{"id":80,"date":"2016-08-24T13:25:07","date_gmt":"2016-08-24T10:25:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/?page_id=80"},"modified":"2016-09-19T14:39:11","modified_gmt":"2016-09-19T11:39:11","slug":"yksilo-ryhmassa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/yksilo-ryhmassa\/","title":{"rendered":"Yksil\u00f6 ryhm\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Sosialisaatio tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen oppii oman kulttuurinsa keskeiset tavat ja normit. Kehitys etenee kahtena samanaikaisena prosessina, individuaationa ja sosialisaationa, ja jatkuu l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>Lapsuudesta l\u00e4htien ihminen kuuluu erilaisiin ryhmiin. T\u00e4rkein ja ensimm\u00e4inen ryhm\u00e4 on perhe. Lapsi oppii vuorovaikutuksessa muitten ihmisten kanssa. T\u00e4rkeit\u00e4 ovat lapsen ja nuoren <span style=\"text-decoration: underline\">vertaisryhm\u00e4t<\/span> eli muut samanik\u00e4iset p\u00e4iv\u00e4kodeissa, koulussa, opinnoissa ja harrastusryhmiss\u00e4. Lapsen ja nuoren yst\u00e4v\u00e4piiri on vahva opettaja.<\/p>\n<p>Koulussa vaikuttavat osakulttuurit: suositut tyt\u00f6t, urheilijat, n\u00f6rtit, hiljaiset, kovikset yms. Mit\u00e4 muita ryhmi\u00e4 peruskoulussa oli?<\/p>\n<p>Lapsen on hallittava jonkin verran sek\u00e4 sosiokognitiivisia taitoja ett\u00e4 sosiaalisia taitoja. <span style=\"text-decoration: underline\">Sosiokognitiivisilla taidoilla<\/span> tarkoitetaan taitoa havainnoida ja tulkita toisen ihmisen persoonallisuutta, tunteita ja tavoitteita sek\u00e4 ennakoida oman ja muiden toiminnan tuloksia.<\/p>\n<p>Sosiaalinen p\u00e4tevyys eli sosiaalinen kompetenssi tarkoittaa yksil\u00f6n kyky\u00e4 saavuttaa itselleen t\u00e4rkeit\u00e4 sosiaalisia tavoitteita, esim. solmia yst\u00e4vyyssuhteita.<\/p>\n<p>Kaveripiirissa omaksutaan ryhm\u00e4n <span style=\"text-decoration: underline\">normit<\/span>, mit\u00e4 kuuluu tehd\u00e4, mit\u00e4 ei saa tehd\u00e4, mit\u00e4 kerrotaan aikuisille ja mit\u00e4 ei. Valtasuhteista pit\u00e4\u00e4 huolta ryhm\u00e4n sosiaalinen kontrolli<\/p>\n<p>Joskus sosiaalinen taitamattomuus johtuu siit\u00e4, ettei tunne normeja, ei ole perehtynyt tietyn tilanteen, ryhm\u00e4n tai kulttuuriin <span style=\"text-decoration: underline\">kirjoittamattomiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin<\/span>. (Nuorten elokuvat)<\/p>\n<p>Vuorovaikutustaidoilla eli viestint\u00e4taidoilla tarkoitetaan jatkuvaa ja tilannesidonnaista ihmisten v\u00e4list\u00e4 tulkintaprosessia.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\"><strong>Pohdittavaa:<\/strong><br \/>\nMuistatko tilanteita, joissa toinen on loukkaantunut sanoistasi tai k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4si, vaikka et ole tarkoittanut olla loukkaava?<br \/>\nNuorten alakulttuurit? Tunnetko kuuluvasi johonkin? Muistatko kuka oli esikuvasi pienemp\u00e4n\u00e4?<\/p>\n<p>Kasvaessaan nuori kohtaa yhteiskunnan h\u00e4nelle asettamia kehitysteht\u00e4vi\u00e4, <span style=\"text-decoration: underline\">rooliodotuksia<\/span>. Tietyss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 nuorten odotetaan k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n tietyll\u00e4 tavalla. Esim. opiskelu, rippikoulu, seurustelu, ajokortti<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sosialisaatio tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen oppii oman kulttuurinsa keskeiset tavat ja normit. Kehitys etenee kahtena samanaikaisena prosessina, individuaationa ja sosialisaationa, ja jatkuu l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. Lapsuudesta l\u00e4htien ihminen kuuluu erilaisiin ryhmiin. T\u00e4rkein ja ensimm\u00e4inen ryhm\u00e4 on perhe. Lapsi oppii vuorovaikutuksessa muitten ihmisten kanssa. T\u00e4rkeit\u00e4 ovat lapsen ja nuoren vertaisryhm\u00e4t eli muut samanik\u00e4iset p\u00e4iv\u00e4kodeissa, koulussa, opinnoissa ja &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/yksilo-ryhmassa\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Yksil\u00f6 ryhm\u00e4ss\u00e4<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":601,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"class_list":["post-80","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.2 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Yksil\u00f6 ryhm\u00e4ss\u00e4 - Psykaa<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/yksilo-ryhmassa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Yksil\u00f6 