Sä här efteråt – pedagogiikan jälkilöylyt opinsaunassa

Nu får ni bara läsa stolpar, jag är trött!

 

Opettajien arki hyvin erilainen kuin suomessa: vai onko?

  • palkkausjärjestelmä hyvin toisenlainen: förste lärare on mm. oppiainevastaava ja hän saa jopa 10000 SEK enemmän kuin ”normiope”, lektor saa vielä tuohonkin summaan jopa 5000 SEK lisää
  • suomalaisittain opettajien aineyhdistelmät aika eksoottisisia: äidinkieli+ranska, yhteiskuntaoppi+venäjä jne.
  • ohjaajani Lars Swahnin päivään mahtuu jopa keskellä päivää erilaisia konferensseja ja arviointikeskusteluja. Keskimäärin viikossa 13 kertaa 75 min. opetusta.
  • paljon ulkomaalaisia opettajia (ei siis maahanmuuttajia vaan rekrytoituja)

Opiskelijat

  • tuntien alussa monesti vaikutelma rauhattomuudesta, mutta kun työ alkaa, siihen keskitytään erinomaisesti: esim. kansainvälisen linjan yhteiskuntaopin tunnilla ensin itsenäistä tiedonhakua Ruotsin hallituspuoluiden työstä, sen jälkeen innokas keskustelu, lopuksi vielä kirjallinen työ arvioitavaksi Fronteriin
  • paljon pari- ja tiimityötä, esitelmiä suullisesti ja kirjallisesti
  • koulu antaa kannettavan ja oppikirjat ilmaiseksi käyttöön koko lukioajaksi
  • kukaan ei räpläillyt kännyköitä (pääsääntöisesti)
  • opiskelijat myöhästyvät täälläkin ja istuvat ulkovaatteet päällä (sen huomasi sisäilmasta)
  • opiskelijat tuntuvat arvostavan toistensa esityksiä, kuuntelevat aina hyvin toisiaan
  • monilla jo valmiit urasuunnitelmat

 

Huolia

  • kova kilpailu koulujen kesken parhaista opiskelijoista: myös eliittilukio voi ”sukeltaa” alas nopeastikin. Kungsholmenin lähelle rakennetaan yli 2000 opiskelijan uutta lukiota. Oman koulun markkinointiin satsataan paljon aikaa ja resursseja. https://mitti.se/nyheter/jattegymnasium-kungsholmen-klubbat/
  • avointen ovien päivänä eli markkinointitapahtumassa  (sitä suunniteltiin kansainvälisen linjan kokouksessa, jossa olin mukana) ei saa pelkästään vain kehua omaa oppiainettaan vaan olla tasapuolinen!!!!!
  • äidinkielen eli ruotsin kielen taidon heikkeneminen: hyväosaiset perheet laittavat lapsensa englanninkielisiin kouluihin ja oma äidinkieli kärsii; myöskään kaunokirjallisuutta ei enää lueta muuta kuin pakon edessä
  • koulutuksen taso ja opetustyön aliarvostus

Pedagogiikka ja työtavat

  • seurasin kuuden eri oppiaineen tunteja ja koulun maineikkaan kuoron joulukonsertin harjoituksia; opettaja itse ei käyttänyt yhdelläkään tunnilla tietokonetta
  • venäjässä ei edes äänitettä yms., ei sähköisiä tehtävien ratkaisuja, luokkakieli koko ajan ruotsia ns. small talkia myöten
  • svenska: paljon suullisia esityksiä, pohjautuvat kirjalliseen työskentelyyn sitä ennen, joskus useiden oppituntien ajan
  • paljon kokeneita ja arvostettuja opettajia ja pitkä kokemus näkyy esim. ryhmän hallinnassa
  • väittelyitä; esim. YK:n turvallisuusneuvoston kokouksen simulointi, jokaisella oma viikkokausia etukäteen valmisteltu rooli
  • opettajien ja opiskelijoiden välit hyvin tuttavalliset; jopa ero Suomeen näkyy; opettajaa saatetaan kutsua auttamaan vaikka vislaamalla!!!
  • kannustus tärkeää; ”Ei ole oikeita/hyviä ja huonoja/vääriä vastauksia, kaikki mielipiteet on hyviä” (suora lainaus eräältä tunnilta)
  • kiinnostava työtäpa: Euroopan historiasta parityönä etukäteen valmisteltuja esityksiä esitysgrafiikka apuna. Opettajan kello soi kun eritykseen varatusta ajasta on puoli minuuttia jäljellä. Siinä ajassa pitää pystyä summeeraamaan eli viemään maaliin esitys.

