Mitä on lukiolaisen hyvä arki?

Mitä lukion opetussuunnitelma sanoo hyvinvoinnista? Mitä se tarkoittaa? Mikä olisi tavoitetila meidän lukioissamme? Millä käytännön teoilla ja toimenpiteillä sen voisimme saavuttaa? 

Näitä kysymyksiä ja hyvinvointiteemaa pohdittiin huhtikuun alussa Gradia-lukioiden opiskelijoista ja henkilökunnasta koostuvalla porukalla. Keskustelemassa ja ajatuksia vaihtamassa olivat Lyseon ja Schildtin lukioiden opiskelijat yhdessä opinto-ohjaajien, erityisopettajien ja hyvinvointiohjaajien kanssa. Lyhyen alustuksen jälkeen työskentely neljässä pienryhmässä alkoi ja keskustelun ja ideoinnin porina täytti ison pajatilan. Virkistävä välipala toi tauon tiiviiseen aamupäivään. Ryhmät pohtivat eri osa-alueita ja työskentelyn tuotokset toimivat yhteenvetokeskustelun pohjana. Pajapäivässä oli mukana myös Laatuapilan hankeväkeä.  

Työskentelyn pohjana oli hankkeessa koostettu Askeleita hyvään arkeen lukiossa -materiaali. Sen tavoitteena on auttaa lukioita viemään opetussuunnitelman tavoitteet käytäntöön ja osaksi jokaisen lukiolaisen ja opettajan arkea. Askeleita hyvään arkeen lukiossa on jaettu kolmeen osa-alueeseen: Osallisuus ja yhteisöllisyys, Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus sekä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.  

Askeleita hyvään arkeen lukiossa -kokonaisuus 

Osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä

Opiskelijat toivoivat, että asioiden perusteluihin lukion arjessa käytettäisiin paremmin aikaa.  Keskustelua käytiin viestintäkanavista ja viestinnän kehittämisestä, esimerkiksi opiskelijoiden viikkotiedotteiden selkeyttämisestä.  

Opiskelijakunnan hallitusten ja edustajistojen toiminta kirvoitti vilkasta keskustelua ja ideoita toiminnan läpinäkyvyydestä, opiskelijakunnan hallituksen vaalien järjestämisestä. Lisäksi tehtiin ehdotus edustajiston, opiskelijakunnan hallituksen ja tutoreiden toimintaa esittelevästä videosta. 

Opiskelijat korostivat yhteisten toimintatapojen ja linjausten läpikäyntiä lukuvuoden ja opintojaksojen alussa. Lisäksi tarvitaan yksi yhteinen paikka, josta opintojaksojen tiedot löytyvät helposti ja selkeästi.  

Hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 

Tässä ryhmässä nousi esille, että jokaisen opiskelijan mahdollisuutta vaikuttaa, ideoida ja kritisoida koulun sekä opiskelijakunnan toimintaa tulisi vahvistaa.   

Ryhmässä keskusteltiin myös opetuksen työmäärän ja kuormittavuuden yhdenmukaistamista kurssien ja opettajien välillä. Tässä pitää kuitenkin ottaa huomion eri oppiaineiden ja opetettavien kokonaisuuksien väliset erot. Keskusteltiin myös siitä, että hyvinvointivalmentajat voisivat osaltaan tukea opiskelijoiden jaksamista. Lukioiden levähtämispaikat ja hiljaiset tilat saivat opiskelijoilta kiitosta.  

Opiskelijoiden mielestä on tärkeää, että opettaja tukee aktiivisesti opiskelijoiden tutustumista toisiinsa, yksilön minäpystyvyyden kasvua ja yksilön ainutlaatuista oppimistapaa. Jokaisella tulee olla oikeus turvalliseen oloon ja tietoon siitä, että voi toimia sekä yhdessä että yksin eikä tarvitse pelätä oppitunnille menemistä. 

Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta  

Ryhmässä mukana olleiden opiskelijoiden mielestä käsitteet tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet ovat haastavia ja jatkuvasti muuttuvia, joten kaikille yhteistä koulutusta ja keskustelua tarvitaan. Keskeneräisyyden myöntäminen ja puhumisen kynnyksen madaltaminen ovat tärkeitä. Puhe lisää puhetta. Keskustelua kaivataan myös turvallinen tila -käsitteestä ja käytännöistä omassa lukiossa.  

Opiskelijat ottivat esille myös sen, että kunnioittava käyttäytyminen koskee koko kouluyhteisöä pitäen sisällään niin opiskelijat, opettajat kuin muunkin henkilökunnan.  

