Punonta arkistot - Oppimispäiväkirjani

Syksyn opintomme alkoivat lyhyillä tekniikkatyöpajoilla, joissa pääsimme kokeilemaan kuvansiirtoa, kovettamista, laminointia, punontaa, ryijyn tekemistä, virkkausta, tuftausta ja kasvivärjäystä. Itseltäni kasvivärjäys meni ohi, koska sairastuin, mutta päätin kokeilla sitä omatoimisesti kotona. Siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Kuvansiirto, kovettaminen ja laminointi

Pajat osaltani alkoivat kuvansiirrolla, kovettamisella ja laminoinnilla. Näistä olin kaikkia kokeillut jo aikaisemmin hieman, mutta oli mukavaa virkistää omaa muistiaan. Hullaannuin varsinkin kuvansiirtoon uudestaan ja kokeilinkin sitä uusille materiaaleille.

Kuvansiirrossa kuvan alue rajattiin teipillä ja lakkaa siveltiin kuvan kuvapuolelle.

Kuva laitettiin nurinpäin siirrettävälle materiaalille, pyyhittiin mahdolliset ilmakuplat pois ja jätettiin kuivumaan.

Kuivunut siirto. Seuraavaksi paperi poistettiin hellästi vedellä avulla sormea pyörittämällä.

Paperin poisto valmis. Kuva näyttää kirkkaalta märkänä, mutta vasta kuivuneena näkee onko paperia vielä jäljellä.

Lopuksi sulatin kuvan päälle steariinia.

Vaikka kuvansiirto oli tuttua, tuli silti muutama moka. Tässä paperin poistossa on hangattu liikaa, joten kuva on mennyt puhki.

Tein kuitenkin huovan toiselle puolelle uuden version, joka onnistui mainiosti!

Seuraavassa versiossa steariinia silittäessä kuvan musteet levisivät.

Kovettaminen

Päätin kovettaa viime keväänä harjoittelussa tekemäni makramee korvakorut.

Kovetin korvakorut vesisokeri-liemellä. Kuivumisessa meni kauan.

Sitten kokeilin liimavesi-seoksella kaaospunontaa tasona. Tein mallin avulla ampiaisen.

En ole muistanut ottaa kuivuneesta työstä kuvaa.

Toinen kaaospunonta kulho, josta en ole muistanut ottaa valmiina kuvaa.

Laminointi

Laminoin puukannen omalla painokankaallani.

Laminoin myös lasipurkin metallikannen, joka oli haastavaa, sillä kangas ei meinannut jähmettyä paikalleen ollenkaan.

Punonta

Punonnasta minulla ei ollut aikaisemmin juuri ollenkaan kokemusta. Muutaman makramee työn olen tehnyt ja joitain nauhoja yrittänyt, mutta ne taitavatkin mennä ennemmin solmeilun puolelle.

Punonnan aloitimme tekemällä yksinkertaiset istuinalustat greencraftistä.

Ompelin reunat ompelukoneella, vahvistin kantokahvan ympäryksen virkkaamalla ja tein koristuksia kirjomalla pieniä tähtiä.

Seuraavaksi aloin punomaan greencraftistä vinopunonnalla koria. Punonnan apuna käytettiin pyykkipoikia.

Valmis kori. Kulmiin kirjailin pieniä tähtiä.

Seuraavaksi pesin ja ompelin kahvipusseista suikaleita.

Kahvipussisuikaleista tein pienen korin, johon tuli tasainen reuna.

Kokeilin myös hieman makrameeta avainnauhan muodossa.

Lisää kahvipussien pesemistä ja leikkaamista.

Suikaleista tuli vinopunonnalla kori. Tässä kuvassa päädyt vielä siistimättä.

Ryijy

Ryijyä myös olin kokeillut aikaisemmin, mutta siitä on ollut niin kauan aikaa että en tekniikasta muistanut mitään. Oli siis kiva päästä kokeilemaan uudestaan ryijyn tekoa!

Loimeen sitten sidottiin ryijynukkaa apupahvia käyttäen.

