Mitä on lukiolaisen hyvä arki?

Mitä lukion opetussuunnitelma sanoo hyvinvoinnista? Mitä se tarkoittaa? Mikä olisi tavoitetila meidän lukioissamme? Millä käytännön teoilla ja toimenpiteillä sen voisimme saavuttaa? 

Näitä kysymyksiä ja hyvinvointiteemaa pohdittiin huhtikuun alussa Gradia-lukioiden opiskelijoista ja henkilökunnasta koostuvalla porukalla. Keskustelemassa ja ajatuksia vaihtamassa olivat Lyseon ja Schildtin lukioiden opiskelijat yhdessä opinto-ohjaajien, erityisopettajien ja hyvinvointiohjaajien kanssa. Lyhyen alustuksen jälkeen työskentely neljässä pienryhmässä alkoi ja keskustelun ja ideoinnin porina täytti ison pajatilan. Virkistävä välipala toi tauon tiiviiseen aamupäivään. Ryhmät pohtivat eri osa-alueita ja työskentelyn tuotokset toimivat yhteenvetokeskustelun pohjana. Pajapäivässä oli mukana myös Laatuapilan hankeväkeä.  

Työskentelyn pohjana oli hankkeessa koostettu Askeleita hyvään arkeen lukiossa -materiaali. Sen tavoitteena on auttaa lukioita viemään opetussuunnitelman tavoitteet käytäntöön ja osaksi jokaisen lukiolaisen ja opettajan arkea. Askeleita hyvään arkeen lukiossa on jaettu kolmeen osa-alueeseen: Osallisuus ja yhteisöllisyys, Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus sekä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.  

Askeleita hyvään arkeen lukiossa -kokonaisuus 

Osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä

Opiskelijat toivoivat, että asioiden perusteluihin lukion arjessa käytettäisiin paremmin aikaa.  Keskustelua käytiin viestintäkanavista ja viestinnän kehittämisestä, esimerkiksi opiskelijoiden viikkotiedotteiden selkeyttämisestä.  

Opiskelijakunnan hallitusten ja edustajistojen toiminta kirvoitti vilkasta keskustelua ja ideoita toiminnan läpinäkyvyydestä, opiskelijakunnan hallituksen vaalien järjestämisestä. Lisäksi tehtiin ehdotus edustajiston, opiskelijakunnan hallituksen ja tutoreiden toimintaa esittelevästä videosta. 

Opiskelijat korostivat yhteisten toimintatapojen ja linjausten läpikäyntiä lukuvuoden ja opintojaksojen alussa. Lisäksi tarvitaan yksi yhteinen paikka, josta opintojaksojen tiedot löytyvät helposti ja selkeästi.  

Hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 

Tässä ryhmässä nousi esille, että jokaisen opiskelijan mahdollisuutta vaikuttaa, ideoida ja kritisoida koulun sekä opiskelijakunnan toimintaa tulisi vahvistaa.   

Ryhmässä keskusteltiin myös opetuksen työmäärän ja kuormittavuuden yhdenmukaistamista kurssien ja opettajien välillä. Tässä pitää kuitenkin ottaa huomion eri oppiaineiden ja opetettavien kokonaisuuksien väliset erot. Keskusteltiin myös siitä, että hyvinvointivalmentajat voisivat osaltaan tukea opiskelijoiden jaksamista. Lukioiden levähtämispaikat ja hiljaiset tilat saivat opiskelijoilta kiitosta.  

Opiskelijoiden mielestä on tärkeää, että opettaja tukee aktiivisesti opiskelijoiden tutustumista toisiinsa, yksilön minäpystyvyyden kasvua ja yksilön ainutlaatuista oppimistapaa. Jokaisella tulee olla oikeus turvalliseen oloon ja tietoon siitä, että voi toimia sekä yhdessä että yksin eikä tarvitse pelätä oppitunnille menemistä. 

Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta  

Ryhmässä mukana olleiden opiskelijoiden mielestä käsitteet tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet ovat haastavia ja jatkuvasti muuttuvia, joten kaikille yhteistä koulutusta ja keskustelua tarvitaan. Keskeneräisyyden myöntäminen ja puhumisen kynnyksen madaltaminen ovat tärkeitä. Puhe lisää puhetta. Keskustelua kaivataan myös turvallinen tila -käsitteestä ja käytännöistä omassa lukiossa.  

