![\"\"](\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/parastaosaamista\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2018\/01\/IMG_7629-3-200x300.jpg\")
Joulu ja vuodenvaihde l\u00e4hestyv\u00e4t. Vuodenvaihteessa on ollut tapana katsoa menneeseen jos tulevaankin. Kuluneena vuonna ammatillisen koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4 on puhuttanut etenkin reformi sek\u00e4 sen vaikutukset koulutuksen ja koulutusorganisaatioiden arkeen.<\/p>\n
Itse olen katsonut menneeseen my\u00f6s lukemalla Mika Paljakan ja Juha Montosen historiikkia Pohjois-Karjalan ammatillisen koulutuksen historiasta. Kirja on vuodelta 1996, siis yli 20 vuotta vanha, ja se kattaa ajanjakson 1946\u20131996 eli ulottuu yli 70 vuoden taakse.<\/p>\n
Kirjassa on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n paljon kohtia, jotka olisi voitu kirjoittaa t\u00e4n\u00e4 vuonna. Ammatillisessa koulutuksessa on nimitt\u00e4in tehty uudistuksia aiemminkin. 1970-luvulla suunniteltiin ja 1980-luvulla toteutettiin laaja keskiasteen uudistus jatkona peruskoulu-uudistukselle. Silloinen Ammattikasvatushallitus ohjasi ammattikouluja muutokseen ajan tavan mukaisesti kirjelmill\u00e4. Paljakka ja Montonen referoivat Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun vuonna 1978 saamaa kirjelm\u00e4\u00e4:<\/p>\n
”Ammatillisen koulutuksen yhten\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tavoitteena on edellytysten luominen elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kilpailukykyiselle toiminnalle. Johdonmukainen pyrkimys taloudelliselta kannalta merkitt\u00e4viin saavutuksiin edellytt\u00e4\u00e4 korkealuokkaista ammattitaitoa ja oikeanlaista asennetta. T\u00e4llaista kokonaisvaltaista asennekasvatusta voi oppilaitos j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 organisoimalla oman toimintansa tavoitteena olevan [reformin] mallin mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 onnistuu vain, jos kaikki oppilaitoksen piiriss\u00e4 toimivat tiedostavat n\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t. [-] Toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohtina pedagogisen reformien uudistumisessa oli turhien kulujen purkaminen ja toiminnan j\u00e4rkiper\u00e4ist\u00e4minen. S\u00e4\u00e4st\u00f6toimien ja taloudellisen toiminnan tulisi antaa my\u00f6s oppilaille selke\u00e4 kuva siit\u00e4, millaisin edellytyksin elinkeinoel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimintaa toteutetaan.” (s. 62)<\/p>\n
Virkakieli on ehk\u00e4 vuosikymmenten saatossa virtaviivaistunut, mutta 1970-luvun reformin tavoitteet kuulostavat perin tutuilta. Tarvitaan taloudellisia s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, elinkeinoel\u00e4m\u00e4n mallien mukaista toimintaa, kokonaisvaltaista asenteen ja pedagogiikan muutosta.<\/p>\n
Konkreettisempaa ohjeistusta ei kirjelmist\u00e4 kuitenkaan saatu. Niinp\u00e4 Paljakan & Montosen mukaan ”usean vuoden ajan keskiasteen uudistuksen valmistelu ja siit\u00e4 puhuminen aiheuttivat levottomuutta oppilaitoksessa, koska kent\u00e4ll\u00e4 ei ollut selv\u00e4\u00e4 tietoa kehityksen suunnasta” (s. 77). My\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 historia vaikuttaa toistavan itse\u00e4\u00e4n. Kell\u00e4\u00e4n ei t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n hetkell\u00e4 tunnu olevan selv\u00e4\u00e4 tietoa kehityksen suunnasta, ja levottomuus kent\u00e4ll\u00e4 on valitettavan yleist\u00e4.<\/p>\n
Kirjelmist\u00e4 huolimatta keskiasteen uudistus ei onnistunut t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tavoitteitaan. Se alkoi kohdata kritiikki\u00e4 jo toteutuksensa aikana 1980-luvulla, mik\u00e4 johti 1990-luvulla uuteen ammatillisen koulutuksen reformiin. Paljakka & Montonen kuvaavat 1990-luvun reformin l\u00e4ht\u00f6kohtia:<\/p>\n
