{"id":31,"date":"2023-01-26T08:46:06","date_gmt":"2023-01-26T06:46:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/?page_id=31"},"modified":"2023-03-11T16:57:30","modified_gmt":"2023-03-11T14:57:30","slug":"tietoa-rodusta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/","title":{"rendered":"Tietoa rodusta"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n

Ulkon\u00e4k\u00f6<\/h2><\/div>\n\n\n\n

Kultainennoutaja on yksi kuudesta noutajarodusta. Kultaisia noutajia on yleisesti olemassa kahta p\u00e4\u00e4linjaa: n\u00e4yttelylinjaista ja mets\u00e4styslinjaista. Suomessa koirat ovat useimmiten n\u00e4yttelytyyppisi\u00e4. Mets\u00e4styslinjaiset koirat ovat useimmiten hoikempia, lyhyempikarvaisia, v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tummempia ja paremmat riistataipumukset omaavampia. N\u00e4yttelylinjaisilla on useimmiten enemm\u00e4n karvaa, ne ovat raskasrakenteisimpia sek\u00e4 lyhytraajaisempia.<\/p>\n\n\n\n

Rotum\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukainen ihanne olisi koira, joka on sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6koira ett\u00e4 ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4, eli niin sanottu dual purpose<\/em>. Vaikka rotu miellet\u00e4\u00e4n kahtiajakautuneeksi, tavataan kokeissa ja n\u00e4yttelykehiss\u00e4 koiria, joilla on sek\u00e4 ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4 ett\u00e4 riistaviettisyytt\u00e4. Englanninkielisiss\u00e4 maissa tunnetaan lis\u00e4ksi jako verrattain matalaan ja tukevarakenteiseen, muita painavampaan brittityyppiin, edell\u00e4 mainittua korkeampaan amerikkalaistyyppiin, sek\u00e4 muita lyhytkarvaisempaan ja korkeampaan kanadalaistyyppiin.<\/p>\n\n\n\n

Kultainennoutaja on keskikokoinen koira, jonka s\u00e4k\u00e4korkeus uroksilla 56\u201361 cm ja nartuilla 51\u201356 cm. Se on sopusuhtainen, tasapainoinen, voimakas ja varmaliikkeinen koira. Se on luonteeltaan hyv\u00e4ntahtoinen ja yst\u00e4v\u00e4llinen. Karvapeite on sile\u00e4 tai laineikas ja runsashapsuinen, v\u00e4rein\u00e4 mik\u00e4 tahansa kullan- tai kermanv\u00e4rinen vivahde (ei kuitenkaan punainen eik\u00e4 mahonginv\u00e4rinen). Turkkia olisi hyv\u00e4 harjata p\u00e4ivitt\u00e4in karvanl\u00e4hd\u00f6n aikaan, jolloin karvaa irtoaa todella paljon.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n
\n
\n
<\/div>\n\n\n\n

Luonne ja k\u00e4ytt\u00e4ytyminen<\/h2><\/div>\n\n\n\n

Kultainennoutaja on luonteeltaan hyvin iloinen, avoin ja yst\u00e4v\u00e4llinen, varsinkin vanhusten ja lasten l\u00e4sn\u00e4 ollessa, mist\u00e4 syyst\u00e4 se sopii t\u00e4ydellisesti my\u00f6s perhekoiraksi. Kultainennoutaja on kovin ihmisrakas koirarotu. Rodussa esiintyy my\u00f6s eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin arkuutta. Pentua hankkiessa tulisikin vanhempien luonteisiin ja pentueen kasvatusolosuhteisiin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Mik\u00e4li pennut eiv\u00e4t luovutusi\u00e4ss\u00e4 ole kontaktinhakuisia ja pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t uusia asioita ja vieraita ihmisi\u00e4, kannattaa pennun ostamista viel\u00e4 mietti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kultainennoutaja on useimmiten eritt\u00e4in sosiaalinen ja tulee hyvin toimeen toisten koirien kanssa. Se on hyvin oppivainen ja helposti koulutettavissa monenlaisiin harrastusmuotoihin. Noutajille tyypillinen piirre pysytell\u00e4 omistajansa l\u00e4heisyydess\u00e4 tekee kultaisesta noutajasta eritt\u00e4in helpon pit\u00e4\u00e4 vapaana. Se on k\u00e4rsiv\u00e4llinen, mutta my\u00f6s omistushaluinen. Kultainennoutaja vaatii kunnollisen peruskasvatuksen ja -koulutuksen. Kultaiset noutajat ovat hyvin ihmisl\u00e4heisi\u00e4 ja tulevat toimeen melkein kaikkien kanssa. Koirasta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole vahtikoiraksi, mutta moneen muuhun se sopii.<\/p>\n\n\n\n

