Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2013

To-To-To Tom-Tom To-To-Tom… Tallinnan oppeja vol1

Lähdin kuuden yrittäjyyden opiskelijan kanssa Tallinnaan kansainväliseen Nuorten Yrittäjien konferenssiin. Tästä matkasta voisi jo kertoa monta juttua vaikka matka on kesken, mutta kerron nyt ainakin ihan alussa tapahtuneen.

Huvittavaa oli se, että löysimme itsemme 7 -lehden bileristeilyltä. Mielenkiintoista kerrassaan.

Tallinnaan päästyämme opin, että TomTomit eivät kaikki toimi ulkomailla. Sen ja vanhan pakaratuntuman avulla löysin kyllä tiemme Länsisatamaan, mutta Tallinnan satamassa se ei sitten enää auttanutkaan. Hotellimme sijaitsee aika laitakaupungilla. No, onneksi olin tulostanut reittioppaasta kartat ja ajo-ohjeet. Silti eksyttiin. Onneksi minulla on iPhonessa netti. Ei toiminut. Onneksi oppilailla on älypuhelimet, joissa on paremmat navigointimahdollisuudet. Ja perille päästiin! Ihan ilman huolto-asemalta kysymistä tai ideoimaani ”seuraa taksia” -leikkiä.

Epäilen syvästi, että täältä taas palaamme kaikki taskut, korvat ja laukut täynnä uusia oppeja ja kokemuksia!

Huomioita valtaetäisyydestä Eroskilla ja koululuokassa

Valtaetäisyys: suuri – pieni

Valtaetäisyys on käsite, joka kertoo millainen ero on tilanteessa hallitsevan ja hallittavan välillä eli esimerkiksi pomon ja alaisen. Puhutaan pienen ja suuren valtaetäisyyden maista. Valtaetäisyys kertoo myös kuvaa sitä, miten yhteiskunta ja yhteiskunnan arvomaailma hyväksyy nämä erot. Valtaetäisyys tulee ilmi esimerkiksi perheenjäsenten ja suvun toiminnassa, työpaikoilla, oppilaitoksilla sekä myös asiakaspalvelutilanteissa.

Suuren valtaetäisyyden kulttuureissa auktoriteettia kunnoitetaan, totellaan eikä hänen päätöksiään kyseenalaisteta. Esimerkiksi opettajat ja pomot päättävät asiat eivätkä kysele oppilaiden tai alaisten mielipiteitä. Tämä näkyy myös niin, että auktoriteetteja kunnoitetaan, heitä ei arvostella julkisesti eikä vastaan väitetä. Suuria valtaetäisyyden maita ovat esimerkiksi Venäjä, Kiina ja Ranska. Maita, joissa valtaetäisyys on pieni ovat mm. Pohjoismaat ja Itävalta.

Suuren valtaetäisyyden maissa opettaja päättää eikä kysele. Opettaja on auktoriteetti, eikä opiskelijan mielipiteitä kysellä. Opiskelijat eivät myöskään väitä vastaan tai arvostele opettajaa julkisesti. Opiskelijoiden on vaikeaa vastata avoimiin kysymyksiin.

Pienen valtaetäisyyden maissa taas opettaja kyselee ja kuuntelee. Opettajan oletetaan kohtelevan opiskelijoita tasavertaisesti. Aloitteellisuus ja itseohjautuvuus ovat pieneen valtaetäisyyteen kuuluvia termejä.

 

Käytännössä

Espanja on valtaetäisyydessä siinä keskipaikkeilla jos näin voi sanoa. Jotenkin ajattelin etukäteen, että tämä näkyisi ”suuremmin”. Olin valmistautunut siihen, että alussa teitittelen muita työntekijöitä ja sekä erityisesti pomoja. Ja tietysti asiakkaita. Jossain vaiheessa tuli Isan kanssa keskustellessa ilmi, että kaikkia työntekijöitä (myös pomoja) voi hyvin sinutella. Jos kyseessä on iso pomo – kuten Bilbaosta saapuva koko ketjun johtaja – on syytä teititellä. Luonnollisesti. Myös asiakkaita kuuluu teititellä. Jossain meni siis ajatukseni oikein. Tämän myös huomasin käytännössä. Minulle monesti sanottiin, että Eroskilla kaikki ovat tasa-arvoisia. Siltä se tuntuikin.