Opiskelijat ottivat esille myös sen, että kunnioittava käyttäytyminen koskee koko kouluyhteisöä pitäen sisällään niin opiskelijat, opettajat kuin muunkin henkilökunnan.  

Opiskelijoiden kanssa keskusteltiin myös hankkeessa työstettävästä toimintatavasta ja työkalusta kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen. Opiskelijat pitivät tätä hyvänä.  

Pienryhmätyöskentelyä yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön edustajien kesken. 

”Hyvä ja toimiva kokonaisuus”  

Työpajan lopuksi kaikilta osallistujilta pyydettiin palautetta, jonka mukaan työpaja oli varsin onnistunut. Aamupäivän aiheena ollut hyvinvointi oli aiheena kiinnostava ja keskustelu opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken oli antoisaa.  

     

”Hyvä ilmapiiri ja hyvä idea jakaa ihmiset pienryhmiin, joissa on sekaisin opettajia ja oppilaita eri kouluista. Paljon uutta opittu.”    

Moni mukana olleista opiskelijoista on kiinnostunut osallistumaan Gradian laatutyöhön myös jatkossa, joten vastaavanlaisia työpajoja voidaan ajatella toteutettavan myös tulevaisuudessa, jotta yhteinen ymmärrys opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan välillä vahvistuu.  

   

”Lisää yhteistä keskustelua ja ideointia, saadaan oppilaat ymmärtämään opettajia ja sitä, miksi asiat on, miten on ja saadaan opettajat ja muut työntekijät myös ymmärtämään oppilaiden näkökulmaa.” 

Askeleita hyvään arkeen lukiossa -malli julki syksyllä 2024 

Pajatyöskentelyssä syntyneet tuotokset ja nostot otetaan huomioon hyvinvointikokonaisuuden viimeistelyssä. Valmis malli julkaistaan Laatuapila-hankkeen tuotoksena syksyllä 2024. Lukio voi hyödyntää toimintamallia esimerkiksi henkilöstön perehdyttämisessä toimintakulttuuriin, vuosisuunnittelussa, toimintatapojensa tarkistamisessa ja uudistamisessa. Lisäksi toimintamalli tukee hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamista lukion arjessa, opiskelijaedustajien kanssa käytävää keskustelua sekä yhteisöllisen opiskeluhuolto- tai hyvinvointiryhmän toimintaa. 

Kiitos kaikille pajapäivään osallistuneille! 

Birgitta Mannila ja Sanna Eskelinen 

Laatuapila – Laatu tehdään yhdessä 

Lahden lukio-opiskelijat hyvinvointia kehittämässä  

Yhteisiä pajapäiviä ja muita arjen toimintoihin sidottuja kehittämisen paikkoja tarvitaan, jotta myös lukio-opiskelijat saavat äänensä kuuluviin ja tilaisuuksia vaikuttaa lukion toimintaan.  

Lahdessa kokoonnuttiin maaliskuussa Lahden lyseolle lukiokoulutuksen yhteiseen hyvinvoinnin ja osaamisen pajapäivään.  Rennossa päivässä mukana oli joukko Lahden lyseon ja Lahden lukio Gaudian opiskelijoita, opettajia ja opiskeluhuollon ja ohjauspalvelujen työntekijöitä sekä Laatuapila-hankkeen hanketyöntekijöitä.  

Päivän aikana tarkasteltiin Laatuapila-hankkeen verkostolukioiden yhdessä työstämää opetussuunnitelmasisältöön perustuvaa hyvinvointimallia sekä parhaita käytäntöjä.   

Pajatyöskentelynä pohdittiin käytännön tekoja ja toimenpiteitä, jotka edistäisivät yksittäisen opiskelijan ja koko lukioyhteisön hyvinvointia. On selvää, että hyvinvointi vaikuttaa oppimiseen ja oppiminen hyvinvointiin, joten aihe herätti runsaasti ideoita ja ajatuksia, joita tullaan hyödyntämään jatkotyöskentelyn pohjana.  

”Arvokasta pohdintaa, jota tulee tehtyä aivan liian harvoin.”  