Kultainennoutaja on ty\u00f6koira ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n laajalti muun muassa opaskoirina sek\u00e4 tullin huumekoirana. Se on my\u00f6s monipuolinen mets\u00e4styskoira muiden noutajarotujen tavoin. Lis\u00e4ksi kultainennoutaja on palveluskoirarotu ja soveltuu my\u00f6s palveluskoiralajeihin, vaikkakin n\u00e4iss\u00e4 nykyisin harvemmin t\u00f6rm\u00e4\u00e4 kultaisiinnoutajiin.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n
\n
\n
<\/div>\n\n\n\n

Terveys<\/h2><\/div>\n\n\n\n

Koira.net<\/a>in kuolinsyytilaston mukaan yleisin kuolinsyy 1988-2010 v\u00e4lill\u00e4 el\u00e4neist\u00e4 ja kuolleiksi ilmoitetuista koirista vanhuuden (luonnollinen tai lopetus) j\u00e4lkeen ovat kasvainsairaudet. Yhteens\u00e4 tuossa tilastossa oli 429 koiraa. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 koirilla oli 10 vuotta ja 3 kuukautta.<\/p>\n\n\n\n

Kultaisilla noutajilla esiintyy perinn\u00f6llisen\u00e4 lonkkavikaa ja epilepsiaa. Lis\u00e4ksi niill\u00e4 on taipumusta sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kultainennoutaja<\/a><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