Olin myös ajatellut, että paikallisella koululla suurempi valtaetäisyys tulisi jotenkin ilmi.: että opettajaa teititeltäisiin tai puhuteltaisiin lähes Rouva Opettajana, nätisti viitattaisiin jne. No, ei se nyt niin mennyt vaikka valtaetäisyyttä näytti enemmän olevankin… Oppilaat sinuttelivat opettajaa, huutelivat viittaamatta. Tosin kun eräs poika oli vähän levoton eikä kerralla opettajan sanomiset menneet perille, tämä nätisti poistui kun opettaja kerran niin sanoi. Ei vastaväitteitä, ei sormimerkkejä, ei kirosanoja, ei mitään. Poika myös kiltisti odotti oven ulkopuolella ja pyysi päästä seuraavalle tunnille. Voi tietysti olla tyypistä kiinni, mutta luulen että Suomessa ei opettajia ihan näin paljoa ajatella auktoriteettina. Oppilaat ja opettajat tuntuivat kyllä Espanjassa olevan toisaalta erittäin läheisiä. Ehkä tämä menee sitten yhteisöllisyyden piikkiin taas. Luokassa opettajalla oli valta muutoinkin, ja opiskelu oli erilaista. Opettaja luetutti kirjasta asioita kappale kappaleelta, alleviivautti niitä sekä tarkisti läksyt kysyen kulloin keltäkin. Ei purnaamista, ei vastaväitteitä, tehtävät oli kaikilla tehty jne. Oli ihanaa tämä huomata… Heillä tosin tämä oli myös yksi opetusmuoto.

 

 

 

Löydetty: Kollektiivisuus – yksilöllisyys

Hupsheijaa. Huomasin, että juttuja on tullut kirjoitettua, mutta tallennettua vain luonnoksina. Laittelen niitä nyt tänne vielä. Vähän ovat ehkä vielä tynkiä, mutta päivitetään sitten.

Kollektiivisuus – yksilöllisyys

Maat voidaan jakaa kollektiivisiin ja yksilöllisiin (ja sille välille). Kollektiivisuus tarkoittaa lähinnä yhteisöllisyyttä. Maissa, jotka ovat kollektiivisia, asiat tehdään ryhmänä ja myös esimerkiksi mielipiteet tuodaan esille ryhmän mielipiteinä. Ihmisiä ajatellaan enemmänkin ryhmän jäseninä.  Nämä ryhmät, kuten esimerkiksi perhe on tärkeää. Tärkää kollektiivissa maissa on säilyttää kasvonsa. Näissä maissa yleensä vältetään myös omien mielipiteiden ja vastaväitteiden esittämistä.

Yksilöllisyyttä painottavissa kulttuureissa ihmiset haluavat erottua ryhmästä. He tuovat omia näkemyksiään erille. Ihmiset toimivat myös enemmän ”yksin”. Suomi on enemmän yksilöllisyyttä painottava maa kuten esimerkiksi USA, kun taas Espanja on enemmän kollektiivisempi, mutta ei niin kollektiivinen kuin esimerkiksi jotkut Aasian maat.

 

Miten tämä tuli esille

Näitä esimerkkejä on nyt aika vähän vielä, täytyy kaivella vähnä muistia. Päällimmäisenä jäi mieleen se, miten espanjalaiset toimivat enemmän ryhmässä: syömään mentiin yhdessä, kinkut ja leivät jaettiin ruokatauoilla, kokemuksia jaettiin ja juteltiin enemmän kuin Suomessa. Työkaverit kertoivat enemmän perheestään, näyttivät lastensa kuvia jne. Suomessa en ihan heti ajattelisi uuden työkaverin tulevan esittelemään lastensa kuvia…

Lisäksi koulun opettaja, Fuensanta selitti, että perhe on hänelle kuten yleensä espanjalaisille: todella tärkeä.  Hän kertoi mm. viikonlopuista ja  lomista, missä käydään isän ja siskon perheen kanssa. Suomessa tuo olisi ehkä liian iso poppoo. Oman ydinperhe on Suomessa tärkeä, mutta harvoin noin isolla kokoonpanolla lähdetään liikkeelle jatkuvasti. Tosin hänen poikaystävänsä ei ole niin ”kollektiivinen”, koska tuntuu että haluaisi olla enemmän yksinään. Ihmisestä riippuu siis kuitenkin tässäkin tapauksessa.

 

 

Tavoitteet saavutettu? Loppuraportti – vai loppuiko se jo?