    Sitten esittäjät ja opettaja  käytävään: Opettaja antaa palautetta ja mietitän yhdessä, mitä luokkaan jääneet kysyvät (rostaaminen) esityksestä: täsmennyksiä, vastaväitteitä jne. Tässäkin herätyskello soi kun aika on käytetty. Takaisin luokkaan!!!  Keskustelu on kyllä hyvin akateemista ja argumentoivaa!Tämä menetelmä olisikin hyvä työtapa monissa reaaliaineissa ja muissakin. Myös tämän jälkidebatin aikana soi kello kun aika on käytetty! Koko ryhmä on ikään kuin vastuussa, kun esim, yksi pari seisoo liikaa valkokankaan edessä, muut näyttävät kädellä että pitää siirtyä sivuun! Täytyy todeta tämän opiskelijaryhmän tietynlainen ammattimaisuus… voisivat ihan olla vaikka opettajia. Lyövät laudalta monet opettajaharjoittelijani Suomessa.

 

Annat intressant

  • alla besökare i skolan måste ha en namnskylt; jag fick också en egen nyckel
  • på lärarrummet fylls de digra fruktkorgerna varannan  dag, sen finns det också en kaffeautomat (inte bara kaffe), allt detta är gratis
  • städjobbet syns och så även resultaten: det finns en lista i kapprummet över vilka uppgifter städarna måste utföra och när
  • det största intrycket för mig var musiklinjens kör (på över 100 elever) ; jag satt med när de tränade till sina många julkonserter (Händel, Bach och svenska traditionella julsånger och christmas carrolls). På Lucia-dagen är det 20 ”småkörer” som åker runt i Stockholm och uppträder.

Tack , Kungsholmen! Tack min eden arbetsgivare att jag fick den här möjligheten.

 

 

 

 

 

 

 

Jag skulle ju bara få och inte ge – mutta kuinkas sitten kävikään?

Yhtäkkiä olinkin siinä – opetusharjoittelua ohjaavana opettajana. Kaikilla venäjän tunneilla, joita seurasin, tunteja pitikin harjoittelija. Ruotsissa ei ole normaalikoulujärjestelmää, vaan korkeakoulut solmivat sopimuksen koulujen kanssa (tai opiskelijat yrittävät itse saada harjoittelupaikan). Itse olen koko työurani toiminut myös opettajankouluttajana, ensin Norssissa ja sitten mm. nykyisessä työssäni; pitkä kokemus siis!

Jag går nu inte in på vad jag tänkte och tyckte om själva lektionerna – säger bara att det var mycket annorlunda. Vanligen var jag själv den första i klassrummet och det säger redan ganska mycket.

Olin kyllä enimmäkseen antavana osapuolena ainakin venäjän suhteen: esittelin suomalaiseta koulujärjestelmää opettajankoulutusta myöten. Kävimme läpi:  LOPS2016, yksittäisen kurssin sisältö, oppimateriaalit, yo-kokeet, opettajan omat materiaalit joka kurssille jne. , verkkoresursseja jne. Tein sen kyllä ylpeydellä siitä, mitä Suomessa tehdään hyvin. Lähetin sekä ohjaavalle opettajalle että harjoittelijalle paljon omia materiaalejani. Joulu tuli siis heille kuukauden etuajassa.

Pedagogiken tänkte jag kommentera i ett annat blogginlägg något närmare (och senare). Det är fredag eftermiddag och min tid här börjar ta slut. Hann med att äta skollunch idag; det var riktigt gott! Kostade 35 kronor och först sedan fick man sin egen tallrik! Precis som på Rax Buffet i Jyväskylä.

 

 

Hållbar utveckling på Kungsholmen gymnasium – KEKEideologiaa

Tänään ehdin ensimmäistä kertaa kellarikerroksen ruokalaan vakoiluretkelle. Tällä hetkellä oma keittiö on remontissa jotan ruoka tulee valmiina Sodexholta, ja menyyn ei voi paljoa vaikuttaa.

