Hennis työasussa:
Ensimmäisenä työpäivänä minut perehdytettiin työhön. Mielestäni aika pikaisesti. Minulle näytettiin tavaratalon kartta ja sen poistumistiet. Sitten pitin allekirjoittaa paperi, että olen sen nähnyt. Lisäksi minut kierrätettiin tavaratalossa ja näytettiin, missä on mitäkin sekä esiteltiin varmaan kolmellekymmenelle ihmiselle. Juu, ja muistan toki kaikkien nimet ja kaikki mitä eri käytävillä on – toki espanjaksi vielä…
Ensimmäisinä päivänä olen lähinnä inventoinut, vaihtanut kampanja -alueella oleviin hyllyihin etikettejä sekä frontannut lelu-osastolla olevia tavaroita. Tavaratalossa on siis erillinen alue pääkäytävän lähellä, missä sijaitsevat kaikki kampanjatuotteet. Nyt ne ovat koulun aloituksen kunniaksi vihkoja, kyniä, kansioita. Vierestä löytyy sitten koulupuvut lapsille. Niitäkin olen päässyt laittamaan takaisin hyllyyn, kun asiakkailla on tapana avata kaikki pakkaukset. Sen vuoksi myyjillä on aina taskussaan teippiä.
Tässä kuva hintalappujen pohjasta (jos nyt jotain kiinnostaa):
Sain myös nopean tutustumisen tietojärjestelmään, mutta se vaatii vielä muutaman kerran, että osaan heti löytää oikeat kohdat. Vaikka numerrosarjat ovatkin vihossani ylhäällä, osa asioista tulee kysymyksinä. No, uusia sanoja on tuonkin vuoksi tullut opittua. Kaikki töissä ovat mukavia – minua perehdyttää Isa, joka on aivan mahtava. Hän kertoo ja kertailee kanssani sanoja: pistola, cartel, etiquetas… Uusia sanoja tai lähinnä alan termejä, joita en sanakirjasta löytänyt olen oppinut toooodella monta. Vieläkun kaikki muistaisi. Lisäkseni työssäoppijoita on paikallisesta koulusta kaksi poikaa, Rafa ja Cisco, joiden kanssa työskentelin jonkin aikaa. Cisko on erittäin avulias, kekseliäs ja hauska. Englantia ja espanjaa puhumme sekaisin, mutta kielenä on pääasiassa kyllä espanja. Paikallisilla tuo englanti ei oikein taivu. Työporukka on muutenkin hauska, leikkiä lasketaan eikä oikein tunnu olevan kiire paljon minnekään – mielestäni olen hidas kun ensimmäistä kertaa olen isommassa tavarataloss, mutta tässä porukassa sovin hyvin joukkoon. Olen saanut paljon vinkkejä asumista koskien ja muutoinkin. Ainoa on, että kun Jefe soittaa, niin sitten pitää mennä ja tehdä (ja vähän pyöritellä silmiään).
Espanjaa olen käyttänyt, mutta surkeasti se vielä sujuu. Mutta kyllä se tästä. Ymmärretyksi saan itseni pääosin jo ja jopa asiakkaiden kysymyksiin olen vähän osannut vastata tai ainakin osoittaa oikeat paikat tai käytävät. Kaikkien ihmeeksi. 🙂 Hauskaa oli yhden asiakkaan kanssa, joka elekielellä näytti terveysside -sanan. Olen pääsääntöisesti ainakin mistä on kyse ja saanut asiani jollain tavalla selvitetttyä. Tänään (perjantaina) tosin huomasin, että näin viikon päätteeksi menee englanti, espanja, ranska ja suomi suloisesti sekaisin. Vaikutan aika ”tontalta” omasta mielestäni, mutta onneksi muut rohkaisevat että olen hyvä oppija. Ope oppii siis jälleen. Ja tällä kerralla muchos.
Ja vielä kuva Eroskin kassa-alueesta:



Moi Hennis
Kuvasta päätellen siellä on ainakin aurinko paistanut.Näytät niin pirteältä. Taitaa työ pitää hyvässä vireessä 😀
Ihailen kyllä sitä, miten nopeasti olet sopeutunut uuteen erilaiseen kulttuuriin. Ei varmasti ole helppoa olla oman mukavuusalueensa ulkopuolella. Ihme vaan, miten huonosti siellä taipuu tuo enkku, vaikka turisteja on niin paljon. Sinulle tietysti rikkaus, pakko on open oppia.
Olisko siellä jotain projektia johon voisi tulla tutustumaan 😀
sari
Heh. Vireessä pysyy kun pitää olla hereillä ja tarkkana. Pakko on oppia kyllä ja hyvä niin. Ei ole ensimmäinen kerta ulkomailla, niin varmaan senkin vuoksi sujuu edes vähän mutkattomammin.
Kyselen projekteja. 🙂 🙂
En ole paljoa työn vuoksi ulkona ollut kuumana aikana, mutta kyllä aurinko tarttuu, kun ulkona on vielä klo 19 aikaan illalla 29 astetta… Välillä on ollut vähän tukalaa, mutta onneksi meri on lähellä niin tuuli viilentää.
– Hennis