Lukio-opiskelijat ja opettajat kokivat pajapäivän antoisaksi ja tarpeelliseksi. Erityisesti arvostettiin tilaisuutta keskustella ja jakaa mielipiteitä eri toimijoiden kesken sekä laajentaa omaa hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksen näkökulmaa. Aihe oli laaja, mutta sen käsittelyä helpotti, kun sai pohtia ja kommentoida kokonaisuutta yhdessä muiden kanssa.  

”Opettajien ja opiskelijoiden yhteiset tapaamiset ovat todella hedelmällisiä ja usein silmiä avaavia. Oli antoisaa keskustella yhdessä eri lukioiden opettajien ja etenkin opiskelijoiden kanssa.”

  

Lahdessa uskotaan, että jokainen on tärkeä laadun tekijä ja yhdessä tekemällä laatu rakentuu osaksi oppilaitoksen arkea ja rakenteita. Lukiokoulutuksen laatutyö on jatkossakin yhdessä tekemistä ja siihen osallistuvat kaikki lukioyhteisön jäsenet.    

Lisätietoja  
Pia Koivisto, projektipäällikkö, 044 483 1771, pia.koivisto@lahti.fi 

Laadukasta lukiota podcastien avulla haltuun

Laatuapila-hankkeeseen pääsee tutustumaan peräti kahden eri podcastin kautta. Opettajanäkökulmaa voit seurata Opecastin avulla, jossa käsitellään laatuhankkeen lisäksi lukiokoulutuksen ilmiötä laajemminkin. Mukana on mm. tekoälyyn liittyvää keskustelua.

Tähän mennessä laatuasioita on käsitelty yleisellä tasolla keskustellen Opetushallituksen opetusneuvos Petri Lehikoisen kanssa ja toisessa lähetyksessä verkostohankkeen mahdollisuuksista ja haasteista hanketoimijoiden kanssa.

Opecastin osoite:

Meidän lukio -podcast pureutuu lukion arkeen kahden lukio-opiskelijan näkökulmasta. Juontajat valottavat mm. ensimmäisen lukiopäivän kokemuksia, pitkän ja lyhyen matematiikan valintaa, sekä tapahtumien merkitystä. Podcast toimii erityisesti lukiota harkitsevalle nuorelle informaation lähteeksi.

Meidän lukio -podcastin osoite:

Ota podit seurantaan ja pysy kuulolla, miten lukioiden laatutyö etenee Laatuapila-hankkeessa.

Jarkko Sairanen, Schildtin lukio

Lukiolaiset pohtivat Laatuapilan aamiaisella koulutuksen tulevaisuutta

Tavastian lukioiden opiskelijoiden ja opettajien edustajat kokoontuivat tammikuisena pakkasaamuna hotelli Vaakunaan pohtimaan lukiokoulutuksen nykytilaa ja etenkin sen tulevaisuutta. Tulevaisuusaamiaiseksi nimetty työpaja oli osa Laatuapila-työtä.

Laatuapila on usean kaupungin yhteishanke, joka kehittää Tavastian lukiokoulutuksenkin laatua. Meiltä mukana ovat kaikki Tavastian lukiot: Kauriala, Lammi, Lyseo ja Parola.

Aamiaista sanotaan päivän tärkeimmäksi ateriaksi, joten työskentely aloitettiin buffetista. Ruuan ja kuuman kahvin äärellä eri lukioiden edustajat pääsivät tutustumaan toisiinsa ja tammikuinen jää saatiin rikottua niin konkreettisesti kuin kuvainnollisestikin. Kun massut olivat täynnä, aloitettiin varsinainen tulevaisuustyö.

Työpajassa lukiolaiset pääsivät hankeopettajien johdolla keskustelemaan niin lukioidensa nykyisestä tilanteesta kuin tuiki tärkeästä tulevaisuudestakin. Teemoina olivat tulevaisuuden työelämätaidot, lukiokoulutuksen vahvuudet ja unelmien lukio. Ja pääsi yhdessä pöydässä kunnolla purnaamaankin, kun opiskelijoita pyydettiin katsomaan lukiota kielteisen kautta. Keskusteluissa eniten kritiikkiä keräsivät käytännön elämän hankaluudet, kuten vähäiset autopaikat, ruokailujärjestelyt ja liian lyhyet välitunnit. Enemmän oli kuitenkin positiivista.

