Olin ensimmäisinä päivinä ajoittain pois koulusta, joten en päässyt heti värjäämään. Tein siis kaksi eri tehtävää yhtä aikaa.


Ensimmäinen seisotusvärjäys.

<- Ensimmäiset villalangat kuivumassa.
Värjäsimme seuraavaksi sidottuja kankaita eri väreillä. Tässä minun sidokset, jotka vieraili luokkalaisten liemissä. Minä valmistin violetin liemen.

Innostuin lankojen värjäämisestä happoväreillä, inspiraationa useimmiten luonto.


Lisää kankaan värjäystä:
Lähdin värjäämään taas kangasta. Otin käyttämieni värien nimet ja määrän ylös, jotta voisin toistaa reseptin uudelleen, tai muokata sitä sopivammaksi jatkossa.



Lisää villalankojen värjäystä:

Lopultakin värjäsin tyynynpäälliskankaat. Käytin samoja värejä samoilla prosenttimäärillä, mutta kuitenkin väristä tuli hyvin tumma. Luulen sen johtuneen mukana olleista erivärisistä kankaista. Lopputulos ei kuitenkaan ollut huono.

Huivien värjäykseen:
Huivinpala kokeiluun. Teoria tunnilla puhuttiin suolan merkityksestä happovärjäyksessä: se auttaa väriä imeytymään tasaisesti. Pohdin, pystyisikö hyvin tehdä liukuvärjäystä, kun ei laittaisikaan suolaa. Päätin kokeilla sitä. Pyrin siis liukuvärjäämään huivin ilman suolaa, roikottamalla sitä väriliemessä pikkuhiljaa laskien alaspäin.
Aloitin kokeilun pienestä tilkusta, joka jäi liian pitkästä huivista yli:



A
Ryhdyin värjäämään huiveja. Kaksi Nuppu-hartiahuivia värjäsin liukuvärjäyksellä roikottamalla vihreiksi ja kanava-huivin värjäsin seisotusvärjäyksellä sinisen sävyillä.


Seisottamisvärjäsin kolmannen huivin:

Vastaa