”Koulutusta on moitittu liian tietopainotteiseksi. Koulun kehittymisess\u00e4 uudistusten my\u00f6t\u00e4 olisi oppilaiden harrastukset ja erityistaipumukset otettava paremmin huomioon. Keskiasteen uudistusten heikkous on ollut muun muassa siin\u00e4, ett\u00e4 todellista muutosta on aikaansaatu vain v\u00e4h\u00e4n. Rakenteellisten muutosten ohella tarvittavia muutoksia ovat muun muassa opetuksen ennakkoluuloton uudelleenj\u00e4rjestely, opiskelijoiden omien l\u00e4ht\u00f6kohtien huomioonottaminen, hallinnon muutos, opettajien koulutuksen uudistus, jonkinlainen tulosvastuullisuus ja todellinen yhteys ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.” (s. 76)<\/p>\n
Kuulostaa yh\u00e4 tutulta. Osaamisperusteisuutta ja henkil\u00f6kohtaistamista sek\u00e4 uutta opettajuutta, tulosvastuuta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4vastaavuutta per\u00e4\u00e4nkuulutettiin jo 30 vuotta sitten.<\/p>\n
Historian yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tuttuus antaa helposti aseita sarkasmille. Hakematta tulee mieleen, mit\u00e4 ammatillisessa koulutuksessa sitten on vuosikymmenten aikana tehty, jos 1970-luvulla Ammattikasvatushallituksen kirjelm\u00e4ss\u00e4 linjatut tavoitteet ovat yh\u00e4 tuoreita. Toisaalta historia muistuttaa yhteiskunnallisten instituutioiden sitkeydest\u00e4 ja pitk\u00e4st\u00e4 pinnasta, jota muutoksissa tarvitaan. 40 vuotta ei suomalaisenkaan yhteiskunnan perspektiiviss\u00e4 ole pitk\u00e4 aika, ja ehk\u00e4 tarvitaan viel\u00e4 toiset 40 vuotta, ett\u00e4 pysyvi\u00e4 muutoksia p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n todistamaan.<\/p>\n
Molemmat n\u00e4k\u00f6kulmat on syyt\u00e4 ottaa huomioon my\u00f6s reformin vuonna 2019. On syyt\u00e4 rauhoittua kaiken h\u00f6t\u00e4k\u00e4n keskell\u00e4 ja huomata, ett\u00e4 ennenkin on muutettu ja ennenkin on selvitty. Arki jatkaa kulkuaan, mik\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta se voisi ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 jatkua. Ja on syyt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suurisuuntaisia muutoksia ei voida olettaa eik\u00e4 vaatia en\u00e4\u00e4 vuonna 2018, eik\u00e4 ehk\u00e4 edes vuonna 2019. Tavoitteet ja realistinen toimeenpano on j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 asettaa vuoteen 2029, jos pysyvi\u00e4 muutoksia todella halutaan.<\/p>\n
Historiasta on syyt\u00e4 my\u00f6s ottaa opiksi. 1980-luvun reformia arvioitiin viel\u00e4 vankoin tutkijavoimin, mink\u00e4 j\u00e4lkeen ammatillisen koulutuksen tutkimusrintamalla onkin ollut hiljaisempaa. En nyt kommentoi 2010-luvun reformissa silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimustiedon tai arviointisuunnitelman puutetta, vaikka tutkijana mieli tekisi. Tuon vain esiin sen, mit\u00e4 ammatillisen koulutuksen reformeista sanottiin viimeksi, kun niit\u00e4 kunnolla tutkittiin. Jorma Ekolan johdolla tehdyss\u00e4 arvioinnissa vuodelta 1991 todetaan, ett\u00e4 uudistukset ja niiden tavoitteet tuotiin oppilaitoksiin ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja ulkoa, eik\u00e4 uudistusten toimeenpanossa kiinnitetty lainkaan huomiota siihen, mit\u00e4 tapahtuu oppilaitosten omassa arjessa. Keskushallinnossa tehtyjen linjausten uskottiin siirtyv\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n itsest\u00e4\u00e4n ja ilman muuta.<\/p>\n
