Ensimmäisillä tunneilla kävimme läpi paljon teoriaa värjäykseen liittyen mm. värjäyksen historiaa, työturvallisuutta ja työvaiheista.
Värjättäviä kankaita ostin kirpputorilta ja sain mummulta myös vanhoja lakanoita. Solmin paljon kankaita solmintavärjäystä eli plangia varten. Solmintaan käytin kalalankaa ja erilaisia puunpaloja.
Ensiksi värjäsimme reaktiiviväreillä selluloosakuituisia kankaita. Liemien laskussa tarvitsin paljon harjoitusta, koska numerot ovat aina olleet minulle hankalia. Laskut onnistuivat ja suurimmasta osasta liemistä saatiin haluttu tulos.
Kankaita tuli värjättyä aika paljon, on ainakin materiaalia seuraaville kursseille. Näistä kuvista pidän erityisen paljon.
Seuraavaksi värjäsimme villaa happoväreillä. Minulla oli kotona paljon isoäitieni vanhoja lankoja joita oli hyvä käyttää värjäykseen. Halusin kokeilla värjätä erisävyisiä lankoja ja katsoa miten ne muuttuvat värjäyksen aikana.
Oli kivaa seurata kuinka väriliemi kirkastui prosessin aikana.
Kaikki purppurat (ja vaaleanpunainen) langat olivat samassa liemessä, langat olivat eri sävyisiä ja materiaaleja.
Monivärisistä langoista tuli aivan ihanat.
Pidin – kovasti ja halusin tehdä samanlaisen uudestaan, mutta toisilla väreillä. Väreinä käytin keltaista ja turkoosia.
Keltainen ja turkoosi sekoittuivat ihanasti ja lopputuloksesta tuli kiva.
Sukistakin tuli hienot, annoin ne lahjaksi ystävälleni.
Lankojakin sain värjättyä paljon, oli kiva antaa ”tylsän” värisille langoille muodonmuutos.
Kun olimme harjoitelleet tarpeeksi villan värjäystä oli aika värjätä ensimmäisellä kurssilla kutomat huivit. Värjäsin huivin äidilleni ja hän halusi siitä joulunpunaisen.
Värjäys onnistui hyvin ja väristä tuli juuri oikeanlainen. Kudoin huivin eri värisillä jämä langoilla ja niiden avulla sain huiviin eri punaisen sävyjä.
Äiti halusi että värjäisin hänen hameensa. Hän ei tykännyt hameen alkuperäisestä väristä joka oli harmaan beige. Hame oli valmistettu viskoosista, joka värjäytyi helposti.