Jokainen, joka on ollut työelämäjaksolla Suomessa tai ulkomailla kirjoittaa tästä loppuraportin. Olen kuitenkin kirjoitellut matkanvarrella tänne blogiin asioita…. Kokoan tähän vielä mitkä olivat tavoitteeni työelämäjaksolleni ja miten ne saavutin. Kyseessä on siis loppuraportti – tosin mielestäni tämä ei loppunut vielä…

 

Mistä kaikki lähti – miksi työelämäjaksolle Espanjaan?

Aika monena vuonna olen miettinyt työelämäjaksolle lähtemistä. Opettajana on tullut häärittyä jo vuodesta 2007. Tässä ajassa asiat muuttuvat ja itse hieman erkanee siitä ”oikeasta työstä” vaikka työpaikkaohjaajana pysyykin hyvin ajan hermoilla ja tutustuu erilaisten yritysten toimintatapoihin pintaa syvemmältä.

En ole aiemmin oikein raaskinut lähteä, koska lapset ovat olleet niin pieniä. Keväällä näin jälleen intrassa ilmoituksen ja tajusin ajan olevan nyt sopivan. Ensin mietin Suomessa työskentelyä, mutta sitten huomasin että saman asian voi tehdä ulkomailla, jonne olen jo pitkään halunnut ”takaisin”. Ensin tarkoitus oli lähteä Malagaan töihin sekä Mangoon tekemään lähinnä visuaaliseen myyntityöhön liittyviä juttuja sekä Eroskiin Kaupan työt ja toiminnan -kurssiin liittyviä asioita sekä vahvistamaan suhteita. Mango kuitenkin ilmoitti kesällä etteivät pysty ottamaan työssäoppijaa  (tästä oma juttunsa aivan ensimmäisten postausten joukossa).

 

Työhöni liittyvät tavoitteet työelämäjaksolla

Yksi tavoitteistani oli vahvistaa suhteita Eroskin sekä Jyväskylän ammattiopiston välillä. Eroskilla on ollut ja tulee olemaan oppilaitoksestamme jonkin verran työssäoppijoita. Ajattelin, että on helpompaa olla yhteydessä henkilöihin, jotka jo vähän tuntee. Toinen tavoitteeni oli laajentaa omaa tietämystäni Espanjasta, espanjalaisesta kulttuurista sekä Eroskin toimintatavoista sekä tuoda Suomea ja suomalaisuutta tutuksi. Mietin, että olisi tärkeää tutustua yrityksen työssäoppimisen ohjaajiin ja heidän minuun. Mielestäni tämä voisi auttaa sekä oppilaitamme, yritystä että kv-opettajan työtä.  Yhtenä asiana mielessäni oli myös tutkailla oppilaiden mahdollisuutta hyödyntää sosiaalista mediaa, kun ovat työssäoppimassa Espanjassa. Halusin myös tarkistaa, että työssäoppimiseen liittyvä prosessi on selvillä ja toimii myös Eroskin puolelta. Tavoitteenani oli nähdä, mitä oppilaani Eroskilla tekevät. Näin pystyisin paremmin oheistamaan lähtijöitä.

Koska teen yhteistyötä paikallisen koulun  – C.E.S Santa María de Los Ángeles – kanssa, oli mielestäni tärkeää vahvistaa suhteita myös sinnepäin. Halusin tutustua paremmin opettajiin, joidenka kanssa teen yhteistyötä. Halusin myös tutustua Jyväskylään saapuviin oppilaisiin etukäteen sekä tarkistaa heidän kielitaitoaan sekä kertoa koulustamme ja Jyväskylässä olevista työpaikoista Suomeen haluaville. Ajattelin, että tämä helpottaisi molempien osapuolien työskentelyä tulevaisuudessa. Työelämäjakso kuitenkin tulee tehdä paikallisessa yrityksessä, eikä koulussa. Sen vuoksi tämän osion tein työpäivien ulkopuolella.

 

tavoite

kuva: Clipart

Henkilökohtaiset tavoitteeni

Henkilökohtaisina tavoitteinani oli parantaa espanjan kielen taitoani. Tarvitsen sitä yhteydenpitoon espanjalaisiin yrityksiin sekä tänne tulevien oppilaiden kanssa. Olen aiemmin huomannut, että Espanjasta tänne tulevilla opiskelijoilla ei englanti aina välttämättä kunnolla suju.