”Mutta kun kehitt\u00e4misidea ja -halu eiv\u00e4t l\u00e4hteneet koulun sis\u00e4lt\u00e4 siell\u00e4 toimivien aloitteesta, eiv\u00e4t tulokset edelleenk\u00e4\u00e4n olleet t\u00e4ysin toivottuja. Unohdettiin my\u00f6s aikatekij\u00e4, joka tarvitaan muutosvastarinnan voittamiseksi ja juurtuneiden traditioiden murtamiseksi. Unohdettiin my\u00f6s se, ett\u00e4 todellinen pedagoginen kehitt\u00e4minen tapahtuu pienin askelin ja selv\u00e4sti havaittaviin tuloksiin p\u00e4\u00e4seminen vaatii my\u00f6s aikaa.” (s. 26)<\/p>\n
Lis\u00e4ksi keskiasteen uudistuksessa oli arvioinnin mukaan ”t\u00e4ysin unohdettu resurssit, joilla oppilaitokset ja opettajat hoitavat kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4, opettajien resurssit yhteissuunnitteluun, luokanvalvojan teht\u00e4viin, yksil\u00f6kohtaisten OPS:ien tekoon, opetuksen eriytt\u00e4miseen eri l\u00e4ht\u00f6tasoilta, perehdytt\u00e4miseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n” (s. 36). N\u00e4in siis vuonna 1991.<\/p>\n
Itse teen parasta aikaa tutkimusta ammatillisen koulutuksen arjesta, ja uhkat ovat n\u00e4hd\u00e4kseni hyvin todellisia my\u00f6s 2010-luvun reformissa. Edelleenk\u00e4\u00e4n ei reformin toimeenpanossa tunnuta aina ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n ajan, rutiinien, ty\u00f6kulttuurien sek\u00e4 niiden ohjauksen t\u00e4rkeytt\u00e4, eik\u00e4 toimeenpanoon olla aina resursoitu riitt\u00e4v\u00e4sti niit\u00e4 tukevia elementtej\u00e4. Onneksi n\u00e4m\u00e4 havainnot avaavat my\u00f6s selkeit\u00e4 ratkaisuja, joita olen hahmotellut t\u00e4ss\u00e4kin blogissa esimerkiksi helmikuun<\/a>\u00a0ja lokakuun<\/a> kirjoituksissa. Keski\u00f6ss\u00e4 on opettajien ja ohjaajien arkity\u00f6n ymm\u00e4rt\u00e4minen, tukeminen ja ohjaaminen. Ilman niit\u00e4 t\u00e4st\u00e4(k\u00e4\u00e4n) reformista tuskin saadaan toivottuja tuloksia, vaikka vaikutuksia varmasti saadaan. Vaikutukset voivat kuitenkin olla ei-toivottuja, mist\u00e4 on saatu ik\u00e4vi\u00e4 maistiaisia t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4.<\/p>\n Hyv\u00e4 periaate on, ett\u00e4 kaikki saavat ja voivat tehd\u00e4 virheit\u00e4, ja niihin pit\u00e4\u00e4 suhtautua ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4sti. Mutta yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 tehdyist\u00e4 virheist\u00e4 otetaan my\u00f6s opiksi. Hyv\u00e4\u00e4 joulua ja viel\u00e4 parempaa uutta vuotta kaikille.<\/p>\n Antti Maunu (tutkijatohtori, Turun yliopisto) tekee etnografista tutkimusta ammatillisen koulutuksen arjesta ja sen toimivuudesta. Blogisarjassa h\u00e4n kertoo tutkimuksensa tuloksia ja niiden antia ammatillisen koulutuksen kehitt\u00e4miselle.<\/em><\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet <\/u><\/p>\n Ekola, Jorma, Pentti Vuorinen & Pekka K\u00e4m\u00e4r\u00e4inen (toim.) (1991): Ammatillisen koulutuksen uudistaminen 1980-luvulla. Selvitys uudistuksen toteutumisesta ja toteutusymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4<\/em>. Helsinki: Ammattikasvatushallitus.<\/p>\n Paljakka, Mika & Juha Montonen (1996): 50 vuotta ammattikoulutusta Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan keskusammattikoulusta Joensuun oppimiskeskukseksi<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Gummerus.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Joulu ja vuodenvaihde l\u00e4hestyv\u00e4t. Vuodenvaihteessa on ollut tapana katsoa menneeseen jos tulevaankin. Kuluneena vuonna ammatillisen koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4 on puhuttanut etenkin reformi sek\u00e4 sen vaikutukset koulutuksen ja koulutusorganisaatioiden arkeen. Itse olen katsonut menneeseen my\u00f6s lukemalla...<\/p>\n","protected":false},"author":204,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1715","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen-allman"],"yoast_head":"\n