{"id":122,"date":"2016-09-04T12:47:48","date_gmt":"2016-09-04T09:47:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/?page_id=122"},"modified":"2016-09-18T15:42:21","modified_gmt":"2016-09-18T12:42:21","slug":"tunteet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/","title":{"rendered":"Tunteet"},"content":{"rendered":"

Tunne<\/span> voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 seuraavasti: Se on melko lyhytaikainen kokemus tai reaktio, joka on subjektiivinen ja mielihyv\u00e4n tai mielipahan s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Eritt\u00e4in voimakkaita tunteita sanotaan affekteiksi<\/span>. Tunteet her\u00e4\u00e4v\u00e4t sosiaalisissa tilanteissa, my\u00f6s muistot ja muiden tarinat voivat saada tunteet esiin.<\/p>\n

Tunteet vaihtelevat
\n* kestoltaan (sekunneista minuutteihin; mieliala pidemp\u00e4\u00e4n)
\n* intensiteetilt\u00e4\u00e4n eli voimakkuudeltaan
\n* s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n (tunteiden yhdistelm\u00e4t)
\n* merkitykselt\u00e4\u00e4n (tulkintaerot ihmisten v\u00e4lill\u00e4)<\/p>\n

Perustunteet ovat universaaleja. N\u00e4it\u00e4 ovat ilo, viha, pelko, h\u00e4mm\u00e4stys, suru ja inho.<\/p>\n

\"tunteet\"<\/p>\n

Kuva: http:\/\/www.edu.fi\/tunteesta_tunteeseen\/tunteet_mita_ne_ovat<\/p>\n

Tunteet ovat hyvin merkityksellisi\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ne saavat meid\u00e4t toimimaan ja toimivat motiiveina toiminnalle. Ne suojaavat ja varoittavat meit\u00e4 ja huolehtivat elimist\u00f6n hyvinvoinnista (biologia). Tunteet sopeuttavat ja opettavat (yksil\u00f6psykologia).<\/p>\n

Tunteilla on sosiaalisia teht\u00e4vi\u00e4. Ne toimivat viestein\u00e4 ja auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n muiden toimintaa. Ryhm\u00e4n tunneilmasto on t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n

Tunteiden tutkiminen ja mittaaminen on hyvin vaikeaa, miltei mahdotonta. Omien tunteiden tutkiskelu<\/a> voi kuitenkin olla hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n

Jotkut ihmiset ovat tunteellisempia kuin toiset, ja\u00a0ihmisi\u00e4 tulee helposti jaoteltua\u00a0fiiliksell\u00e4 el\u00e4viin tunneihmisiin ja rationaalisiin j\u00e4rkeilij\u00f6ihin.\u00a0T\u00e4ytyy kuitenkin aina muistaa, ett\u00e4 j\u00e4rkevyys ja tunteellisuus eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sulje toisiaan pois.\u00a0 Ihminen voi olla l\u00e4mpim\u00e4n tunteellinen ja silti pysty\u00e4 kylm\u00e4\u00e4n j\u00e4rkeilyyn.<\/p>\n

Pohdittavaa:<\/strong>
\nKun seuraavan kerran \u201dvituttaa\u201d, voi mietti\u00e4, mit\u00e4 se vitutus oikein on? Mit\u00e4 se edes tarkoittaa? Surua, pelkoa, kyll\u00e4stymist\u00e4, \u00e4rsyyntymist\u00e4, suuttumusta, turhaantumista?
\nTunteet tuntuvat kehossa, esim. pelko tai huolestuminen saa \u201dvatsan k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri\u201d. Mit\u00e4 sinun pelkosi tuntuu?<\/p>\n

Kaikkia tunteita ei pysty eik\u00e4 tarvitse hallita, mutta hyv\u00e4t s\u00e4\u00e4telykeinot (coping-keinot) tukevat mielenterveytt\u00e4. Esim. hyvin aggressiiviset tuntemukset tai jatkuvat alakulo vaikuttavat negatiivisesti arkeen.<\/p>\n

Attraktio<\/span><\/strong><\/p>\n

Miksi p\u00e4\u00e4dymme tekem\u00e4\u00e4n tuttavuutta juuri tiettyjen ihmisten kanssa? Miksi joku ihminen tuntuu heti tutulta, vet\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja kiinnostavalta?<\/p>\n

Kyse on attraktiosta eli vetovoimasta ja vieh\u00e4tyksest\u00e4.\u00a0 Attraktio<\/a> m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n my\u00f6nteisten tunteiden s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4ksi vetovoimaksi yksil\u00f6\u00e4 tai ryhm\u00e4\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

Olennaista attraktion syntymiselle on vastakaiun saaminen, toisen hyv\u00e4ksyminen ja kunnioitus, kokemus tuttuudesta ja toistuva vuorovaikutus.<\/p>\n

