Minulla on ollut ilo osallistua koulussa muiden opiskelijoiden pitämiin pajoihin, joissa on tehty erilaisia tuotoksia. Tässä postauksessa esittelen näiden pajojen tuotoksia.
-Tiitu
Syksyn vietin työharjoittelussa Jyväskylän Kaupungin päivätoimintayksikkö Kortetuvassa. Kortetuvan asiakkaat ovat kehitysvammaisia aikuisia ja toiminta painottuu kädentaitoihin. Kädentaitojen lisäksi tehtävänäni oli ohjata myös kaikkea muuta toimintaa, kuten kävelyretkiä, jumppia, elokuvahetkiä ja niin edelleen. Kaikessa tekemisessä oli erityisen tärkeää yhteinen ilo ja onnistumiset. Tässä harjoittelussa suoritin myös käsityötaidon ohjaamisen näytön.
Tähän postaukseen olen kerännyt kuvia harjoittelussa tehdyistä töistä.
Harjoittelu oli todella mukava ja tykästyin kovasti paikkaan! Voin suositella Kortetupaa harjoittelupaikkana lämmöllä kaikille.
-Tiitu
Syksyn tekniikkatyöpajoista minulta jäi kokonaan kokematta kasvivärjäys, koska sairastuin. Päätiin kuitenkin kokeilla kotona kasvivärjäystä itsenäisesti. Langat olin purettanut valmiiksi koululla alunalla.
Värjätessä en mittaillut yhtään vettä tai materiaaleja vaan menin tunteella, joka onnistui hyväksi, sillä olen tyytyväinen värjäystuloksiin. Minulla on vielä kolme vyyhtiä vailla väriä, joten tämä sarja saa varmasti jatkoa, jossain vaiheessa.
-Tiitu
Syksyn opintomme alkoivat lyhyillä tekniikkatyöpajoilla, joissa pääsimme kokeilemaan kuvansiirtoa, kovettamista, laminointia, punontaa, ryijyn tekemistä, virkkausta, tuftausta ja kasvivärjäystä. Itseltäni kasvivärjäys meni ohi, koska sairastuin, mutta päätin kokeilla sitä omatoimisesti kotona. Siitä lisää seuraavassa postauksessa.
Pajat osaltani alkoivat kuvansiirrolla, kovettamisella ja laminoinnilla. Näistä olin kaikkia kokeillut jo aikaisemmin hieman, mutta oli mukavaa virkistää omaa muistiaan. Hullaannuin varsinkin kuvansiirtoon uudestaan ja kokeilinkin sitä uusille materiaaleille.
Punonnasta minulla ei ollut aikaisemmin juuri ollenkaan kokemusta. Muutaman makramee työn olen tehnyt ja joitain nauhoja yrittänyt, mutta ne taitavatkin mennä ennemmin solmeilun puolelle.
Ryijyä myös olin kokeillut aikaisemmin, mutta siitä on ollut niin kauan aikaa että en tekniikasta muistanut mitään. Oli siis kiva päästä kokeilemaan uudestaan ryijyn tekoa!
Pajoista virkkaus oli kaikista tutuin tekniikka minulle. Olen virkannut vuosia ja tehnyt paljon erilaisia töitä, pääsin kuitenkin oppimaan myös uusia asioita, kun testasin rapuvirkkausta ja kuviovirkkausta.
Tuftausta olin kokeillut kerran aikaisemmin neulalla ja koneella, mutta tämäkin tekniikka oli jo hävinnyt muistista. Oli kiva päästä kokeilemaan tekniikkaa uudestaan.
-Tiitu
Viimeisellä kesäkurssilla tehtiin kehyskukkaroita, joita tein viime syksynä ensimmäistä kertaa. Kehyskukkaroiden tekeminen oli mukavaa ja pyrin käyttämään omia kankaitani, joita on jäänyt jäljelle peruskursseilta. Otin kurssilta vain vähän kuvia, sillä olin niin innoissani tekemässä kukkaroita, mutta tässä ne jotka tuli otettua.
-Tiitu
Värjäyksen kesäkurssilla testailtiin mikrovärjäystä villaan ja puuvillaan sekä aurinkovärjättiin. Mikrovärjäys oli mielestäni aivan ihanaa väriterapiaa, sillä värit olivat kirkkaita ja tekniikka oli todella helppo. Aurinkovärjäyksessä kokeilin taas t-paidan värjäystä ja siitäkin tuli ihan hauska. Aurinkovärjäystä täytyy kokeilla vielä uudestaan esimerkiksi kasvien avulla. Tässä kuvia värjäyksen kesäkurssilta.
