Soittajalapset ja -nuoret kirmasivat toukokuussa kesälaitumille ja viettivät todennäköisesti ihanan rentouttavan kesän. Toivottavasti he ajattelivat myös kulunutta vuotta mukavine konsertteineen ja kohtaamisineen puhallinorkesterihankkeen parissa. Ehkäpä joku konsertissa kuulijana ollut lapsi miettii juuri nyt kuumeisesti soittoharrastuksen aloittamista. On hankkeen loppuraportoinnin aika.
Hankkeen tavoitteiden toteutuminen
Käyn seuraavassa lyhyesti läpi, miten hankkeen tavoitteet toteutuivat.
Tavoite 1: Maakunnallisen puhallinorkesteritoiminnan aloittaminen
Hankkeeseen saatiin mukaan soittajia Läntisen Keski-Suomen ja Jämsänjokilaakson musiikkiopistoista, Jyväskylän kansalaisopistosta, Jyväskylän yliopistosta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sekä harrastelijapuhallinorkesteri Jyväskylän puhallinorkesterista. Parhaimmillaan Gradian ulkopuolisia soittajia maakunnasta mukana oli 32. Koska mukaan saatiin muitakin kuin virallisten yhteistyöoppilaitosten soittajia, voidaan katsoa, että hanke herätti puhallinorkesteripiireissä laajaa huomiota ja näin ollen tavoite 1 täyttyi hyvin. Koska puhallinsoittajat ympäri maakuntaa tulivat tutuiksi, toimintaa on helppo jatkaa myös tulevaisuudessa.
Tavoite 2: Maakunnallisen näkyvyyden lisääminen
Maakunnallisten puhallinorkestereiden kuudessa konsertissa oli paikalla live-yleisöä yhteensä noin 850 henkilöä. Lisäksi neljä konserttia striimattiin ja konsertit olivat nähtävillä YouTubessa kaksi viikkoa. Striimin kautta konsertteja katsottiin yhteensä 2129 kertaa. Vaikka osa näistä on varmasti samoja henkilöitä, jotka ovat olleet sekä paikan päällä että katsoneet konsertin striimin kautta myöhemmin ja osa on voinut katsoa konsertin useamman kerran, voidaan karkeasti arvioida, että konsertit tavoittivat yhteensä lähemmäs 3000 katselijaa. Koska kaksi konserteista pidettiin valtakunnallisen tapahtuman yhteydessä, osa yleisöstä tuli myös maakunnan ulkopuolelta eli hanke sai tätä kautta myös valtakunnallista näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Hankerahoituksen vuoksi mihinkään konserttiin ei ollut pääsymaksuja, vaan ne olivat avoimia kaikille keskisuomalaisille ja myös muualta paikan päälle saapuneille konserttivieraille. Suur-Keuruu -lehti julkaisi lehdessään etusivun jutun hankkeesta ja konsertistamme Keuruulla. Lisäksi valtakunnallinen Puhallinorkesteri-lehti julkaisi jutun hankkeesta. Näihin argumentteihin pohjautuen voitaneen katsoa tavoitteen kaksi täyttyneen.
Tavoite 3: Uusien harrastajien saaminen taiteen (musiikin) perusopetuksen piiriin
Toistaiseksi on vaikea sanoa, toteutuiko tämä tavoite, mutta ainakin koululaiskonserteissa oli kuultavissa lasten suusta ihailua ja aitoa kiinnostusta soittoharrastusta kohtaan. On toivottavaa, että yhä enemmän lapsia hakeutuisi konserttien innoittamana syksyllä soittoharrastuksen pariin niin Jyväskylässä, Jämsässä kuin Keuruullakin. Ainakin Jyväskylässä hakijoita on ollut enemmän koronavuosiin verrattuna.
Keuruulla saimme kunnian olla ensimmäinen ulkopuolinen vierailija koulussa koronavuosien sulun jälkeen. Kuulimme lasten suusta ihastuneita huudahduksia soittomme aikana, ja opettajatkin olivat sitä mieltä, että juuri tällaista lapset kaipasivat. Opettajat uskoivat myös kiinnostuksen soittoharrastukseen lisääntyvän konserttimme myötä. Kaikenlaisen näkyvyyden lisääntymisen myötä myös soittajien määrä kasvaa, mikä on ensiarvoisen tärkeää orkesteritoiminnan ylläpitämisessä. Erityisesti pienillä paikkakunnilla tällainen vierailu voi olla merkittävä, kun lapset pohtivat harrastuksiaan – etenkin kun harrastusmahdollisuuksia pienemmällä paikkakunnalla on vähemmän. Jämsänkoskella puolestaan kapellimestarimme ja soittajat olivat tähtiä, koska koulun oppilaat eivät tienneet, että heidän opettajansa, joka on samalla myös kapellimestarimme, osaa myös johtaa orkesteria. Tässä vain esimerkkinä pari pientä seikkaa, joilla voi olla merkittävä vaikutus uusien harrastajien löytymiseen.