T\u00e4rkeit\u00e4 parisuhteen synnyss\u00e4 on attraktio ja koettu vieh\u00e4ttyvyys, joka vaihtelee eri ihmisill\u00e4 hyvinkin paljon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tunne voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 seuraavasti: Se on melko lyhytaikainen kokemus tai reaktio, joka on subjektiivinen ja mielihyv\u00e4n tai mielipahan s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4. Eritt\u00e4in voimakkaita tunteita sanotaan affekteiksi. Tunteet her\u00e4\u00e4v\u00e4t sosiaalisissa tilanteissa, my\u00f6s muistot ja muiden tarinat voivat saada tunteet esiin. Tunteet vaihtelevat * kestoltaan (sekunneista minuutteihin; mieliala pidemp\u00e4\u00e4n) * intensiteetilt\u00e4\u00e4n eli voimakkuudeltaan * s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n (tunteiden yhdistelm\u00e4t) * merkitykselt\u00e4\u00e4n … Jatka lukemista Tunteet<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":601,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"class_list":["post-122","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\nTunteet - Psykaa<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Tunteet - Psykaa\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Tunne voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 seuraavasti: Se on melko lyhytaikainen kokemus tai reaktio, joka on subjektiivinen ja mielihyv\u00e4n tai mielipahan s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4. Eritt\u00e4in voimakkaita tunteita sanotaan affekteiksi. Tunteet her\u00e4\u00e4v\u00e4t sosiaalisissa tilanteissa, my\u00f6s muistot ja muiden tarinat voivat saada tunteet esiin. Tunteet vaihtelevat * kestoltaan (sekunneista minuutteihin; mieliala pidemp\u00e4\u00e4n) * intensiteetilt\u00e4\u00e4n eli voimakkuudeltaan * s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n (tunteiden yhdistelm\u00e4t) * merkitykselt\u00e4\u00e4n … Jatka lukemista Tunteet →\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Psykaa\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2016-09-18T12:42:21+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/09\/tunteet-300x215.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"2 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/\",\"name\":\"Tunteet - Psykaa\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/09\/tunteet-300x215.jpg\",\"datePublished\":\"2016-09-04T09:47:48+00:00\",\"dateModified\":\"2016-09-18T12:42:21+00:00\",\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/09\/tunteet.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/09\/tunteet.jpg\",\"width\":500,\"height\":359},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/\",\"name\":\"Psykaa\",\"description\":\"Uusi ao-blogit -sivusto\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Tunteet - Psykaa","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Tunteet - Psykaa","og_description":"Tunne voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 seuraavasti: Se on melko lyhytaikainen kokemus tai reaktio, joka on subjektiivinen ja mielihyv\u00e4n tai mielipahan s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4. Eritt\u00e4in voimakkaita tunteita sanotaan affekteiksi. Tunteet her\u00e4\u00e4v\u00e4t sosiaalisissa tilanteissa, my\u00f6s muistot ja muiden tarinat voivat saada tunteet esiin. Tunteet vaihtelevat * kestoltaan (sekunneista minuutteihin; mieliala pidemp\u00e4\u00e4n) * intensiteetilt\u00e4\u00e4n eli voimakkuudeltaan * s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n (tunteiden yhdistelm\u00e4t) * merkitykselt\u00e4\u00e4n … Jatka lukemista Tunteet →","og_url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/","og_site_name":"Psykaa","article_modified_time":"2016-09-18T12:42:21+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/09\/tunteet-300x215.jpg","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"2 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/","name":"Tunteet - Psykaa","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/09\/tunteet-300x215.jpg","datePublished":"2016-09-04T09:47:48+00:00","dateModified":"2016-09-18T12:42:21+00:00","inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tunteet\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/09\/tunteet.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/09\/tunteet.jpg","width":500,"height":359},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/","name":"Psykaa","description":"Uusi ao-blogit -sivusto","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"post-thumbnail":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Laura Teri\u00f6","author_link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/author\/lauralaa\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Tunne voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 seuraavasti: Se on melko lyhytaikainen kokemus tai reaktio, joka on subjektiivinen ja mielihyv\u00e4n tai mielipahan s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4. Eritt\u00e4in voimakkaita tunteita sanotaan affekteiksi. Tunteet her\u00e4\u00e4v\u00e4t sosiaalisissa tilanteissa, my\u00f6s muistot ja muiden tarinat voivat saada tunteet esiin. Tunteet vaihtelevat * kestoltaan (sekunneista minuutteihin; mieliala pidemp\u00e4\u00e4n) * intensiteetilt\u00e4\u00e4n eli voimakkuudeltaan * s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n (tunteiden yhdistelm\u00e4t) * merkitykselt\u00e4\u00e4n…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/122","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/601"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=122"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/122\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=122"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}