-Tiitu
Kesällä kävin koululla muutamalla kesäkurssilla: ekoprintti, värjäys ja kehyskukkaro. Tässä niistä ensimmäinen eli ekoprintti. Ekoprintin tarkoituksena oli siirtää kasvien värejä ja kuvia kankaalle erilaisia luonnollisia apuaineita käyttäen. Kankaat puretettiin soijamaito-vesi seoksella, värinä ja kasvien pigmenttien luovutuksen apuna käytettiin tanniinia, krappia, sinipuuta ja rautaa. Lopuksi kangaskääröt höyrytettiin.
Tämä tekniikka vaatii kyllä itseltäni vielä lisää kokeiluja ja harjoitusta, sillä tuntui, että itseään miellyttäviä tuloksia tuli hyvin vähän. Kasveista ei jäänyt joko ollenkaan jälkeä tai sitten niistä jäi vain väri läikkiä kankaalle. Laitan tähän kuitenkin hieman eri vaiheista ja onnistumisista kuvia.
-Tiitu
Olin keväällä kuuden viikon harjoittelussa Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitolla, Wari ry:llä. Tehtäviini harjoittelussa kuului pääasiassa paikan asiakkaiden ohjaus ja avustus. Harjoittelussa pääsin ompelemaan teollisuusompelukoneella sarjatyönä tuotteita, autoin asiakkaita kangaspuilla kudonnassa ja kudoin myös itse mattoja, ohjasin käsityötunneilla muun muuassa makramee korvakorujen tekoa ja välillä pääsin auttamaan myös atk:n, suomen ja englannin kielen tunneilla.
Harjoittelu oli todella kiva ja pystyn suosittelemaan paikkaa täydellä sydämelläni myös muille harjoittelupaikkaa etsiville tai Wari ry:n palveluita tarvitseville. Tähän blogitekstiin olen kerännyt hieman kuvia harjoittelussa tekemistäni töistä.
-Tiitu
Ompelun peruskurssilla harjoittelimme koneompelun erilaisia tekniikoita ja konekirjontaa sekä opettelimme huoltamaan ompelukoneita sekä tekemään erilaisia päärmeitä, vetoketjuja, nappeja ja napinläpejä. Hyödynsimme tekemiämme painokankaita sekä värjäysmateriaaleja.
Ompelukurssista jäi hyvä fiilis. Minulla on aina ollut viha-rakkaus -suhde ompelua kohtaan ja pelkäsinkin menettäväni malttini pienestäkin takapakista. Yllätyin positiivisesti omista hermoistani ja taidoistani. Ompelusta jäi itsevarma fiilis ja aion ottaa opitut asiat mukaan myös kotona ommellessani. Ensiksi täytyy vaan huoltaa oma ompelukone.
-Tiitu
Värjäyksen peruskurssilla värjättiin materiaalia reaktiivi- ja happoväreillä. Kurssissa tärkeintä oli oppia laskemaan värjäysreseptit sekä ymmärtää kuinka reseptin eri osat vaikuttavat värjäys tulokseen. Reaktiiviväreillä värjättiin selluloosakuituisia tekstiilejä kuten puuvilla ja pellava kankaanpaloja. Kaikkiin kankaanpalasiin tein solmintavärjäyksen (solmubatiikki/plangi). Happoväreillä taas värjättiin villaisia materiaaleja.
Kokeilin myös omia solmimis tyylejä. Solmintavärjäyksessä on oikeastaan vain mielikuvitus rajana.
Seuraavaksi kuvia myös muista reaktiivivärjäys kokeiluista. Tilkuista valmistetaan ompelukurssilla erilaisia tuotteita.
Reaktiivivärien jälkeen värjäsimme happoväreillä. Itse värjäsin vain erilaisia villalankoja. Käytin 100% villaa sekä Novitan seitsemän veljestä lankaa jossa villaa on 75%. Kokeilimme myös yön yli värjäystä, jossa lankoihin saadaan eri värejä ja kirjavuuksia. Kurssin lopuksi värjäsimme myös kudonnan peruskurssilla tehdyt kaulaliinat.
Värjääminen oli hyvin aikaa vievää ja sisälsi paljon odottelua, joten se ehkä ei ollut niin kovasti mieleeni. Tunnistan kuitenkin värjäämisen mahdollisuudet sekä opin kurssin asiat. Yön yli värjäys oli ehdoton lempparini ja haluankin päästä tekemään sitä uudestaan. Olen myös kiinnostunut kasveilla värjäämisesta ja toivon että opiskelu-urani aikana vielä törmään siihen.
-Tiitu