Halusin myös syventää ja päivittää tietotaitoni aineisiin, joita opetan. Harmikseni Mangon kanssa kävi, miten kävi, joten tiesin näyteikkunoiden tekemisen jäävän tällä kertaa väliin. Eroskilla ajattelin lähinnä virkistäväni tietoja Kaupan työt ja toimita -kurssiin sekä asiakaspalvelun kurssiin liittyen sekä myös muiden opettamieni aineiden tiimoilta.

Ajattelin myös verkoston luomisen olevan yksi tärkeä asia työssäoppimiseni kannalta.

 

Tavoitteet saavutettu?

Tähän voin rehellisesti ja hyvällä mielellä vastata: Kyllä.

Tutustuin erittäin hyvin Eroskilla työskenteleviin henkilöihin. Minut otettiin vastaan yhtenä työntekijänä ja pääsin heikosta espanjankielentaidostani huolimatta juttuihin sisälle – ja hauskaa oli. Minulle sanottiin (pyytämättäni), että he tulevat kommentoimaan oppilaiden tekemisiä ja aiempien oppilaiden kommelluksistakin kuulin… Nyt minulla on sekä ”työ-yhteydet” Eroskin porukkaan, että henkilökohtaiset yhteydet (esim. Facebook, puhelinnumerot jne.). Selvitin myös, että työssäoppimiseen liittyvä prosessi toimii myös Eroskilla työskentelevien mielestä hyvin.

Laajensin tietämystäni ja tietojeni määrää etsimällä sitä sekä aktiivisesti etukäteen että paikan päällä. Kyselin myös asioita työpaikalla ja minulle myös automaattisesti valaistiin esim. Espanjassa olevaa työttömyyden tilaa, korruptiota, Kuningashuonetta mutta myös ihan ”turismikohteita” eli missä kannattaa vierailla. Vein työpaikalla myös esitteitä Suomesta ja Jyväskylästä. Kerroin suomalaisuudesta ja Suomesta ja osa varmaan tuli esiin myös tekemisieni kautta. Jätin Eroskiin myös tekemäni ”kirjan”, jotta pääsevät muistelemaan yhteisiä puheenaiheitamme sekä Suomeen liittyviä asioita.

Harmikseni huomasin, että jos oppilailla ei ole puhelimessaan nettiä (espanjalaista liittymää) sekä älypuhelinta, ei ole mahdollista olla esim. Facebookin tai Connect Pron kautta yhteydessä opettajaan Suomessa. Oppilaiden asunnossa ei nettiä ole, työpaikalla se toimii vain jossain, eikä koulullakaan ollut juuri mahdollisuuksia netin käyttöön. Toki muutamalla aukiolla oli ilmainen wi-fi sekä kahviloissa/nettikahviloissa sitä sai käyttää. Tätä täytyy siis vielä miettiä…

Paikallisen oppilaitoksenkin kanssa sain tavoitteeni saavutettua. Kävin koululla muutamia kertoja. Ensimmäisellä kerralla tutustuin Suomessa nyt oleviin oppilaisiin ja yritin helpottaa heidän lähtöjännitystään. Kävin myös parilla oppitunnilla kertomassa Suomesta, suomalaisuudesta ja koulustamme. Tuntui, että innokkaita Suomeen tulijoita löytyisi. Tutustuin opettajanhuoneessa muutamaan uuteen opettajaan esimerkiksi tulostaessani lentolippuja tuttujen opettajien ollessa oppitunneilla (printteri ei toiminut). Jo aiemmin tuntemaani opettajaan tutustuin paremmin käydessäni hänen kanssaan syömässä, kahvilla sekä Malagaan tutustumassa muutamaan otteeseen.

Kaiken tämän lisäksi opin myös erilaisia tapoja esimerkiksi laittaa kampanjoita esille. Aina se ei vaadi juuri niin jämptiä ohjeistusta… Tiedän, että eri yritysten välillä on pajon eroja siinä, miten asioita tehdään, mutta huomasin eroja myös Suomen ja Espanjan välillä. Minulla on paljon, mistä ammentaa asioita eri kursseille opetettavaksi.