Opiskelijoiden kanssa keskusteltiin myös hankkeessa työstettävästä toimintatavasta ja työkalusta kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen. Opiskelijat pitivät tätä hyvänä.  

Pienryhmätyöskentelyä yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön edustajien kesken. 

”Hyvä ja toimiva kokonaisuus”  

Työpajan lopuksi kaikilta osallistujilta pyydettiin palautetta, jonka mukaan työpaja oli varsin onnistunut. Aamupäivän aiheena ollut hyvinvointi oli aiheena kiinnostava ja keskustelu opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken oli antoisaa.  

     

”Hyvä ilmapiiri ja hyvä idea jakaa ihmiset pienryhmiin, joissa on sekaisin opettajia ja oppilaita eri kouluista. Paljon uutta opittu.”    

Moni mukana olleista opiskelijoista on kiinnostunut osallistumaan Gradian laatutyöhön myös jatkossa, joten vastaavanlaisia työpajoja voidaan ajatella toteutettavan myös tulevaisuudessa, jotta yhteinen ymmärrys opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan välillä vahvistuu.  

   

”Lisää yhteistä keskustelua ja ideointia, saadaan oppilaat ymmärtämään opettajia ja sitä, miksi asiat on, miten on ja saadaan opettajat ja muut työntekijät myös ymmärtämään oppilaiden näkökulmaa.” 

Askeleita hyvään arkeen lukiossa -malli julki syksyllä 2024 

Pajatyöskentelyssä syntyneet tuotokset ja nostot otetaan huomioon hyvinvointikokonaisuuden viimeistelyssä. Valmis malli julkaistaan Laatuapila-hankkeen tuotoksena syksyllä 2024. Lukio voi hyödyntää toimintamallia esimerkiksi henkilöstön perehdyttämisessä toimintakulttuuriin, vuosisuunnittelussa, toimintatapojensa tarkistamisessa ja uudistamisessa. Lisäksi toimintamalli tukee hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamista lukion arjessa, opiskelijaedustajien kanssa käytävää keskustelua sekä yhteisöllisen opiskeluhuolto- tai hyvinvointiryhmän toimintaa. 

Kiitos kaikille pajapäivään osallistuneille! 

Birgitta Mannila ja Sanna Eskelinen 

Laatuapila – Laatu tehdään yhdessä 

Lahden lukio-opiskelijat hyvinvointia kehittämässä  

Yhteisiä pajapäiviä ja muita arjen toimintoihin sidottuja kehittämisen paikkoja tarvitaan, jotta myös lukio-opiskelijat saavat äänensä kuuluviin ja tilaisuuksia vaikuttaa lukion toimintaan.  

Lahdessa kokoonnuttiin maaliskuussa Lahden lyseolle lukiokoulutuksen yhteiseen hyvinvoinnin ja osaamisen pajapäivään.  Rennossa päivässä mukana oli joukko Lahden lyseon ja Lahden lukio Gaudian opiskelijoita, opettajia ja opiskeluhuollon ja ohjauspalvelujen työntekijöitä sekä Laatuapila-hankkeen hanketyöntekijöitä.  

Päivän aikana tarkasteltiin Laatuapila-hankkeen verkostolukioiden yhdessä työstämää opetussuunnitelmasisältöön perustuvaa hyvinvointimallia sekä parhaita käytäntöjä.   

Pajatyöskentelynä pohdittiin käytännön tekoja ja toimenpiteitä, jotka edistäisivät yksittäisen opiskelijan ja koko lukioyhteisön hyvinvointia. On selvää, että hyvinvointi vaikuttaa oppimiseen ja oppiminen hyvinvointiin, joten aihe herätti runsaasti ideoita ja ajatuksia, joita tullaan hyödyntämään jatkotyöskentelyn pohjana.  

”Arvokasta pohdintaa, jota tulee tehtyä aivan liian harvoin.”  

Lukio-opiskelijat ja opettajat kokivat pajapäivän antoisaksi ja tarpeelliseksi. Erityisesti arvostettiin tilaisuutta keskustella ja jakaa mielipiteitä eri toimijoiden kesken sekä laajentaa omaa hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksen näkökulmaa. Aihe oli laaja, mutta sen käsittelyä helpotti, kun sai pohtia ja kommentoida kokonaisuutta yhdessä muiden kanssa.  

”Opettajien ja opiskelijoiden yhteiset tapaamiset ovat todella hedelmällisiä ja usein silmiä avaavia. Oli antoisaa keskustella yhdessä eri lukioiden opettajien ja etenkin opiskelijoiden kanssa.”

