{"id":102,"date":"2016-08-24T13:48:36","date_gmt":"2016-08-24T10:48:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/?page_id=102"},"modified":"2016-10-31T13:15:28","modified_gmt":"2016-10-31T11:15:28","slug":"tyo-ja-toimintakyky","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/","title":{"rendered":"Psyykkinen itses\u00e4\u00e4tely"},"content":{"rendered":"

Itses\u00e4\u00e4tely ja selviytymiskeinot (coping)<\/strong><\/p>\n

Lazaruksen stressi- ja copingmalli (1984)<\/p>\n

\"copimg2\"<\/p>\n

Psyykkisell\u00e4 itses\u00e4\u00e4telyll\u00e4<\/span> tarkoitetaan psyykkisten toimintojen (ajattelu, tunteet, ulkoinen k\u00e4yt\u00f6s) mukauttamista tilannetta vastaavaksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen pystyy jonkin verran kontrolloimaan tunteitaan ja siet\u00e4m\u00e4\u00e4n pettymyksi\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n positiivista min\u00e4kuvaa.Itses\u00e4\u00e4telyn avulla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n identiteetti\u00e4, min\u00e4k\u00e4sityst\u00e4 ja itsearvostusta.<\/p>\n

Hallintakeinot voivat olla yll\u00e4 olevan kuvion mukaisesti teht\u00e4v\u00e4keskeisi\u00e4 tai tunnekeskeisi\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4keskeisess\u00e4 l\u00e4hestymistavassa ik\u00e4\u00e4n kuin k\u00e4\u00e4rit\u00e4\u00e4n hihat ja ryhdyt\u00e4\u00e4n toimeen eli pyrit\u00e4\u00e4n ratkaisemaan ongelma. Tunnekeskeinen l\u00e4hestymistapa antaa tunteille vallan, jolloin ongelmissa j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n helposti vellomaan ja surkuttelemaan.<\/p>\n

Hyvi\u00e4 hallinta- eli coping<\/span>-keinoja ovat liikunta ja sosiaalinen toiminta (lenkkeily, kuntosali; yst\u00e4ville puhuminen, k\u00e4ynti kahvilla, leffassa jne.). Coping-keinot ovat aina tietoisia ja rakentavia, mielen tasapainoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 toimia. T\u00e4rkeit\u00e4 ovat my\u00f6s kognitiiviset strategiat<\/span>, joissa ihminen asettaa itselleen tavoitteita ja suunnittelee ja arvioi toimintaansa.<\/p>\n

Voit kuunnella t\u00e4st\u00e4<\/a> ty\u00f6hyvinvoinnin professori Marja-Liisa Mankan ajatuksia stressin synnyst\u00e4 ja siit\u00e4 selvi\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat yksil\u00f6n omat selviytymisodotukset ja standardit, joihin omia tavoitteita verrataan (esim. haluan valmistua ammattiin, haluan huippu-urheilijaksi, haluan menestyv\u00e4n yrityksen.)<\/p>\n

Pohdittavaa: Mit\u00e4 ajattelet ja miten toimit seuraavissa tilanteissa? <\/strong>
\nYst\u00e4v\u00e4si my\u00f6h\u00e4styy t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 tapaamisestanne puoli tuntia.
\nEt p\u00e4\u00e4se l\u00e4pi t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 kokeesta.
\nYst\u00e4v\u00e4si tuntuu suuttuneen sinulle jostakin eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 halua viett\u00e4\u00e4 aikaa kanssasi.
\nEt p\u00e4\u00e4sek\u00e4\u00e4n lomamatkalle, joka sinulle oli jo luvattu.
\nPoika-tai tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4si j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sinut.<\/p>\n

Min\u00e4n puolustuskeinot (defenssit<\/span>)<\/strong><\/p>\n

Joskus paine on niin suuri, etteiv\u00e4t hallintakeinot riit\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in psyykkiseen itses\u00e4\u00e4telyyn k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n defenssimekanismeja, jotka ovat yksil\u00f6n tiedostamattomia tapoja suojata min\u00e4\u00e4 ahdistusta vastaan.<\/p>\n

taantuma (kiukuttelee kuin pieni lapsi)
\nkielt\u00e4minen (sanoo ei ja kielt\u00e4ytyy uskomasta koko asiaa)
\nprojektio<\/span> (heijastaa ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n asian toiseen ihmiseen; esim.\u00a0valehtelija ep\u00e4ilee muidenkin valehtelevan)
\narvon kielt\u00e4minen (ajattelee, ett\u00e4 niiss\u00e4 bileiss\u00e4\u00a0olisikin ollut ihan tyls\u00e4\u00e4)
\nsublimaatio<\/span> (korvaava toiminta; hukuttaa murheet pulloon)
\ntorjunta (p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 olla huomaamatta ja ajattelematta koko asiaa)
\nhuumori (k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4\u00a0KAIKEN aina vitsiksi)<\/p>\n

Puolustuskeinot ovat tarpeellisia, mutta ne eiv\u00e4t saisi olla liian hallitsevia eiv\u00e4tk\u00e4 leimata aikuisen ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4. Jos kiinnostuit aiheesta, \u00a0lue Tiede-lehden artikkeli t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n