ryhm\u00e4ss\u00e4 - Psykaa\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Sosialisaatio tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen oppii oman kulttuurinsa keskeiset tavat ja normit. Kehitys etenee kahtena samanaikaisena prosessina, individuaationa ja sosialisaationa, ja jatkuu l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. Lapsuudesta l\u00e4htien ihminen kuuluu erilaisiin ryhmiin. T\u00e4rkein ja ensimm\u00e4inen ryhm\u00e4 on perhe. Lapsi oppii vuorovaikutuksessa muitten ihmisten kanssa. T\u00e4rkeit\u00e4 ovat lapsen ja nuoren vertaisryhm\u00e4t eli muut samanik\u00e4iset p\u00e4iv\u00e4kodeissa, koulussa, opinnoissa ja &hellip; Jatka lukemista Yksil\u00f6 ryhm\u00e4ss\u00e4 &rarr;\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/yksilo-ryhmassa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Psykaa\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2016-09-19T11:39:11+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"1 minuutti\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/yksilo-ryhmassa\/\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/yksilo-ryhmassa\/\",\"name\":\"Yksil\u00f6 ryhm\u00e4ss\u00e4 - Psykaa\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website\"},\"datePublished\":\"2016-08-24T10:25:07+00:00\",\"dateModified\":\"2016-09-19T11:39:11+00:00\",\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/yksilo-ryhmassa\/\"]}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/\",\"name\":\"Psykaa\",\"description\":\"Uusi ao-blogit -sivusto\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Yksil\u00f6 ryhm\u00e4ss\u00e4 - Psykaa","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/yksilo-ryhmassa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Yksil\u00f6 ryhm\u00e4ss\u00e4 - Psykaa","og_description":"Sosialisaatio tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen oppii oman kulttuurinsa keskeiset tavat ja normit. Kehitys etenee kahtena samanaikaisena prosessina, individuaationa ja sosialisaationa, ja jatkuu l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. Lapsuudesta l\u00e4htien ihminen kuuluu erilaisiin ryhmiin. T\u00e4rkein ja ensimm\u00e4inen ryhm\u00e4 on perhe. Lapsi oppii vuorovaikutuksessa muitten ihmisten kanssa. T\u00e4rkeit\u00e4 ovat lapsen ja nuoren vertaisryhm\u00e4t eli muut samanik\u00e4iset p\u00e4iv\u00e4kodeissa, koulussa, opinnoissa ja &hellip; Jatka lukemista Yksil\u00f6 ryhm\u00e4ss\u00e4 &rarr;","og_url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/yksilo-ryhmassa\/","og_site_name":"Psykaa","article_modified_time":"2016-09-19T11:39:11+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"1 minuutti"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/yksilo-ryhmassa\/","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/yksilo-ryhmassa\/","name":"Yksil\u00f6 ryhm\u00e4ss\u00e4 - Psykaa","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website"},"datePublished":"2016-08-24T10:25:07+00:00","dateModified":"2016-09-19T11:39:11+00:00","inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/yksilo-ryhmassa\/"]}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/","name":"Psykaa","description":"Uusi ao-blogit -sivusto","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"post-thumbnail":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Laura Teri\u00f6","author_link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/author\/lauralaa\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Sosialisaatio tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen oppii oman kulttuurinsa keskeiset tavat ja normit. Kehitys etenee kahtena samanaikaisena prosessina, individuaationa ja sosialisaationa, ja jatkuu l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. Lapsuudesta l\u00e4htien ihminen kuuluu erilaisiin ryhmiin. T\u00e4rkein ja ensimm\u00e4inen ryhm\u00e4 on perhe. Lapsi oppii vuorovaikutuksessa muitten ihmisten kanssa. T\u00e4rkeit\u00e4 ovat lapsen ja nuoren vertaisryhm\u00e4t eli muut samanik\u00e4iset p\u00e4iv\u00e4kodeissa, koulussa, opinnoissa ja&hellip;","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/80","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/601"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=80"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/80\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=80"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}