Tietosuoja
Salassapitovelvollisuus on ikuinen. Se säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen ja ammatin vaihtamisen jälkeenkin. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994,
Se säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen ja ammatin vaihtamisen jälkeenkin. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994, 17 §; ) Salassapitovelvollisuuteen on suhtauduttava huolella ja vakavuudella. Kotisaaren ja Kukkolan,) mielestä hyvä ohjenuora on, että terveydenhuollon ammattihenkilöt ja muut potilaan hoitoon osallistuvat eivät puhu potilaan asioista ulkopuolisille mitään, vaikka tieto olisi levinnyt työn ulkopuolelle. Tällainen tilanne voi olla, jos terveydenhuollon yksikössä on hoidettavana julkisuudenhenkilö ja tieto siitä on tiedotusvälineissä. Salassapitovelvollisuudella on kolme muotoa: asia-kirjasalaisuus, vaitiolovelvollisuus sekä tietojen hyväksikäyttökielto (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999, 22–23 §). Asiakirjasalaisuus tarkoittaa, että salassa pidettäviä asiakirjoja tai niiden kopioita ei saa luovuttaa tai näyttää sivullisille. Asiakirjoja ei saa myöskään antaa teknisen käyttöyhteyden tai muun avulla sivullisten käytettäviksi. Tekniseksi käyttöyhteydeksi luokitellaan esimerkiksi sähköposti (Hämäläinen 2012). Sähköposti on suojaamaton yhteys ja sen vuoksi sen välityksellä ei saa lähettää salassa pidettäviä tietoja. Vaitiolovelvollisuudella tarkoitetaan kieltoa paljastaa salassa pidettävää seikkaa. Vaitiolovelvollisuus on asiakirjasalaisuutta laajempi. Se kattaa myös tiedot, joita ei ole merkitty potilasasiakirjoihin, esimerkiksi suullisesti tai omien havaintojen perusteella saadut tiedot. Tämän perusteella myös potilaan näkeminen terveydenhuoltoyksikön käytävällä on salassa pidettävää. Vaitiolovelvollisuus säilyy työsuhteen päättymisen jälkeenkin.
11 Hyväksikäyttökielto tarkoittaa, että salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi. Tämä tarkoittaa, että hoitosuhteessa saatuja tietoja ei saa käyttää esimerkiksi viranhakutilanteessa.
Etiikka
Ammattietiikka kuvaa ammatin yhteiskunnallisen tehtävän ja siihen kuuluvat eettiset periaatteet. Työtä ohjaavat keskeiset periaatteet ovat elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, joihin perustuu alan ammattietiikka. Etiikka kuvaa ja perustelee hyviä ja oikeita tapoja elää ja toimia maailmassa, jonka ihminen jakaa muiden kanssa. Etiikka koostuu ihanteista, arvoista ja periaatteista, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikea ja väärää. Sen tehtävänä on auttaa tekemään valintoja, ohjaamaan ja arvioimaan omaa ja toisten toimintaa sekä tutkimaan toimintansa perusteita. Etiikka ei anna valmiita ratkaisuja, vaan tarjoaa ajattelun ja pohtimisen välineitä. Monet käsitykset hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä ovat yleismaailmallisia, mutta niiden painotukset ja tulkinnat vaihtelevat kulttuurista toiseen ja poliittisten tilanteiden mukaan.
Hoitotyön arvopohjan ja identiteetin omaksuminen ja sen mukaan toimiminen vaatii moraalista rohkeutta, kehittyvää kasvavaa itsenäistä toimijuutta ja asiantuntijuutta. Moraalisen rohkeuden 7 ominaispiirrettä hoitotyössä
ARVOT:
- Aito läsnäolo
- Moraalinen lahjomattomuus
- Vastuullisuus
- Rehellisyys
- Potilaan puolustaminen
- Sitoutuminen hyvään hoitoon
- Henkilökohtainen riskinotto