Diabetes

”sokeritauti”

Diabetes on ryhmä aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistää häiriö haiman insuliinintuotannossa ja pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri (veriplasman glukoosipitoisuus). Diabetesta tunnetaan useita eri tyyppejä. Päätyypit ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes. Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen rajat eivät aikuisella aina ole selkeät; joillakin henkilöillä todetaan molempien tyyppien piirteitä. Verikokeilla voidaan selvitellä diabeteksen tyyppiä

Tyypin 1 DM

  • Elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity, sillä insuliinia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet.
  • Tavallisia oireita ovat lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys. Ne kehittyvät yleensä nopeasti, päivien tai viikkojen kuluessa.
  • Jatkuva, elinikäinen insuliinihoito on elämän edellytys. Insuliini annostellaan pistoksina tai pumpulla. Verensokerin omaseuranta ja hiilihydraattien arvioiminen ruuasta on tärkeää, koska insuliiniannokset sovitetaan hiilihydraattimäärien mukaisiksi. Liikunta ja terveellinen syöminen auttavat verisuonia voimaan hyvin ja ehkäisevät siten lisäsairauksia.
  • Yleensä alle 40-vuotiaana. Suomessa lasten diabetes on yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Joka vuosi Suomessa sairastuu noin 500 alle 15-vuotiasta ja 1500 yli 15-vuotiasta tyypin 1 diabetekseen. Myös vanhus voi sairastua tyypin 1 diabetekseen.
  • Insuliini annostellaan pistoksella ihon alle insuliinikynällä, ruiskulla tai insuliinipumpulla.
  • Insuliinin annosteluun käytettävä väline valitaan yksilöllisesti.

Tyypin 2 DM

  • Haima tuottaa insuliinia, mutta se vaikuttaa heikosti tai insuliinia ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Insuliinintuotanto voi vuosien kuluessa ehtyä kokonaan.
  • Usein oireeton, kehittyy hitaasti jopa vuosien kuluessa. Todetaan usein sattumalta tai valtimosairauden puhjettua. Oireita voivat olla esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, lihaskouristelut sekä uupumus, johon uni ei auta.
  • Painonhallinta liikunnan ja oikean ruokavalion avulla. Tarvittaessa myös lääkehoito. Kohonneen verenpaineen ja veren rasvahäiriöiden hoito sekä veren liiallisen hyytymisen esto ovat tärkeitä lisäsairauksien estämiseksi ja hoitamiseksi.
  • Yleensä yli 40-vuotiaana. Lisääntyy nopeasti kaikkialla maailmassa ja yhä nuoremmissa ikäryhmissä.
  • Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin 2 diabeteksen puhkeamista
  • voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Ehkäisyn keinoja ovat liikunta, terveellinen ruoka, painonhallinta ja tupakoimattomuus.
  • https://www.orion.fi/globalassets/documents/well-being/orionsydan/orionsydan_t2d_potilasopas_web.pdf

Raskaus DM

  • Raskauden aikana ensimmäistä kertaa ilmenevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka yleensä häviää synnytyksen jälkeen. Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin sokerirasituskokeella.
  • Noin joka kymmenennellä odottavalla äidillä veren sokeripitoisuus lisääntyy siinä määrin, että hänellä todetaan raskausdiabetes.
  • Yleensä puhkeaa jo ensimmäisen raskauden aikana.
  • Raskaushormonien määrä veressä lisääntyy odotusaikana. Samoin kehon rasvamäärä kasvaa. Näiden seurauksena insuliinin teho alkaa heiketä (insuliiniresistenssi) toisen raskauskolmanneksen aikana.
  • Jos insuliinin määrä ei lisäänny tarvetta vastaavasti, veren sokeripitoisuus nousee. Tätä tilaa kutsutaan raskausdiabetekseksi.

MODY-DM

  • Pieni ryhmä harvinaisia diabetestyyppejä, joista yksi ryhmä on ns. MODY-diabetes (Maturity Onset Diabetes of the Young).
  • Nuorella iällä alkava aikuistyypin Diabetes
  • Puutteellinen insuliinin eritys
  • Insuliini herkkyys normaali, usein norm painoisia <25v. periytyvä.
  • Suomen kaikista diabeetikoista MODY-diabeetikkoja on n. 2 %:a

LADA-DM

  • Aikuisiällä alkava hitaasti kehittyvä, tyypin 1 DM:n kaltainen autoimmuuni DM
  • lopussa täydellinen insuliinituotannon loppuminen
  • Noin 10%:lla aikuisena Dm:een sairastuneista
  • Yleensä normaalipainoisia

DM:n Liitännäissairaudet

Retinopatia

  • Silmän verkkokalvosairaus.
  • Hoitamattomana johtaa vakavaan näön heikkenemiseen.
  • Muutokset silmänpohjissa kehittyvät vähitellen ja ovat pitkään oireettomia
  • Diabeteksen verkkokalvosairaudessa tärkein syy on veren liian suuri sokeripitoisuus.
  • Liian suuri sokerimäärä johtaa verisuonten sisäpinnan solujen (endoteelin) toimintahäiriöön.
  • Seurauksena suonet tihkuvat ja voivat tukkeutua.
  • Runsas verensokeri vaikuttaa haitallisesti kudosten entsyymejä sääteleviin tapahtumiin ja happiradikaalien määrään ja vaurioittaa myös silmän hermoston rakenteita.
  • Jos silmänpohjaan kehittyy diabeettinen retinopatia, on ensimmäinen toimenpide usein silmänpohjan laserhoito.

Nefropatia

  • Diabeteksen munuaissairaus
  • Syntymistä voidaan tehokkaasti ehkäistä hyvällä diabeteksen ja verenpaineen hoidolla.
  • Varhaisin ilmentymä on tavallisesti vähäinen albumiini-nimisen veren valkuaisaineen erittyminen virtsaan
  • Jos albumiinin eritys virtsaan on runsasta, niin veren albumiini voi olla liian alhainen. Tämän seurauksena voi ilmaantua turvotuksia.
  • Munuaisten kyky puhdistaa elimistön kuona-aineita voi heikentyä.
  • Tutkitaan määrittämällä verinäytteestä kreatiniiniarvo (P-Krea) ja laskennallinen munuaiskerästen suodatusnopeus (eGFR estimated Glomerular Filtration Rate )

Neuropatia

  • Tarkoittaa hermojen toiminnan vaurioita
  • Saattaa ilmetä sekä tavallisissa tahdonalaisissa ääreishermoissa että ei- tahdonalaisissa autonomisissa hermoissa, jotka säätelevät sisäelinten toimintoja.
  • Diabeteksen hermovaurioita todetaan noin puolella diabeetikoista.
  • Yleisempää tyypin 2 kuin tyypin 1 diabeteksessa.
  • Voimakkaasti yhteydessä liian korkeaan veren sokeriin, jota kuvastaa sokerihemoglobiini (HbA1c)
  • Tyypillisin diabeteksen hermohäiriö on molemminpuolinen ääreishermojen sairaus eli polyneuropatia.
  • Voi liittyä yksittäisen hermon tai hermoryhmän häiriöitä (mononeuropatia)