Erasmus-opiskelijana Madridissa

Tikkakoskella se jo iski. Yksin matkassa – ei perhettä, kavereita, 25 opiskelijaa – ja viime kerta taisi olla viime vuosituhannen puolella! Tämän tajuamisen myötä pääsin jo aivan eri todellisuuteen kuin mihin yhteensä 6 tunnin lentomatkustamisella yleensä pääsee. Otsikko kertoo siitä, miten viikon ajan sain olla aikamatkalla menneisyyteen leikkien huoletonta opiskelijaa, vaikkakin Erasmuksessa olikin lisähuomautus KA1.

Yllättävän kauas ajassa taaksepäin pääsin soitettuani madridilaisen kerrostalon ovikelloa. Sain lämpimän vastaanoton viehättävältä 60-vuotiaalta Victorialta. Juttua syntyi niin Ikean sohvista kuin maailman talouskriisistäkin, sillä aikaa kun kotiapulainen Mina laittoi illallista. Tuulahdus jostain, jonka luulin olevan mennyttä maailmaa, kun kuuntelin, kuinka 40 vuotta toisensa tunteneet ja saman katon alla asuvat naiset teitittelivät toisiaan! Nykyaika oli kuitenkin tunkeutunut omaan kodikkaaseen huoneeseeni wlan-lähettimen muodossa.

WP_20160313_23_14_40_Pro

Olin ilmoittautunut espanjaa vieraana kielenä opettavien kurssille, jossa olisi sekä oman kielitaidon kehittämistä että henkilökohtaista pedagogista preppausta, enkä ihan täysin tiennyt, mitä odottaa. Päivästä kaksi kaksoistuntia olisi kieliopintoja ja yksi kaksoistunti ammatillista täydennyskoulutusta.

Maanantaiaamuna matkasin bussilla 20 minuuttia keskustaan ja Tandem-kielikoulun tiloihin. Minut ohjattiin pikkuruiseen huoneeseen, jossa B2-tason espanjanryhmässä opiskeli neljä naista – kaksi Kiinasta, yksi Ranskasta ja yksi Yhdysvalloista. Tässä oli yksi viikon kiehtovimmista puolista. Nuoret kiinalaiset olivat juuri lopettaneet opintonsa Kiinassa, toinen heistä oli esimerkiksi opiskellut englantilaista filologiaa valmistuen leksikografiasta ja halusi nyt oppia espanjaa ja mahdollisesti muitakin eurooppalaisia kieliä lisää työskennelläkseen tulkkina. Ranskalaisnainen taas oli asunut 15 vuotta New Yorkissa, sitten muuttanut espanjalaismiehen perässä Madridiin ja suhteen juuri kariuduttua oli pohtimassa, mitä tehdä elämällään. Ranskaa toisena äidinkielenään puhuva amerikkalaisnainen taas opintojen lisäksi toimi myös englanninopettajana samaisessa koulussa. Opiskelun intensiivisyystaso vaihteli, mutta kun kyseessä olivat omaehtoisesti ja omalla rahalla opiskelevat aikuiset, motivaatio ja asenne olivat kohdallaan. Viikon aikana syntyi hedelmällisiä keskusteluja erilaisten taustojen ansiosta.

WP_20160318_17_43_12_Pro

Olin yhteensä viiden opettajan tunneilla viikon aikana. Kaikille yhteistä oli luonteva dialogi opiskelijoiden kanssa sekä aito kiinnostus niin opintojen etenemiseen kuin myös kulttuuriin sopeutumiseen. Osa oli aloittanut jo syksyllä, osa tullut mukaan matkan varrella, ja hyvin siihen ryhmään sujahti vain viikoksi tullut vierailijakin. Yksi opettaja jäi erityisesti mieleen siitä, että hän mielellään suuntasi teemaa opiskelijoita kiinnostavaan suuntaan. Aiheena oli urheilu, joka ei sinällään herättänyt suuria intohimoja, mutta kun esiin tullut uutisotsikko pakolaisten osallistumisesta Rion olympialaisiin olympialipun alla aiheutti vilkasta keskustelua, seuraavan tunnin hän olikin valmistanut tuon uutisen pohjalta.