  

Lahdessa uskotaan, että jokainen on tärkeä laadun tekijä ja yhdessä tekemällä laatu rakentuu osaksi oppilaitoksen arkea ja rakenteita. Lukiokoulutuksen laatutyö on jatkossakin yhdessä tekemistä ja siihen osallistuvat kaikki lukioyhteisön jäsenet.    

Lisätietoja  
Pia Koivisto, projektipäällikkö, 044 483 1771, pia.koivisto@lahti.fi 

Osaamiskuvauksilla opettajien osaaminen näkyväksi

Millaista osaamista vaaditaan nykylukion opettajalta ja ohjaushenkilöstöltä? Jokainen lukion aineenopettaja osaa määritellä, millaista sisällöllistä osaamista oman oppiaineensa opettaminen lukiossa vaatii. Yhtä helppoa ei olekaan määritellä sitä kaikkea muuta osaamista, mitä esimerkiksi lukion opetussuunnitelman yleistä osaa lukiessa huomaa opettajan työssä tarvittavan.

Opettajien ei tunnu olevan myöskään kovin helppoa arvioida omaa osaamistaan. Tämä tuli esille esimerkiksi Laatuapila-hankkeen tiimoilta Lahdessa järjestetyssä ajatushautomossa, jossa yhtenä teemana oli opettajien osaaminen. Tehtävänanto oli yksinkertaisuudessaan kertoa, mitä erityisosaamista oppilaitoksen opettajien joukossa on. Kävi ilmi, että osaaminen ymmärrettiin aineenhallintana ja opetusmenetelminä, eikä koko osaamiskirjoa saatu esille. Opettajien oli siis vaikea tunnistaa kaikkea sitä monenkirjavaa osaamista, jota opettajan työ vaatii tai niitä taitoja, jota he jo monella tapaa tiedostamattaan työssään käyttävät.  

Lukiokoulutuksen laatustrategiassa todetaan, että laadukkaan oppimisen edellytys on ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja tarvittavaa täydennyskoulutusta saava henkilöstö.

Kuinka osaamista tai täydennyskoulutuksen tarpeita voisi sitten oppia paremmin arvioimaan?

Konkretisoidaksemme osaamista laadimme jokaiseen osaamisalueeseen kolmitasoisen kuvauksen, joka sisältää hyvän perusosaamisen, vahvan osaamisen ja kehittämisosaamisen tasot. Ajatuksena on, että jokaisen opettajan tulisi olla kaikilla osaamisalueilla hyvän perusosaamisen tasolla viimeistään perehdytyksen kautta ja hyvän perusosaamisen tasolla oleva henkilöstö takaa laadukkaan opetuksen.  

Yksittäiselle opettajalle riittää siis mainiosti se, että hallitsee osa-alueet perusosaamisen tasolla. Osalla opettajista voi kuitenkin olla syvempää kiinnostusta tai osaamista jollakin osa-alueella. Vahvan osaamisen tasolla opettaja kehittää omaa osaamistaan esimerkiksi kokeilemalla ja ottamalla opetuksessaan käyttöön uusia tapoja toimia. Kehittämisosaamisen tasolla opettajalla puolestaan voi olla jollakin osa-alueella koulutuksen tai kehittämistyön mukanaan tuomaa erityistä osaamista, jota hän myös jakaa työyhteisötasolla ja näin kehittää koko koulun toimintakulttuuria.  

Osaamiskuvaukset voidaan helposti mieltää negatiiviseksi mittariksi, jolla osoitellaan opettajien puutteita. Osaamiskuvausten avulla opettaja voi toki tunnistaa omien kehittämiskohteitaan, mutta ennen kaikkea ne auttavat löytämään omia vahvuuksiaan. Oman osaamisen tunnistamien vahvistaa omaa opettajuutta, selkeyttää suunnittelua ja vahvistaa ammatillista itsetuntoa sekä tätä kautta hyvinvointia. Osaamiskuvausten keskeisenä tavoitteena on myös sanoittaa osaamista ja tehdä se näkyväksi. 

Osaamiskuvausten keskeisenä tavoitteena on sanoittaa osaamista ja tehdä se näkyväksi. 

Testasimme osaamiskuvauksia Laatuapilan verkostotapaamisessa, jossa niiden tarpeellisuus tuli myös hyvin esille. Digiasioihin perehtynyt opettaja ilahtui huomatessaan, että hänen vieraakseen tuntema kansainvälisyys toteutuu perustasolla hänen opetuksessaan, mutta hän ei vain tunnistanut kansainvälisyysosaamiseen liittyviä moninaisia piirteitä. 

