Ammatillisella koulutuksella on jo lainsäädännön perusteella vahva aluekehittämistehtävä. Koulutuksen järjestäjän tulee ennakoida toiminta-alueensa osaamistarpeita ja vastata tarjonnallaan näihin osaamistarpeisiin. Alueiden elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta kyky uudistua ja tuottaa innovaatioita on entistä tärkeämpi osaamistarve kaikilla toimialoilla.
Ammatillisen koulutuksen lähtökohtana olevat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys muodostavat hyvän pohjan innovaatiotoiminnalle. Ilman osaamista kehitettävästä asiasta ja asiakastarpeen ymmärrystä innovaatiota ei voi syntyä. Ammatilliset osaajat ovat avainasemassa kansantalouden kannalta merkittävimpien toimialojen uudistumisessa ja tuottavuuden kehittämisessä.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tulee löytää tehokkaampia palveluita, toimintatapoja ja palveluita, jotta saatavilla oleva työvoima riittää palvelemaan ikääntyvän väestön tarpeet. Nämä ratkaisut eivät synny tutkijan pöydällä vaan arjen ratkaisuiden kautta. Innovaatiot eivät palvele pelkästään talouden ja tuottavuuden tarpeita, vaan niillä on positiivista vaikutusta myös työhyvinvointiin. Uusilla palveluilla, välineillä ja prosesseilla voidaan parantaa työarkea, helpottaa tai nopeuttaa työntekemistä ja vähentää työn kuormittavuutta. Parhaita asiantuntijoita näiden ratkaisuiden ideointiin ovat työntekijät itse. Innovaatio-osaaminen pitäisi tuoda osaamistavoitteeksi kaikille ammatillisille koulutusaloille, jolloin jokaisella ammattiin valmistuvalla ja osaamistaan päivittävällä olisi näkemystä ja välineitä oman työn kehittämiseen ja arjen innovointiin.
EAKR-rahoitteinen Biopakkausinnovaatioilla kasvua-hanke on vaikuttava esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä ammatillisen koulutuksen ja soveltavan tutkimustoiminnan välillä. Kun mukana ovat myös yritykset, suunnittelijat ja tuotteiden loppukäyttäjät, voidaan innovaatioprosessia ideasta prototyypiksi ja sitä kautta tuotteeksi markkinoille nopeuttaa. Ammatillinen koulutus voi tarjota areenan tutkimuslähtöisten ideoiden testaamiselle käytännössä. Aikainen virheiden löytäminen ja korjaaminen tehostaa tuotekehityskustannuksia ja vahvistaa innovaatioiden sekä start-upien markkinapotentiaalia.
Alueiden kilpailukyvyn ja uudistumisen näkökulmasta ammatillisen koulutuksen rooli tulisi nostaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten rinnalle innovaatioiden tuottajana. Tämä edellyttää, että 1) ammatillinen koulutus otetaan laajemmin julkisen TKI-rahoituksen piiriin, 2) tutkimuslaitokset kutsuvat ammatillisen koulutuksen toimijoita kehittämiskumppaneiksi innovaatiohankkeisiin ja erityisesti että 3) ammatillisen koulutuksen toimijat kehittävät rohkeasti innovaatiopotentiaaliaan ja oppivat innovaatiotoiminnan käytäntöjä korkeakouluilta sekä tutkimuslaitoksilta. Tätä kautta syntyy innovaatio-osaamista työelämään ja arjen ammatillisia innovaatioita, jotka luovat kasvua ja kehittävät samalla kestävää työelämää.
Anu Tokila
Kehittämisjohtaja, KTT
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia