{"id":134,"date":"2016-09-04T12:54:15","date_gmt":"2016-09-04T09:54:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/?page_id=134"},"modified":"2016-09-19T14:31:53","modified_gmt":"2016-09-19T11:31:53","slug":"ikakaudet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/ikakaudet\/","title":{"rendered":"Ik\u00e4kaudet"},"content":{"rendered":"

Kehityksell\u00e4 tarkoitetaan muutoksia, joita yksil\u00f6ss\u00e4 tai lajissa tapahtuu ajan kuluessa. Kehityspsykologia tarkastelee erityisesti yksil\u00f6nkehityst\u00e4, eli millaisia psyykkisi\u00e4 muutoksia \u00a0ihmisess\u00e4 tapahtuu eri ik\u00e4kausina.<\/p>\n

Kehitys jatkuu l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n ja on joustavaa ja dynaamista, jotkin kyvyt v\u00e4henev\u00e4t, toiset lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Yksil\u00f6n kehitys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 herkkyyskausia<\/span><\/span><\/a>, jolloin taidon oppiminen on helppoa, ja kriittisi\u00e4 kausia<\/span>, joiden j\u00e4lkeen oppiminen on vaikeampaa.<\/p>\n

Kehitys on kasautuvaa ja vaiheittaista, eli aiempi taito on usein uuden edellytys.<\/p>\n

Kehityspsykologiassa puhutaan usein el\u00e4m\u00e4nkaaresta, jolloin painotetaan kehityksen jatkuvuutta ja ajanjaksojen yhteytt\u00e4 toisiinsa.<\/p>\n

Ihmisen el\u00e4m\u00e4 jaetaan ik\u00e4kausiin:<\/p>\n

Lapsuus 0 \u2013 12<\/strong> (vauvaik\u00e4, leikki-ik\u00e4, kouluik\u00e4)
\nNuoruus 12 \u2013 25<\/strong> (varhais- (puberteetti), keski- ja my\u00f6h\u00e4isnuoruus)
\nAikuisuus 23\/30 \u2013 65<\/strong> (aikuisuus, keski-ik\u00e4)
\nVanhuus<\/strong>, el\u00e4kei\u00e4n j\u00e4lkeinen aika (kolmas- ja nelj\u00e4s ik\u00e4)<\/p>\n

Kouluik\u00e4 (7-12)<\/strong><\/p>\n

Pikkulapsi i\u00e4st\u00e4 ei aina muista paljoakaan, mutta yleens\u00e4 ekat kouluvuodet ovat j\u00e4\u00e4neet mieleen. Kouluun l\u00e4htij\u00e4n on oltava koulukyps\u00e4. Lapsen on oltava fyysiselt\u00e4, kognitiiviselta ja sosiaalis-emotionaaliselta kehitykselt\u00e4\u00e4n tarpeeksi kyps\u00e4. Lis\u00e4ksi on oltava tarpeeksi oppimismotivaatiota ja kyky\u00e4 opiskeluun.<\/p>\n

On siis oltava valmiudet selvit\u00e4 itse arjen tilanteista: pukeminen, sy\u00f6minen, koulumatkat, vessak\u00e4ynnit, tavaroista huolehtiminen, ohjeiden kuunteleminen, toisten lasten ja aikuisten kanssa toimeen tuleminen. J\u00e4nnityst\u00e4 aiheuttavia voivat olla\u00a0uimataito, fillarilla ajaminen ja keng\u00e4nnauhojen solmiminen.<\/p>\n

Pohdittavaa:<\/strong>
\nMuistatko ekan koulup\u00e4iv\u00e4si? Osasitko kaiken \u201dtarvittavan\u201d vai oliko jossakin ongelmia. Mihin menit koulun j\u00e4lkeen? Mit\u00e4 fiiksi\u00e4 j\u00e4i?
\nPiditk\u00f6 koulun k\u00e4ynnist\u00e4, mik\u00e4 oli kivaa, mik\u00e4 ei? Kuka oli paras yst\u00e4v\u00e4si, mit\u00e4 yleens\u00e4 teitte?<\/p>\n

Nuoruus<\/strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n

Nuoruus on v\u00e4livaihe lapsuuden ja aikuisuuden v\u00e4lill\u00e4. Nuoruus voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 biologisen kypsymisen, sosiaaliset kypsyyden tai juridisen t\u00e4ysik\u00e4isyyden kautta.<\/p>\n

Nuoruusvuosina nuoren suhde itseen, omaan ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n ja fyysiseen olemukseen muuttuu; my\u00f6s ajatukset, mielipiteet ja tunne-el\u00e4m\u00e4 voivat olla myllerryksess\u00e4. Suhtautuminen muihin ihmisiin muuttuu.<\/p>\n

Pohdittavaa:<\/strong>
\nNyky\u00e4\u00e4n lapsista tulee nuoria yh\u00e4 aiemmin ja\u00a0nuoruus kest\u00e4\u00e4 paljon pidemp\u00e4\u00e4n kuin ennen. Miksi? Onko se hyv\u00e4 vai huono asia?
\nMiksi juhlapukeutuminen aiheuttaa usein riitaa nuoren ja vanhempien v\u00e4lill\u00e4?<\/p>\n

Aikuisuus<\/strong><\/p>\n

Pohdittavaa:<\/strong>
\nMink\u00e4 ik\u00e4inen on aikuinen? Millainen on aikuinen? Millainen \u201dkunnon aikuisen\u201d pit\u00e4isi?<\/p>\n

Psykologisesti aikuinen on l\u00f6yt\u00e4nyt oman identiteettin\u00e4 ja itsen\u00e4istynyt vanhemmistaan. H\u00e4n kantaa vastuuta itsest\u00e4\u00e4n ja toista. H\u00e4n suunnittelee el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja harkitsee tekemi\u00e4\u00e4n ratkaisuja. Nuorten siirtyminen aikuisuuteen on siirtynyt entist\u00e4 my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4ksi, ja moni lain silmiss\u00e4 aikuinen ei ole sit\u00e4 psykologisesti tai sosiaalisesti tarkasteltuna.<\/p>\n

Aikuisuus on pitk\u00e4 ajanjakso ja siin\u00e4 on ihmisest\u00e4 riippuen hyvinkin erilaisia kehityskulkuja ja vaiheita, joten mit\u00e4\u00e4n yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 kuvaa aikuisuudesta ei voida antaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kehityksell\u00e4 tarkoitetaan muutoksia, joita yksil\u00f6ss\u00e4 tai lajissa tapahtuu ajan kuluessa. Kehityspsykologia tarkastelee erityisesti yksil\u00f6nkehityst\u00e4, eli millaisia psyykkisi\u00e4 muutoksia \u00a0ihmisess\u00e4 tapahtuu eri ik\u00e4kausina. Kehitys jatkuu l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n ja on joustavaa ja dynaamista, jotkin kyvyt v\u00e4henev\u00e4t, toiset lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Yksil\u00f6n kehitys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 herkkyyskausia, jolloin taidon oppiminen on helppoa, ja kriittisi\u00e4 kausia, joiden j\u00e4lkeen oppiminen on vaikeampaa. Kehitys on … Jatka lukemista Ik\u00e4kaudet<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":601,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"class_list":["post-134","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\nIk\u00e4kaudet - Psykaa<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/ikakaudet\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ik\u00e4kaudet - Psykaa\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kehityksell\u00e4 tarkoitetaan muutoksia, joita yksil\u00f6ss\u00e4 tai lajissa tapahtuu ajan kuluessa. Kehityspsykologia tarkastelee erityisesti yksil\u00f6nkehityst\u00e4, eli millaisia psyykkisi\u00e4 muutoksia \u00a0ihmisess\u00e4 tapahtuu eri ik\u00e4kausina. Kehitys jatkuu l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n ja on joustavaa ja dynaamista, jotkin kyvyt v\u00e4henev\u00e4t, toiset lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Yksil\u00f6n kehitys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 herkkyyskausia, jolloin taidon oppiminen on helppoa, ja kriittisi\u00e4 kausia, joiden j\u00e4lkeen oppiminen on vaikeampaa. Kehitys on … Jatka lukemista Ik\u00e4kaudet →\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/ikakaudet\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Psykaa\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2016-09-19T11:31:53+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"2 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/ikakaudet\/\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/ikakaudet\/\",\"name\":\"Ik\u00e4kaudet - Psykaa\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website\"},\"datePublished\":\"2016-09-04T09:54:15+00:00\",\"dateModified\":\"2016-09-19T11:31:53+00:00\",\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/ikakaudet\/\"]}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/\",\"name\":\"Psykaa\",\"description\":\"Uusi ao-blogit -sivusto\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ik\u00e4kaudet - Psykaa","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/ikakaudet\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ik\u00e4kaudet - Psykaa","og_description":"Kehityksell\u00e4 tarkoitetaan muutoksia, joita yksil\u00f6ss\u00e4 tai lajissa tapahtuu ajan kuluessa. Kehityspsykologia tarkastelee erityisesti yksil\u00f6nkehityst\u00e4, eli millaisia psyykkisi\u00e4 muutoksia \u00a0ihmisess\u00e4 tapahtuu eri ik\u00e4kausina. Kehitys jatkuu l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n ja on joustavaa ja dynaamista, jotkin kyvyt v\u00e4henev\u00e4t, toiset lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Yksil\u00f6n kehitys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 herkkyyskausia, jolloin taidon oppiminen on helppoa, ja kriittisi\u00e4 kausia, joiden j\u00e4lkeen oppiminen on vaikeampaa. Kehitys on … Jatka lukemista Ik\u00e4kaudet →","og_url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/ikakaudet\/","og_site_name":"Psykaa","article_modified_time":"2016-09-19T11:31:53+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"2 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/ikakaudet\/","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/ikakaudet\/","name":"Ik\u00e4kaudet - Psykaa","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website"},"datePublished":"2016-09-04T09:54:15+00:00","dateModified":"2016-09-19T11:31:53+00:00","inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/ikakaudet\/"]}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/","name":"Psykaa","description":"Uusi ao-blogit -sivusto","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"post-thumbnail":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Laura Teri\u00f6","author_link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/author\/lauralaa\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Kehityksell\u00e4 tarkoitetaan muutoksia, joita yksil\u00f6ss\u00e4 tai lajissa tapahtuu ajan kuluessa. Kehityspsykologia tarkastelee erityisesti yksil\u00f6nkehityst\u00e4, eli millaisia psyykkisi\u00e4 muutoksia \u00a0ihmisess\u00e4 tapahtuu eri ik\u00e4kausina. Kehitys jatkuu l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n ja on joustavaa ja dynaamista, jotkin kyvyt v\u00e4henev\u00e4t, toiset lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Yksil\u00f6n kehitys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 herkkyyskausia, jolloin taidon oppiminen on helppoa, ja kriittisi\u00e4 kausia, joiden j\u00e4lkeen oppiminen on vaikeampaa. Kehitys on…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/134","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/601"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=134"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/134\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}