Media-ala on yksi nopeimmin muuttuvista aloista. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana alalla on tapahtunut suuri murros teknisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Media-alalla menestyvät yritykset, jotka osaavat parhaiten hyödyntää muuttuneen toimintaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Digitalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio tulevat muuttamaan kiihtyvällä tahdilla alan yritysten osaamistarpeita ja murroksen laajuus ja muutosvauhti haastavat myös alan koulutusta uudistumaan. 

Media-alan tulevaisuuden osaamisalueissa tulevat korostumaan geneerinen osaaminen ja yleinen työelämäosaaminen sekä toimintaympäristöön ja liiketalouteen liittyvät osaamiset. Myös media-alan työtehtävien edellyttämä tekninen osaaminen ja substanssiosaaminen ovat jatkuvassa liikkeessä Yhteistyö ja kumppanuus oppilaitosten ja yritysten välillä on olennaisen tärkeää, jotta osaamista voidaan ennakoida ja koulutuksen tarvelähtöisyys toteutuu. 

Perinteinen printtimedia- ja mainonta on vähentynyt, mutta toisaalta tilalle on tullut paljon uutta. Näemme ympärillämme huomattavan määrän erilaisia printtimaailman sovellutuksia, kuten valomainokset, banderollit, kalvotetut myynti-ikkunat ja mainosteipatut autot. Myös myyntipakkauksilla on aiempaa suurempi markkinoinnillinen arvo, meitä puhuttelevat värikkäät, monimuotoiset visuaalisesti houkuttelevat ja jopa hyvin persoonalliset tuotepakkaukset sekä niissä käytetyt materiaalit.  Olemme siirtymässä joukkoviestinnän printtimaailmasta uudelle aikakaudelle – perinteisestä informaation välityksestä markkinoinnin houkuttelevuuteen, elämysmarkkinointiin. 

Uutta kehityssuuntaa printtimaailmassa edustaa lisääntyvä tekstiilien printtaaminen. Tekstiilipainatuksessa käytetyt puettavat ja venyvät ratkaisut tarjoavat oivallisia malleja hyvinvoinnin seurantaan mm painetun älyn avulla.

Lääketeollisuuden pakattavat tuotteet jakavat pitkän yhteisen historian paino- ja pakkausalan kanssa. Yhä monimuotoisemmat tuotetta suojaavat hygieeniset kotelot edellyttävät uudenlaisia innovaatioita, joita pakkauksia tuottavan yrityksen on pystyttävä tarjoamaan.

Biotalous, kestävä kehitys, ympäristönsuojelu ja brändi

Printtiliiketoiminnan pakkauksia teettävä asiakaskunta kiinnittää yhä enemmän huomiota materiaalivalintojen ympäristöystävällisyyteen ja siihen, miten ympäristöystävällisyys saadaan näkymään myös tuotteen visuaalisessa ulkoasussa. Pakkauksen on kyettävä välttämään myös mielikuvaa ja brändiä. Kuluttajat ovat yhä ympäristötietoisempia ja haluavat myös maksaa esimerkiksi pakkaustuotteiden ympäristöystävällisyydestä. Nämä teemat, kuten ympäristöystävällisyys, kiertotalous ja ekologisuus ovat osa tulevaisuuden brändäystä.

Tulevaisuuden osaajat yrityksiin oppilaitosyhteistyöllä

Yrityksille koulu- ja oppilaitosyhteistyö on mahdollisuus tutustua tuleviin työntekijöihin ja rakentaa työnantajakuvaa omasta yrityksestä, mutta myös koko toimialasta. Oppilaitosyhteistyö toimii myös tulevaisuuden työntekijöiden tärkeänä rekrytointikanavana.

Oppilaitosten ja yhteistyöyritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuvat työpaikalla tapahtuva oppiminen ja opiskelijoiden näytöt sekä yhteiset projektit ja kehittämishankkeet. On tärkeää, että opiskelijat pääsevät eri tavoin tutustumaan työelämään ja ratkomaan tärkeitä haasteita yrityksen saadessa samalla tuoreita ideoita toimintansa kehittämiseksi. 

Vaativimpia yhteistyömuotoja ovat oppilaitoksen ja yrityksien yhteiset kehittämishankkeet, joissa kehitetään yhdessä tutkimuslaitosten kanssa uusia innovatiivisia ideoita tuoteaihioita. Tällainen kehittämishanke on pääosin Keski-Suomen Liiton rahoittama Gradia Jyväskylän media-alan, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja keskisuomalaisten yrityksien yhdessä toteuttama ”Biopakkausinnovaatioilla kasvua – keskisuomalaiset tuotteet esille” – hanke. Tässä hankeyhteistyössä opiskelijat osallistuvat työssä oppimalla yhteiseen kehittämistyöhön maakunnalliseen yrittäjyyden elinvoimaisuuden parantamiseksi. Hankkeen testiympäristössä opiskelija omaksuu myös uudenlaisen tavan oppia, ideoimalla osana yrityksen kehitystiimiä. Yritysten strategioihin soveltuvissa kehittämishankkeissa toteutuu erinomaisella tavalla koulutusten työelämälähtöisyys. 

Koulutuspäällikkö Maija Ketola, Gradia