Seuraavaksi kokeilin ryijyn tekoa kangaspuilla. Tekniikka oli sama kuin pahvin kanssa tehdessä, mutta välineenä nyt vain kangaspuut.

Viimeisenä ryijypajassa halusin kokeilla kuvakudoksen tekoa. Tämä oli minulle täysin uutta ja haluaisinkin päästä kokeilemaan sitä pian uudestaan!

Halusin kokeilla mahdollisimman montaa eri tekniikkaa.

Virkkaus

Pajoista virkkaus oli kaikista tutuin tekniikka minulle. Olen virkannut vuosia ja tehnyt paljon erilaisia töitä, pääsin kuitenkin oppimaan myös uusia asioita, kun testasin rapuvirkkausta ja kuviovirkkausta.

Aloitin virkkaamalla vauvan tossut. Näiden ohje oli mielestäni huono, sillä siinä oli paljon kohtia, joita oli vaikea tulkita, eikä virkkaajalle annettu esimerkiksi valmiita silmukkamääriä. Tossuista kuitenkin tuli valmista.

Seuraavaksi virkkasin helistimen, jossa kokeilin kuviovirkkausta ensimmäistä kertaa. Helistimen pää oli helppo tehdä, mutta tasona virkattu, helistin renkaan ympärille tuleva osa, oli hieman haastava. Valmista kuitenkin tuli ja pidän kovasti lopputuloksesta! Vielä pitäisi löytää oikean kokoinen helistinrengas työhön.

Seuraavaksi kokeilin rapuvirkkausta. Olen vasenkätinen joten työssä vasemmassa reunassa on kiinteät silmukat minulle normaalilla tavalla ja oikeassa reunassa rapuvirkkaus tyylillä. Rapuvirkkaus oli hauska opetella ja totesin siitä olevan hyötyä esimerkiksi tasona virkattavassa kuviovirkkauksessa, koska lanka näin kulkee koko ajan työn nurjalla puolella.

Viimeisenä virkkaustyönä tein vauvalle myssyn.

Tuftaus

Tuftausta olin kokeillut kerran aikaisemmin neulalla ja koneella, mutta tämäkin tekniikka oli jo hävinnyt muistista. Oli kiva päästä kokeilemaan tekniikkaa uudestaan.

Ensimmäiseksi tuftauksessa päätin tehdä pienen ampiaisen.

Tuftauksen lopputuloksen näyttävyyttä pystyy neulalla tuftatessa säätelemään sillä, kuinka tiheään lankaa työhön pistelee.

Lyhensin ja muotoilin saksilla lankoja viimeistelyksi. Ompelin työn pahvin ympärille.

Tältä pahvin kanssa viimeistely näyttää takaa.

Seuraavaksi ideoin tekeväni pyöreän laukun tekniikalla.

Taustaa tehdessä siirsin työn puukehikkoon, jotta sitä olisi helpompi hallita.

Lyhensin työstä vielä lankoja sekä siistin rajoja. Tuftaus osuus on valmis. Aika vielä näyttää tuleeko tästä ikinä laukkua.

Viimeiseksi kurssilla testasin erilaisia tuftausneuloja sekä käsintuftaus laitetta.

-Tiitu

Olin keväällä kuuden viikon harjoittelussa Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitolla, Wari ry:llä. Tehtäviini harjoittelussa kuului pääasiassa paikan asiakkaiden ohjaus ja avustus. Harjoittelussa pääsin ompelemaan teollisuusompelukoneella sarjatyönä tuotteita, autoin asiakkaita kangaspuilla kudonnassa ja kudoin myös itse mattoja, ohjasin käsityötunneilla muun muuassa makramee korvakorujen tekoa ja välillä pääsin auttamaan myös atk:n, suomen ja englannin kielen tunneilla.

Harjoittelu oli todella kiva ja pystyn suosittelemaan paikkaa täydellä sydämelläni myös muille harjoittelupaikkaa etsiville tai Wari ry:n palveluita tarvitseville. Tähän blogitekstiin olen kerännyt hieman kuvia harjoittelussa tekemistäni töistä.