Jag frågade om  1. matspillet (man försöker minska på det hela tiden), 2. närproducerad mat/närproducerade råvaror (i dagens läge kan skolan inte påverka dem) 3. kvaliteten på maten (alla elever äter fast många inte gillar – det är ju gratis i alla fall), en tredjedel av personalen äter – pris ca. 350 SEK inklusive kaffe) 4. köttet (varje måndag är vegetarisk men man gör inte något stort nummer av det).

Koulurakennus on vanha ja jättikokoinen. Rakennus tuo mieleen vanhan Lyseotalon. Tilanpuutteen takia pihalla on vielä ”paviljonki”. Ikkunoista vetää.  Ledejä ja energiansäästölamppuja on vain vähän eikä esim. valaistuksen automatiikkaa. Itse olen monta kertaa sammuttanut opetustilan valot kun tunti loppuu. Paperi kierrätetään mutta en ole löytänyt muita lajittelupisteitä koulun käytäviltä. Kansainvälisen linjan taukohuoneessa on kahvikone (ilmainen) – osalla on oma muki mutta paljon kuluu päivän aikaan myös kertakäyttömukeja. Ilmastointi on ”puolimanuaalinen” ainakin niissä tiloissa joissa olen ehtinyt käymään. Koneellinen tuntuu riittämättömältä koska opiskelijat istuvat joko talvitakin päällä (palelin itsekin välillä) tai tuovat ne mukaan luokkiin.

Koulussa ei ole ainakaan vielä KEKE-ohjelmaa eli erityistä ympäristöohjelmaa. Jotkut opettajat toteuttavat sitä omassa opetuksessaan, mutta organisaation tasolla sellaista ei ole vielä laadittu. Kerroin erimerkkejä Lyseon toiminnasta ja sain sekä ihmetystä ja ihailua osakseni.

Allt är relativt i livet, så är det med job shadowing också!

Jag inledde min Job Shadowing-vecka på Kungsholmens gymnasium redan den 20 men fick inte mitt lösenord förrän först nu.  Eftersom jag är en sann nordist vid sidan av min ryska identitet så bloggar jag ibland också på svenska.

Kouluni on vielä tällä hetkellä Tukholman yksi eliittilukio, jossa on mm.  valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostettu eliittilinja sekä kansainvälinen englanninkielinen linja (ei IB- lukio).

Alunperin oli tarkoitus fokusoitua mm. kestävään kehitykseen tässä koulussa, mutta alusta lähtien tuli selväksi, että koulun pedagogiset ratkaisut poikkeavat osittain niin paljon meidä omistamme, että olen observoinut niitä Mac Book sauhuten. Raportoin niistä myöhemmin tarkemmin.

Eilen  ja toissapäivänä Tukholmassa oli liikennekaaos ja lumumyrskyn takia kaupunki oli sekaisin – onnestakin, kun lapset pääsivät pulkkamäkeen ja luistelemaan ulkojäillä. Eilen illalla alkoi sitten kaatosade ja me täällä Kungsholmenilla heräsimme märkään ja mustaan maahan.

Musta oli aamu myös ohjaajallani Lars Swahnilla, joka on muutaman vuotta majoittanut kodissaan aikoinaan alaikäisenä Ruotsiin paperittomana saapunutta afgaanipoikaa. Kaikki oleskelulupahakemukset on nyt monien valitusten jälkeen hylätty ja maanantaina tuli karkoituspäätös.

Så i morse när jag steg in i kapprummet såg jag ”min Lasse” och hans inneboende med mycket allvarliga miner laga killens trasiga lilla resväska med silvertejp. Senare på eftermiddagen ska han ta tåget till Tyskland, ingen vet hur det ska gå vid gränskontrollen: inga pengar, inga ID-handlingar ock kanske ingen framtid heller. Så detta menade jag med dagens rubrik: allt är relativt i vårt lilla liv när killar jämnåldriga men mina egna elever därborta i Finland utvisas från landet där de redan lyckats lära sig landet språk, skaffat många vänner och gått ut gymnasiet.

http://kungsholmensgymnasium.stockholm.se/