 

Tärkeimmät oppimani asiat sekä tulevat kehittämiskohteeni

Opin paljon, paljon uutta. Syvensin myös jo tietämiäni asioita. Tärkeimpinä asioina näen kuitenkin ihmissuhteiden luomisen ja lujittamisen. Yhtenä tärkeistä asioista on tietysti myös se, että tavallaan muistini palasi pätkittäin. Tällä tarkoitan sitä, että huomasin tuttuja asioita ”kentällä” olemisesta sekä aloin ajatella enemmän asioita Espanjaan työssäoppimaan lähtevän opiskelijan kannalta. Opin myös paljon sanoja, ilmaisuja, slangia ja kulttuuriin liittyviä asioita. Tähän liittyy myös kehittymiskohteeni, jota seuraavaksi lähden työstämään lisää: espanjan kielen taito. Sopivaa kielikurssia etsimässä siis… Malagassa harva puhuu englantia. Ravintolassa, kaupassa jne. asiointi tapahtuu pääasiassa espanjaksi. Vaikka kyseessä olisikin nuori asiakaspalvelija. Turisteja on vähän. Tiesin etukäteen, että Malagassa on ”enemmän Espanjalainen meininki” (jonka vuoksi sinne halusin), kuin esim. Fuengirolassa, mutta jotenkin oletin että englantia puhuttaisiin paremmin. Se olisi tosin ollut itselleni liian helppoa, eikä oppimista, epävarmuuden sietämistä ja itsensä ylittämisiä esim. asiakaspalvelussa olisi niin paljoa tullut.

 

Miten tulen hyödyntämään oppimaani opetuksessa ja työssäni?

Oppimaani on jo tullut hyödynnettyä työssäni kv-yhteysopettajan. Olen tavannut ja ”hengannut” tänne tulleiden malagalaisten oppilaiden kanssa sekä yrittänyt auttaa heitä käytännön asioissa. Lisäksi huomasin, että pienessä hädässä oli espanjalaisen yhteysopettajan helpompi soittaa minulle. Tätä hän ei ole ennen tehnyt, mutta palattuani näin kävi. Uskoisin, että on myös helpompaa työskennellä Eroskiin päin, koska lähes päivittäin Eroskin työkaverini ovat kommentoineet tai itse olen kommentoinut Facebookissa kuvia ja kirjoituksia.

Opetuksessa tulen myös hyödyntämään kokemuksiani ”kentältä”. On luultavasti helpompi integroida asioita kursseille, kun ne ovat tuoreemmassa muistissa. Opin myös asioita, joita olen aiemmin tehnyt eritavalla tai joiden olemassaolosta en ollut ennen tietoinen. Ehkä myös osaan ottaa paremmin työssäoppimaan lähtevien tuntemuksia huomioon.

 

Yhteistyön jatkuvuus

Yhteistyö tulee jatkumaan. Ja uskoisin, että entistä hedelmällisempänä ja helpompana. Aloin suunnitella lomamatkaa Malagaan ja minua vannotettiin tulemaan käymään aina, kun Malagassa vain olisin.

Tästä on oikeasti hyvä jatkaa hyvillä mielin eteenpäin sydän täynnä Malagaa. 

sydän 1

Vuohi

Lupasin ”teaserissa” kertoa, miten taustakuvion vuohi liittyy oppimiseeni, tavoitteisiini ja työssäoppimiseeni. Ensinnäkin, vuohi on tärkeä eläin Malagan seudulla. Se on erittäin tuottoisa esim. maidon kannalta ja sen lihaa syödään ja arvostetaan paljon. Sitä tuli syötyä muutamia kertoja… Lisäksi vanhassa keskustassa oli aina välillä jos jonkilaista taidepläjäystä, projektia, infoa tai muuta esillä. Yhtenä tällaisena taideprojektina olivat vuohipatsaat, jotka valloittivat keskuskadun koko pituudeltaan noin parin viikon ajaksi. Vuohia oli kymmeniä ja ne olivat maalattu todella hienosti. Aiheet liittyivät kiinteästi Malagaan, Malagassa toimiviin yrityksiin ja organisaatiohin. Yksi vuohi oli maalattu FC Malagan väreihin, yksi kertoi Malagan ”mauista” (tästä lisää yhdessä postauksessa), yksi oli Fiestapuvussa, yksi kertoi vuohesta yleensä jne. Vuohi jäi mieleeni siis yhdeksi Malagan symboleista. Lisäksi vuohipatsas, jonka taustakuvaksi valitsin on hieman kirjava. Erilaiset ”alueet” siinä kuvaavat minulle eri asioita, joita opin ja koin työssäoppimiseni aikana.

 

vuohitaustatta