Myös soittajien vanhemmat saivat konkreettista näyttöä siitä, mitä puhallinorkesteritoiminta voi parhaimmillaan olla ja miten se sitouttaa lapsia soittoharrastuksen pariin. Moni lapsi sai uusia ystäviä yli kuntarajojen ja se helpottaa tietysti tulevien vuosien yhteistyökuvioita. Pienempien lasten vanhempia oli mukana konserttimatkoilla ja he näkivät näin ollen läheltä, mitä orkesterissa soittaminen tarjoaa lapsille. Vanhemmat myös aktivoituivat käymään konserteissa pitkän koronatauon jälkeen ja kokivat näin pääsevänsä soittoharrastuksen ytimeen. Vanhempien tuki soittoharrastuksessa on äärimmäisen tärkeä, koska kotiharjoittelun merkitys kehityksen kannalta on merkittävä.
Tavoite 4: Kulttuurialan elpyminen koronan jälkeen
Hankkeessa ostettiin palveluja keskisuomalaisilta toimijoilta muun muassa äänentoistoon, kuljetuksiin ja ruokailuihin liittyen. Juuri nämä alat kärsivät korona-ajasta paljon, koska tapahtumia ei järjestetty, ihmiset eivät liikkuneet niin paljoa ja ravintolat olivat kiinni tai auki hyvin rajoitetusti. Hankerahoilla ostettiin palveluja juuri näiltä aloilta, mikä vaikutti pienen siivun verran niin kulttuurialan yrittäjien kuin kuljetus- ja ravintola-alankin elpymiseen. Kaikki ostopalvelut hankittiin keskisuomalaisilta toimijoilta.
Lisäksi hankkeen avulla saatiin ihmisiä takaisin kulttuuritapahtumien pariin. Konserttiyleisö löysi hyvin takaisin konserttisaleihin rajoitetun korona-ajan jälkeen. Ilman tällaista hankerahan turvin aikaan saatua ylimääräistä näkyvyyttä, tilanne voisi olla todella huono. Vaikka korona-ajan varovaisuutta oli vielä nähtävissä, saimme kuitenkin konsertteihin salit lähes täyteen.
Tavoite 5: Maakunnan strategioiden ja selviytymissuunnitelman toteutuminen
Kuten hankehakemuksessa todettiin, tällä hankkeella voidaan jollain tavoin edistää myös maakunnan strategioiden toteutumista. Strategiassa todetaan että ”koulutusorganisaatioiden tulee tarjota tehokkaampia ja monimuotoisempia oppimismahdollisuuksia ja -tapoja”. Tässä hankkeessa puhallinmusiikkiin liittyvää osaamista hyödynnettiin maakunnallisesti ja tarjottiin etenkin Keuruun ja Jämsän soittajille sellaisia mahdollisuuksia, joihin heillä ei omassa musiikkioppilaitoksessaan ole mahdollisuuksia. Lisäksi strategiassa korostetaan että ”Keski-Suomi säilyttää ja vahvistaa asemaansa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti nuorten arvostamana maakuntana. Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset tukevat yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa sekä toimivat terveellisten elämäntapojen edistäjinä”. Tämän hankkeen avulla elvytettiin koronan vuoksi kärsinyttä taiteen perusopetuksen piirissä tapahtuvaa puhallinorkesteritoimintaa, jolla on Suomessa pitkät perinteet ja joka tutkitusti edistä lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapset ja nuoret saivat tutustua toisiin saman harrastuksen parissa oleviin soittajiin ja kaverisuhteita luotiinkin näin ollen yli kuntarajojen. Tämä luo hedelmällistä maaperää tulevia maakunnallisia tapahtumia ajatellen.
Tavoite 6: Uusien yhteistyömuotojen luominen maakunnan puhallinsoittajien ja koulutusorganisaatioiden välille
Uusien yhteistyömuotojen luomisesta parhaimpana saavutuksena voitaneen pitää hankkeen innoittamana perustettua uutta yhdistystä Kampuksen ääni ry, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää maakunnallisesti opiskelijoiden ja oppilaiden mahdollisuuksia oppia, kehittyä, esiintyä ja tulla tunnetuksi. Keskeiset kehittämiskohteet ovat orkesteritoiminta, verkostoituminen muiden oppilaitosten, musiikintekijöiden ja tapahtumajärjestäjien kanssa. Toiminnalla on tarkoitus tavoittaa uusia yleisöjä ja tarjota heille monipuolisia ja korkeatasoisia musiikkielämyksiä. Toiminta-alueena on ensisijaisesti Keski-Suomi, keskuspaikkana Jyväskylä. Tavoitteena on, että verkostot laajentuvat valtakunnallisiksi ja kansainvälisiksi.