\n<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Itses\u00e4\u00e4tely ja selviytymiskeinot (coping) Lazaruksen stressi- ja copingmalli (1984) Psyykkisell\u00e4 itses\u00e4\u00e4telyll\u00e4 tarkoitetaan psyykkisten toimintojen (ajattelu, tunteet, ulkoinen k\u00e4yt\u00f6s) mukauttamista tilannetta vastaavaksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen pystyy jonkin verran kontrolloimaan tunteitaan ja siet\u00e4m\u00e4\u00e4n pettymyksi\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n positiivista min\u00e4kuvaa.Itses\u00e4\u00e4telyn avulla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n identiteetti\u00e4, min\u00e4k\u00e4sityst\u00e4 ja itsearvostusta. Hallintakeinot voivat olla yll\u00e4 olevan kuvion mukaisesti teht\u00e4v\u00e4keskeisi\u00e4 tai tunnekeskeisi\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4keskeisess\u00e4 … Jatka lukemista Psyykkinen itses\u00e4\u00e4tely<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":601,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"class_list":["post-102","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\nPsyykkinen itses\u00e4\u00e4tely - Psykaa<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Psyykkinen itses\u00e4\u00e4tely - Psykaa\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Itses\u00e4\u00e4tely ja selviytymiskeinot (coping) Lazaruksen stressi- ja copingmalli (1984) Psyykkisell\u00e4 itses\u00e4\u00e4telyll\u00e4 tarkoitetaan psyykkisten toimintojen (ajattelu, tunteet, ulkoinen k\u00e4yt\u00f6s) mukauttamista tilannetta vastaavaksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen pystyy jonkin verran kontrolloimaan tunteitaan ja siet\u00e4m\u00e4\u00e4n pettymyksi\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n positiivista min\u00e4kuvaa.Itses\u00e4\u00e4telyn avulla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n identiteetti\u00e4, min\u00e4k\u00e4sityst\u00e4 ja itsearvostusta. Hallintakeinot voivat olla yll\u00e4 olevan kuvion mukaisesti teht\u00e4v\u00e4keskeisi\u00e4 tai tunnekeskeisi\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4keskeisess\u00e4 … Jatka lukemista Psyykkinen itses\u00e4\u00e4tely →\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Psykaa\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2016-10-31T11:15:28+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/08\/copimg2-300x172.png\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"2 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/\",\"name\":\"Psyykkinen itses\u00e4\u00e4tely - Psykaa\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/08\/copimg2-300x172.png\",\"datePublished\":\"2016-08-24T10:48:36+00:00\",\"dateModified\":\"2016-10-31T11:15:28+00:00\",\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/08\/copimg2.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/08\/copimg2.png\",\"width\":647,\"height\":371},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/\",\"name\":\"Psykaa\",\"description\":\"Uusi ao-blogit -sivusto\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Psyykkinen itses\u00e4\u00e4tely - Psykaa","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Psyykkinen itses\u00e4\u00e4tely - Psykaa","og_description":"Itses\u00e4\u00e4tely ja selviytymiskeinot (coping) Lazaruksen stressi- ja copingmalli (1984) Psyykkisell\u00e4 itses\u00e4\u00e4telyll\u00e4 tarkoitetaan psyykkisten toimintojen (ajattelu, tunteet, ulkoinen k\u00e4yt\u00f6s) mukauttamista tilannetta vastaavaksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen pystyy jonkin verran kontrolloimaan tunteitaan ja siet\u00e4m\u00e4\u00e4n pettymyksi\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n positiivista min\u00e4kuvaa.Itses\u00e4\u00e4telyn avulla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n identiteetti\u00e4, min\u00e4k\u00e4sityst\u00e4 ja itsearvostusta. Hallintakeinot voivat olla yll\u00e4 olevan kuvion mukaisesti teht\u00e4v\u00e4keskeisi\u00e4 tai tunnekeskeisi\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4keskeisess\u00e4 … Jatka lukemista Psyykkinen itses\u00e4\u00e4tely →","og_url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/","og_site_name":"Psykaa","article_modified_time":"2016-10-31T11:15:28+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/08\/copimg2-300x172.png","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"2 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/","name":"Psyykkinen itses\u00e4\u00e4tely - Psykaa","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/08\/copimg2-300x172.png","datePublished":"2016-08-24T10:48:36+00:00","dateModified":"2016-10-31T11:15:28+00:00","inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/tyo-ja-toimintakyky\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/08\/copimg2.png","contentUrl":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2016\/08\/copimg2.png","width":647,"height":371},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/#website","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/","name":"Psykaa","description":"Uusi ao-blogit -sivusto","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"post-thumbnail":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Laura Teri\u00f6","author_link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/author\/lauralaa\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Itses\u00e4\u00e4tely ja selviytymiskeinot (coping) Lazaruksen stressi- ja copingmalli (1984) Psyykkisell\u00e4 itses\u00e4\u00e4telyll\u00e4 tarkoitetaan psyykkisten toimintojen (ajattelu, tunteet, ulkoinen k\u00e4yt\u00f6s) mukauttamista tilannetta vastaavaksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen pystyy jonkin verran kontrolloimaan tunteitaan ja siet\u00e4m\u00e4\u00e4n pettymyksi\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n positiivista min\u00e4kuvaa.Itses\u00e4\u00e4telyn avulla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n identiteetti\u00e4, min\u00e4k\u00e4sityst\u00e4 ja itsearvostusta. Hallintakeinot voivat olla yll\u00e4 olevan kuvion mukaisesti teht\u00e4v\u00e4keskeisi\u00e4 tai tunnekeskeisi\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4keskeisess\u00e4…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/102","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/601"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=102"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/102\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/psykaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=102"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}