Yleissivistys nousi osallistujien puheissa tärkeimmäksi lukion vahvuudeksi ja arvoksi.

Yleissivistys nousi osallistujien puheissa tärkeimmäksi lukion vahvuudeksi ja arvoksi. Laaja-alaiselle, ihmistä kokonaisuutena kehittävälle lukiolla on siis tilausta. Nykyisessä koulutuskeskustelussa korostuvat usein ylioppilaskokeet ja korkeakoulujen todistusvalinta, kilpailu, suorittaminen ja putkiajattelu. Siksi on hienoa, lohdullistakin, että nuoret pitävät sivistystä arvossa!

Myös nuorten näkemykset tulevaisuuden työelämätaitojen, viestintätaidon, yhteistyötaidon, luovuuden ja kriittisen ajattelun kehittämisestä tukevat tätä lukion sivistyksellistä tavoitetta. Luokkiin kaivataan enemmän kiireetöntä keskustelua, aikaa tutustua opiskelijatovereihin ja  kohtaamista autoritaarisuuden sijasta. Teoreettisen opiskelun rinnalle ja tueksi kaivataan käytännön tekemistä, mikä istuu hyvin ajatukseen ihmisen kokonaisvaltaisesta kasvusta.

Laatuapilan tulevaisuusaamiainen todisti käytännössä osallisuuden arvon. On arvo sinänsä, että opiskelijat pääsevät ääneen, kun puhutaan heitä koskevista asioista. Hehän ovat lukion päähenkilöitä ja aikuiset ovat lopulta sivuosassa! Kun puhutaan tulevaisuudesta, pitää muistaa, että juuri nuoret tulevat tulevaisuutta elämään ja tekemään. Heillä on siis eniten pelissä. Nuoria kuuntelemalla saatiin ja saadaan vastakin kehitystyöhön elämänmakuista asiantuntemusta, näkökulmia, joita tylsät aikuiset voivat vain arvailla. Opettajan on hyvä muistaa, että kaikki viisaus ei ole iän tuomaa. Osallisuus on laatutekijä.

Opettajan on hyvä muistaa, että kaikki viisaus ei ole iän tuomaa. Osallisuus on laatutekijä.

Teksti ja kuvat: Johannes Kellomäki, Kaurialan lukio

Laatutyötä opiskelijavoimin Gradia-lukioissa

Mitä laatu on ja miten se näkyy lukioiden opiskelijoiden arjessa?

Lahden lukiokoulutuksen tapaan myös Gradia-lukioissa järjestettiin opiskelijoiden työpaja, jossa kaksikymmentä Jyväskylän Lyseon ja Schildtin lukioiden opiskelijaa kokoontui työstämään laatuun liittyviä kysymyksiä. 

Työpajan aluksi Laatuapila-hankkeen projektipäällikkö Satumari Loukiala kertoi lyhyesti hankkeen tavoitteista ja lukion prosesseista. Johdatteluna aamupäivään käytiin läpi laatutekijöiden sisältöjä sekä nostoja syksyn alussa opiskelijoille lähetetyn kyselyn tuloksista. Pienen lämmittelyn jälkeen opiskelijat pohtivat neljässä ryhmässä laatutekijöiden näkymistä lukion toiminnassa opiskelijoiden näkökulmasta. Pienryhmissä mietittiin sitä, miten laadukas oppiminen, hyvinvointi ja osallisuus, kehittyvä toimintakulttuuri ja saavutettava lukiokoulutus toteutuvat tai voisivat toteutua lukiotoiminnan järjestämisessä, hakeutumisessa, ohjauksessa, oppimisessa ja opintojen päättymisessä. Välipalatauon jälkeen ryhmät uusilla kokoonpanoilla tarkastelivat vielä kutakin osa-aluetta kokonaisuutena kaikkien laatutekijöiden näkökulmasta. Työskentelyä ohjasivat opettajat Satumari Loukiala, Veera Nieminen, Oski Vidgren, Kaisa Virolainen ja Birgitta Mannila.