Kampuksen ääni -yhdistys voi hakea tukea muun muassa erilaisiin maakunnallisiin puhallinorkesteritapahtumiin ja sen tarkoituksena on nimenomaan toimia maakunnan orkestereiden yhteisenä tukiyhdistyksenä. Yhdistyksen hallituksessa on mukana edustajia niin musiikkioppilaitoksista taiteen perusopetuksen puolelta, ammattikorkeakoulusta (JAMK ja HUMAK) kuin yliopistoltakin. Tällä tavoin yhteistyön eri koulutusorganisaatioiden välillä toivotaan entisestään lisääntyvän. Tähän luo hyvän pohjan Jyväskylän Suomalainen Musiikkikampus, jossa jo nyt ihan käytännön tasolla toimitaan yli koulutusasteiden rajojen, yhteistyössä, ja tuotetaan erilaisia produktioita.
Tavoite 7: Toimintamallin luominen maakunnalliselle puhallinorkesteritoiminnalle
Hankkeen aikana kerättyjen kokemusten perusteella voidaan todeta, että maakunnalliselle puhallinorkesteritoiminnalle on tarvetta tulevaisuudessa. Tulevaisuuden toimintamalliksi muotoutui viikonlopputapahtuma, joka pidetään kahden vuoden välein. Ensimmäinen tällainen tapahtuma järjestetään syksyllä 2023 ja tapahtumaa aletaan suunnitella syksyllä 2022. Suunnittelua varten muodostettiin ydinryhmä, joka hahmottelee tapahtumaa ja tekee suunnitelmat lukuvuoden 2022-2023 aikana. Ensimmäinen palaveriaika ydinryhmälle sovittiin pidettäväksi 6.9.2022 klo 10 Zoomissa eli varsin konkreettisesti saadaan syksyllä suunnittelu pyörimään. Tulevassa vuoden 2023 tapahtumassa on tarkoitus hyödyntää valmista konseptia, joka kulkee tällä hetkellä nimellä ”Orivesi All Stars” (http://orivesiallstars.fi/). Nimi tullaan muokkaamaan Keski-Suomi All Stars -muotoon tai vastaavaan Keski-Suomeen sopivaan nimeen. Tulevina vuosina, eli seuraavan kerran vuonna 2025, konsepti on taas toisenlainen. Tapahtuma tullaan rahoittamaan avustuksilla, osallistumismaksuilla ja lipputuloilla. Myös jokainen järjestävä oppilaitos, tällä hetkellä siis Gradia Jyväskylä, Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto, Jämsänjokilaakson musiikkiopisto ja Ala-Keiteleen musiikkiopisto, ovat kukin mukana omalla panoksellaan, joka tullaan määrittelemään tapahtuman suunnitelmien edetessä.
Mitä opimme?
Jotta hankkeen aikana luodut hyvät käytänteet jatkuisivat, on huomioitava erityisesti seuraavia asioita:
-vastuunjako tulevien tapahtumien suunnittelussa laajemmalle porukalle, jotta saadaan lisää soittajia mukaan eikä vastuu tapahtumasta jää yksittäisten ihmisien harteille
-resurssien selvittäminen heti suunnittelun alkumetreillä
-panostus avoimeen tiedottamiseen hyvissä ajoin sekä kunkin järjestävän tahon sisällä että maakunnallisesti
Jos suunnitelmat toteutuvat vuonna 2023 suunnitellulla Orivesi All Stars mallilla, pääsevät myös jousisoittajat osallistumaan tapahtumaan. Rahoituksen saannin vuoksi lienee ainakin toistaiseksi järkevää yhdistää voimat jousi-, kosketin- ja kielisoittajien kanssa, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori pääsee mukaan instrumentista riippumatta. Tämäkin asia tuli pilotoitua hankeen aikana, kun harjoittelimme jousiorkesterin kanssa kaksi yhteistä kappaletta viimeiseen konserttiin.
Lopuksi todettakoon vielä, että ilman hankerahoitusta emme olisi voineet toteuttaa viikonloppuharjoituksia saatika esiintymismatkoja edes omaan maakuntaan. Hanke mahdollisti maakunnan puhallinsoittajille jotain sellaista, jota ei ilman hankerahaa olisi voitu tehdä ainakaan näin laajamittaisesti. Soittajille ja yleisölle kaikki oli ilmaista, mikä mahdollisti kaikkien tasavertaisen osallistumisen. Hankkeessa mukana olevilla lapsilla ja nuorilla oli hauskaa ja mukana olevat opettajat kokivat myös hankkeen antoisaksi ja asioita eteenpäin vieväksi. Vihdoinkin jotain uutta ja erilaista tällä saralla!
