Tänään ehdin ensimmäistä kertaa kellarikerroksen ruokalaan vakoiluretkelle. Tällä hetkellä oma keittiö on remontissa jotan ruoka tulee valmiina Sodexholta, ja menyyn ei voi paljoa vaikuttaa.

Jag frågade om  1. matspillet (man försöker minska på det hela tiden), 2. närproducerad mat/närproducerade råvaror (i dagens läge kan skolan inte påverka dem) 3. kvaliteten på maten (alla elever äter fast många inte gillar – det är ju gratis i alla fall), en tredjedel av personalen äter – pris ca. 350 SEK inklusive kaffe) 4. köttet (varje måndag är vegetarisk men man gör inte något stort nummer av det).

Koulurakennus on vanha ja jättikokoinen. Rakennus tuo mieleen vanhan Lyseotalon. Tilanpuutteen takia pihalla on vielä ”paviljonki”. Ikkunoista vetää.  Ledejä ja energiansäästölamppuja on vain vähän eikä esim. valaistuksen automatiikkaa. Itse olen monta kertaa sammuttanut opetustilan valot kun tunti loppuu. Paperi kierrätetään mutta en ole löytänyt muita lajittelupisteitä koulun käytäviltä. Kansainvälisen linjan taukohuoneessa on kahvikone (ilmainen) – osalla on oma muki mutta paljon kuluu päivän aikaan myös kertakäyttömukeja. Ilmastointi on ”puolimanuaalinen” ainakin niissä tiloissa joissa olen ehtinyt käymään. Koneellinen tuntuu riittämättömältä koska opiskelijat istuvat joko talvitakin päällä (palelin itsekin välillä) tai tuovat ne mukaan luokkiin.

Koulussa ei ole ainakaan vielä KEKE-ohjelmaa eli erityistä ympäristöohjelmaa. Jotkut opettajat toteuttavat sitä omassa opetuksessaan, mutta organisaation tasolla sellaista ei ole vielä laadittu. Kerroin erimerkkejä Lyseon toiminnasta ja sain sekä ihmetystä ja ihailua osakseni.