Aloitimme kudonnan peruskurssin parityönä suunnittelemaan kudontatyötä (nukeri?), josta valmistaisimme jatkossa joko laukun tai tyynynpäällisen. Lähdimme yhdessä suunnittelemaan toteutusta. Se oli todella hankalaa, kun ei tiennyt kuinka mitkäkin asiat vaikuttaa toisiinsa eikä muutenkaan ymmärtänyt kangaspuiden toimintaa. Mutta pikkuhiljaa tekemällä ymmärrys kasvoi.

Aloimme kokeilemaan kudontaa vuorotellen: Toinen aloitti oman palan kutomista, toinen leikkasi kuteita kierrätyskankaista. Tässä on minun koetilkku.

Aloitin tekemään pääkudontatyötä. Suunnittelin sen näyttävän auringonnousulta järvimaisemassa. Tein tosin sen virheen, että taivasosa jäi keskiosaan. Se oli siinämielessä virhe, että jos olisin halunnut tehdä siitä laukun, maailma olisi ollut ylösalaisin. En siinä vaiheessa ollut vielä päättänyt teenkö tyynyn vai laukun, joten jouduin päätymään tyynyyn.

Valmis. Olin melko tyytyväinen lopputulokseen.