Aamupäivän aikana käytiin hyviä keskusteluja ja vaihdettiin ajatuksia, jaettiin paljon ideoita ja tehtiin arvokkaita kirjauksia.  Padlet-seinälle kertyi opiskelijoiden ajatuksia ja ehdotuksia opetuksen kehittämisestä, ryhmäyttävästä toiminnasta, opiskelun tuesta ja palautteen merkityksestä, kampusvalmentajista, opiskelijatoiminnan kehittämisestä ja yhteistyön lisäämisestä lukioiden kesken, opiskelijoiden mielipiteiden huomioimisesta vuosisuunnittelussa, monikielisestä viestinnästä ja ylioppilaskirjoituksista. 

Ideoina opiskelijoiden huomioimiseksi laatutyössä:

”Opiskelijoita tulee kuunnella ja ottaa mukaan päätöksentekoon.”

”Lisää mahdollisuuksia antaa palautetta vaikkei olisikaan edustajistossa tai muussa toiminnassa.”

”Toivon samanlaista toimintaa tulevaisuudessa.”

Opiskelijoiden antaman palautteen perusteella työpaja oli onnistunut, kiinnostava, hyödyllinen ja ilmapiiriltään mukava. Osallistujien mielestä lukioiden laatutyö on tärkeää, ja suurin osa kertoi oppineensa uutta laadusta. Useat vastaajista ovat kiinnostuneita osallistumaan lukioiden laatutyöhön tänä lukuvuonna, ja tavoitteena onkin järjestää opiskelijoiden pajapäivän myös keväällä.

Laatua tehdään yhdessä!

Birgitta Mannila

Lahden lukio-opiskelijat mukana laatutyössä 

Laatu ei koskaan synny itsestään, vaan laatua tehdään ja laatua hallitaan. Lukiokoulutuksen laatutyö on pitkäjänteistä, tietoperusteista kehittämistyötä, jota tehdään yhdessä arjessa ja jonka päätähtenä on opiskelija.  

Opiskelija puolestaan kohtaa lukion toiminnan laadun, opetusta ja ohjausta koskevien päätösten ja käytännön toteutuksen kautta. Lahden projektitiimi päätti hankkia ensikäden tietoa ja kysyä suoraan opiskelijoilta, millaisena opiskelun arki heille todellisuudessa näyttäytyy. Mikä toimii, mitä voisi parantaa ja miten?  

”Tarpeellinen tapaaminen. Jäi tunne, että voin vaikuttaa!” 

Lahden lukiokoulutuksen ensimmäiseen yhteiseen laatupajapäivään kokoonnuttiin lokakuussa (4.10.2023) ja päivän teemana oli ”Opiskelijan ääni laadunhallinnassa”. Mukana oli lukiolaisia Lahden lukio Gaudiasta ja Lahden lyseosta sekä paikallisia hanketyöntekijöitä, yhteensä noin 20 henkilöä

Rennossa pajapäivässä keskityttiin opiskelijoiden mietteisiin opetuksen ja oppilaitoksen toiminnan laadusta sekä pohdittiin yhdessä keinoja kehittää lukiota paikaksi, jossa kaikkien on hyvä olla ja opiskella. Keskustelu oli vilkasta ja nuoria kiinnostavia aiheita olivat erityisesti yhteisöllisyys, vaikuttaminen sekä arviointi- ja palautekäytännöt.  Tapahtuma sai osallistuneilta opiskelijoilta positiivista hehkutusta ja jatkotyöpajaa toivottiin kovasti. Tämä onkin vahvassa mietinnässä Lahden tiimillä ja toivottavasti voimme pian kertoa, että jatkoa seuraa!  

”Kehitämme yhdessä, toisiamme arvostavasti kuunnellen ja keskustellen, lukioyhteisöämme ja sen toimintoja arjessa, sekä pyrimme aktiivisesti tarjoamaan opiskelijalle parhaan mahdollisen opetuksen ja tuen oppimiselle.” 

On erityisen tärkeää, että opiskelijat saavat äänensä kuuluviin ja kokevat voivansa vaikuttaa asioihin. Siksi näitä yhteisiä pajapäiviä ja muita arjen toimintoihin sidottuja kehittämisen paikkoja ehdottomasti tarvitaan.  

Lisätietoja  
Pia Koivisto, projektipäällikkö, 044 483 1771, pia.koivisto@lahti.fi