<\/div>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ulkon\u00e4k\u00f6 Kultainennoutaja on yksi kuudesta noutajarodusta. Kultaisia noutajia on yleisesti olemassa kahta p\u00e4\u00e4linjaa: n\u00e4yttelylinjaista ja mets\u00e4styslinjaista. Suomessa koirat ovat useimmiten n\u00e4yttelytyyppisi\u00e4. Mets\u00e4styslinjaiset koirat ovat useimmiten hoikempia, lyhyempikarvaisia, v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tummempia ja paremmat riistataipumukset omaavampia. N\u00e4yttelylinjaisilla on useimmiten enemm\u00e4n karvaa, ne ovat raskasrakenteisimpia sek\u00e4 lyhytraajaisempia. Rotum\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukainen ihanne olisi koira, joka on sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6koira ett\u00e4 ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":927,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-31","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\nTietoa rodusta - Kultsi & Noutaja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Tietoa rodusta - Kultsi & Noutaja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ulkon\u00e4k\u00f6 Kultainennoutaja on yksi kuudesta noutajarodusta. Kultaisia noutajia on yleisesti olemassa kahta p\u00e4\u00e4linjaa: n\u00e4yttelylinjaista ja mets\u00e4styslinjaista. Suomessa koirat ovat useimmiten n\u00e4yttelytyyppisi\u00e4. Mets\u00e4styslinjaiset koirat ovat useimmiten hoikempia, lyhyempikarvaisia, v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tummempia ja paremmat riistataipumukset omaavampia. N\u00e4yttelylinjaisilla on useimmiten enemm\u00e4n karvaa, ne ovat raskasrakenteisimpia sek\u00e4 lyhytraajaisempia. Rotum\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukainen ihanne olisi koira, joka on sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6koira ett\u00e4 ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4, […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kultsi & Noutaja\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-03-11T14:57:30+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2023\/03\/bitch-2645979_1920-5.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/\",\"name\":\"Tietoa rodusta - Kultsi & Noutaja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2023\/03\/bitch-2645979_1920-5.jpg\",\"datePublished\":\"2023-01-26T06:46:06+00:00\",\"dateModified\":\"2023-03-11T14:57:30+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2023\/03\/bitch-2645979_1920-5.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2023\/03\/bitch-2645979_1920-5.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1289},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Tietoa rodusta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/\",\"name\":\"Kultsi & Noutaja\",\"description\":\"Kultaistennoutajien erikoiskennel\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/#organization\",\"name\":\"Kultsi & Noutaja\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2023\/03\/KultsiNoutaja_logo_800px.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2023\/03\/KultsiNoutaja_logo_800px.png\",\"width\":800,\"height\":765,\"caption\":\"Kultsi & Noutaja\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/#\/schema\/logo\/image\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Tietoa rodusta - Kultsi & Noutaja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Tietoa rodusta - Kultsi & Noutaja","og_description":"Ulkon\u00e4k\u00f6 Kultainennoutaja on yksi kuudesta noutajarodusta. Kultaisia noutajia on yleisesti olemassa kahta p\u00e4\u00e4linjaa: n\u00e4yttelylinjaista ja mets\u00e4styslinjaista. Suomessa koirat ovat useimmiten n\u00e4yttelytyyppisi\u00e4. Mets\u00e4styslinjaiset koirat ovat useimmiten hoikempia, lyhyempikarvaisia, v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tummempia ja paremmat riistataipumukset omaavampia. N\u00e4yttelylinjaisilla on useimmiten enemm\u00e4n karvaa, ne ovat raskasrakenteisimpia sek\u00e4 lyhytraajaisempia. Rotum\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukainen ihanne olisi koira, joka on sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6koira ett\u00e4 ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4, […]","og_url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/","og_site_name":"Kultsi & Noutaja","article_modified_time":"2023-03-11T14:57:30+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2023\/03\/bitch-2645979_1920-5.jpg","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/","name":"Tietoa rodusta - Kultsi & Noutaja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2023\/03\/bitch-2645979_1920-5.jpg","datePublished":"2023-01-26T06:46:06+00:00","dateModified":"2023-03-11T14:57:30+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2023\/03\/bitch-2645979_1920-5.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2023\/03\/bitch-2645979_1920-5.jpg","width":1920,"height":1289},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/tietoa-rodusta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Tietoa rodusta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/#website","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/","name":"Kultsi & Noutaja","description":"Kultaistennoutajien erikoiskennel","publisher":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/#organization","name":"Kultsi & Noutaja","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2023\/03\/KultsiNoutaja_logo_800px.png","contentUrl":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-content\/uploads\/sites\/386\/2023\/03\/KultsiNoutaja_logo_800px.png","width":800,"height":765,"caption":"Kultsi & Noutaja"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Moona Salonmaa","author_link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/author\/gr276322\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Ulkon\u00e4k\u00f6 Kultainennoutaja on yksi kuudesta noutajarodusta. Kultaisia noutajia on yleisesti olemassa kahta p\u00e4\u00e4linjaa: n\u00e4yttelylinjaista ja mets\u00e4styslinjaista. Suomessa koirat ovat useimmiten n\u00e4yttelytyyppisi\u00e4. Mets\u00e4styslinjaiset koirat ovat useimmiten hoikempia, lyhyempikarvaisia, v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tummempia ja paremmat riistataipumukset omaavampia. N\u00e4yttelylinjaisilla on useimmiten enemm\u00e4n karvaa, ne ovat raskasrakenteisimpia sek\u00e4 lyhytraajaisempia. Rotum\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukainen ihanne olisi koira, joka on sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6koira ett\u00e4 ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4,…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/31","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/927"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=31"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/31\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":397,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/31\/revisions\/397"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/mkpt2204-salonmaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=31"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}