Osaamiskuvauksia voidaan käyttää myös työyhteisen ja oppilaitoksen kehittämiseen. Niiden avulla voidaan suunnitella koulutusta tai etsiä painopistealueita oppiaineryhmissä. Osaamiskuvausten käyttömahdollisuudet liittyvät kaikkiin opetuksen osa-alueisiin opetuksen järjestämisestä opettajan yksittäisen oppitunnin suunnitteluun.  

Osaamiskuvauksia voidaan käyttää työyhteisen ja oppilaitoksen kehittämiseen.

Laatimamme osaamiskuvaukset eivät siis suoranaisesti kuvaa aineenhallintaan ja opetusmenetelmiin liittyvää osaamista. Lisäksi jokaisella opettajalla on yksilönä erityistaitoja ja osaamista, jota hän tiedostaen tai tiedostamattaan hyödyntää työssään – tällaista osaamista voi olla liikunnasta lintubongaukseen tai koodaamisesta juridiikkaan. Osaamiskuvauksetkaan eivät siis paljasta sitä kaikkea hyvää, mitä opettajat omilla taidoillaan opiskelijoille ja työyhteisöön tuovat, mutta niiden avulla on mahdollista taata tasalaatuinen ja opetussuunnitelman perusteet täyttävä opetus.  

Osaamiskuvaukset ovat tällä hetkellä kommenttikierroksella, jonka jälkeen kuvauksia muokataan saatujen kommenttien ja kehitysehdotusten myötä. Myöhemmin keväällä kuvaukset ovat valmiina julkaistavaksi ja jaettavaksi laajempaan käyttöön.  

Millaisia ajatuksia osaamisen kuvaaminen sinussa herätti? Osaatko itse määritellä kaiken osaamisen, jota työssäsi tarvitset?  

Merja Kukkola, Lahden Lyseon lukio 

Sanna Eskelinen, Jyväskylän Lyseon lukio 

Lahden lukio-opiskelijat mukana laatutyössä 

Laatu ei koskaan synny itsestään, vaan laatua tehdään ja laatua hallitaan. Lukiokoulutuksen laatutyö on pitkäjänteistä, tietoperusteista kehittämistyötä, jota tehdään yhdessä arjessa ja jonka päätähtenä on opiskelija.  

Opiskelija puolestaan kohtaa lukion toiminnan laadun, opetusta ja ohjausta koskevien päätösten ja käytännön toteutuksen kautta. Lahden projektitiimi päätti hankkia ensikäden tietoa ja kysyä suoraan opiskelijoilta, millaisena opiskelun arki heille todellisuudessa näyttäytyy. Mikä toimii, mitä voisi parantaa ja miten?  

”Tarpeellinen tapaaminen. Jäi tunne, että voin vaikuttaa!” 

Lahden lukiokoulutuksen ensimmäiseen yhteiseen laatupajapäivään kokoonnuttiin lokakuussa (4.10.2023) ja päivän teemana oli ”Opiskelijan ääni laadunhallinnassa”. Mukana oli lukiolaisia Lahden lukio Gaudiasta ja Lahden lyseosta sekä paikallisia hanketyöntekijöitä, yhteensä noin 20 henkilöä

Rennossa pajapäivässä keskityttiin opiskelijoiden mietteisiin opetuksen ja oppilaitoksen toiminnan laadusta sekä pohdittiin yhdessä keinoja kehittää lukiota paikaksi, jossa kaikkien on hyvä olla ja opiskella. Keskustelu oli vilkasta ja nuoria kiinnostavia aiheita olivat erityisesti yhteisöllisyys, vaikuttaminen sekä arviointi- ja palautekäytännöt.  Tapahtuma sai osallistuneilta opiskelijoilta positiivista hehkutusta ja jatkotyöpajaa toivottiin kovasti. Tämä onkin vahvassa mietinnässä Lahden tiimillä ja toivottavasti voimme pian kertoa, että jatkoa seuraa!  

”Kehitämme yhdessä, toisiamme arvostavasti kuunnellen ja keskustellen, lukioyhteisöämme ja sen toimintoja arjessa, sekä pyrimme aktiivisesti tarjoamaan opiskelijalle parhaan mahdollisen opetuksen ja tuen oppimiselle.” 

On erityisen tärkeää, että opiskelijat saavat äänensä kuuluviin ja kokevat voivansa vaikuttaa asioihin. Siksi näitä yhteisiä pajapäiviä ja muita arjen toimintoihin sidottuja kehittämisen paikkoja ehdottomasti tarvitaan.  

Lisätietoja  
Pia Koivisto, projektipäällikkö, 044 483 1771, pia.koivisto@lahti.fi