikutteisten pintojen opetuskäytöstä saadaan enemmän kokemuksia.
Google Apps for Education (GAFE)
Google näkyi tänä vuonna messuilla hyvin. Esitykset joissa käsiteltiin Googlen työkalujen opetuskäyttöä olivat aina tupaten täynnä. Mielenkiintoa selvästi näitä ratkaisuja kohtaan oli ja en lainkaan ihmettele, sillä hyvin kevyitä ja nopeita nämä ratkaisut ovatkin. Raskaampaan tietojenkäsittelyyn on varmasti parempiakin ratkaisuja, mutta opetuskäytön näkökulmasta oleellisempaa voikin tulevaisuudessa olla se, että osaa toimia verkossa yhdessä muiden kanssa opiskelutehtäviä tehden.
Google Chromebookit
Googlen ChromeOS alkaa pikkuhiljaa lunastamaan lupauksiaan, joita se vuonna 2008 julkaistun Chrome-selaimen yhteydessä lanseerasi. Verkkoa hyödyntävä kevyt käyttöjärjestelmä höystettynä jämäkällä raudalla vaikuttaa erittäin lupaavalta vaihtoehdolta esimerkiksi opetustilanteisiin, joissa oleellisempaa on tiedon (yhteinen) prosessointi kuin laitteen suoritusteho ja erikseen asennettavat ohjelmat.
Lisätty todellisuus Aurasmalla
Lisätyn todellisuuden sovellukset alkavat pikkuhiljaa yleistyä. Olemme jo tehneet aikanaan kokeiluja lisätyn todellisuuden opetuskäyttöön liittyen, lisätyssä todellisuudessa on paljon mielenkiintoista opetuskäytönkin kannalta, mutta sisällöntuottaminen on vielä tällä hetkellä aika vaikeaa. Kuuntelin opettaja James Pollockin (Teesside High School) puheenvuoron, joka oli hyödyntänyt Aurasmaa opetuksessaan. Opettaja oli luonut paljon sisältöä Aurasma-kanavalleen. Auroihin oli rakennettu polkuja sen mukaan, miten opiskelija edistyi asiaan perehtymisessä, tämä oli toteutettu linkeillä ja Google -dokumenteilla. Uutena tietona minulle oli sisällöntuotantoon hyödynnetty Aurasma Studio. Aurasma Studio antaakin enemmän mahdollisuuksia sisällöntuottamiseen, Aurasma-appsilla sisällöntuottaminen on huomattavasti rajatumpaa.
Mobiililaitteiden lataaminen
Kun mobiililaitteet yleistyvät oppilaitoksissa, tulee kysymykseen myös niiden lataaminen. Leballa on mainioita mobiililaitelaatikoita, mutta tulevaisuudessa luokassa voisi olla mobiililaitteille latauspisteitä. Kuvassa Cambrionixin ratkaisu, jossa yhdestä ”härpäkkeestä” saa virtaa useille yleisimmille mobiilaitteille.
3D-tulostaminen (materiaalia lisäävä valmistus)
3D-tulostaminen näkyi BETT-messuilla lähinnä tulostinkauppiaiden osastoilla. Pedagogista soveltamista tälle teknologialle ei vielä näkynyt. Tulevaisuudessa 3D-tulostaminen voi muuttaa useita teollisuudenaloja. Asiasta lisätietoa löytyy esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportista Suomen 100 uutta mahdollisuutta (PDF). Kävimme tutustumassa myös Science Museumin ”3D printing the future” -näyttelyyn, jossa oli esillä yli 600 3D-tulostettua kappaletta.
Paljon uutta näkökulmaa
Mitä lopulta jäi käteen? Erilaista teknologiaa on paljon tarjolla, mutta toisaalta isompaan kontekstiin sitoen täytyy pohtia, mitkä näistä teknologioista ovat missäkin vaiheessa sovellettavissa aidosti oppimista tukeviksi. Uusien teknologia- ja opetusratkaisujen kanssa tullaan aina siihen ”menneisyyden painolasti” -kysymykseen, jossa on mietittävä nykyisiä olemassaolevia ratkaisuja suhteessa uusiin – tuovatko ne aidosti jotain uutta vai voisiko näitä ratkaisuja kokeilla ensin pienesti ja sen jälkeen positiivisten tulosten kautta vasta hankkia niitä enemmän?