Totesin omakohtaisesti, miten hankalaa onkaan keskustella asioista, joista ei ole valmiita mielipiteitä, mutta miten hyvällä johdattelulla ja sanaston pohjustamisella päästään ihan mainioihin keskusteluihin. Opettajien kesken oli eroja siinä, miten hyvin he toivat tunnin tavoitteet esiin ja miten eheä kokonaisuudesta tuli. Kielioppi oli kirjassa luonteva osa teemaa, ei erillinen pala niin kuin valitettavasti meidän oppikirjoissamme usein. Aika ajoin mietin, miten samanlaisen välittömän tunnelman saisi luotua 32 hengen ryhmään, vaikkei opiskelijoita tuntisikaan – ja tunsin oloni aika neuvottomaksi.

WP_20160318_15_56_31_Pro

Yksilötunnit olivat oma lukunsa. Niitä minulle piti yhteensä kolme opettajaa viiden päivän aikana ja niissä asetelma oli enemmänkin kahden opettajan välinen ajatusten vaihto, vaikka välillä minut taas istutettiinkin oppilaan rooliin kun jotain harjoituksia kokeiltiin käytännössä. Sain vinkkejä espanjankielisistä oppikirjoista erityisesti kieliopin opettamisessa, sekä ison pinon hyviä materiaaleja. Kävimme läpi erilaisia tapoja käyttää kuvia opetuksessa, päivityksen Espanjan poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta, muistutuksen siitä, mitä kaikkea kulttuurin tuntemukseen kuuluu… Sain vaihtaa ajatuksia opetusteknologiasta opettajan kanssa, joka vuosituhannen vaihteessa oli hurahtanut teknologiauskoon täysillä, mutta sittemmin painanut jarrua ja tunnin pääaihe oli lähinnä huoli siitä, miten koulu ja kodit pystyvät kasvattamaan monilukutaitoisia ja hyvin käyttäytyviä kansalaisia myös virtuaaliyhteiskuntaan. Nämä opetustuokiot olivat hyvin valmisteltuja, teoriataustalla kevyesti höystettyjä ja vaikka aiheet olivat hyvinkin tuttuja, kaikista sai ideoita luokkaan vietäväksi.

Kielikoulu järjesti myös kulttuuriohjelmaa tuntien lisäksi. Näitä vetivät opettajat vuorotellen – ilman palkkaa! Tätä kautta tutustuin esimerkiksi uuteen käsitteeseen mikroteatteri, joka tarkoitti vartin teatteriesityksiä pienessä intiimissä tilassa, johon mahtui kerrallaan n. 10 henkeä. Illan aikana pyöritettiin neljää eri teosta, jokaiseen erillinen 4 euron lippu. Ja odotellessa sai nauttia baarin antimia. Kulttuuria helposti nielaistavina kapseleina! Toinen kielikoulun järjestämä ilta vei taidemaalari Joaquín Sorollan kotimuseoon sekä sen jälkeen kaupunginosakierrokselle arkkitehtuurin, tarinoiden ja tapasten merkeissä.

WP_20160317_18_48_32_Pro

Kurssiohjelmalta yli jäänyt aika meni Madridiin tutustuessa. Eri kaupunginosilla on omaleimainen tunnelmansa, ja ihastuin erityisesti kauppahalleihin, joita oli uudistettu ajanviettopaikoiksi tyylikkäine ruoka-ja juomakojuineen.  Joka suunnassa jaksoin ihmetellä väenpaljoutta, joka tulvi kaduille aina klo 17 jälkeen, oli sitten maanantai tai perjantai – sekä turisteja että paikallisia, suhdeluku riippui alueesta. Siitä kai tunnistaa metropolin.

Täydelllinen kielikylpy siis, ellei suorastaan hukuttauminen – erilaisten ihmisten kohtaamista ja hyvin erilaisia tilanteita, kaikki espanjaksi. Viikon aikana olin monessa eri roolissa: itsenäisenä matkailijana, mutta toisaalta kahden vanhan rouvan hoivissa, koulussa opiskelijana, mutta myös opetuksen tarkkailijana ja pedagogina. Tämä antoi paljon sulateltavaa – tosin pelkään pahoin, että viikon aikana syntyneet rästityöt, uusinnat ja yo-kokeet vievät lähitulevaisuudessa ajan niin tehokkaasti, että pohdiskelulle ei jää aikaa. Jos jotain hyvää ranskalaisten lennonjohtajien lakon aiheuttamasta kahden tunnin ylimääräisestä koneessa istumisesta voi löytää, niin se, että tämä kevyt yhteenveto tuli edes tehtyä!

WP_20160314_20_08_20_Pro

 

One thought on “Erasmus-opiskelijana Madridissa”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *