laatu arkistot - Laatuapila - Laatu tehdään yhdessä

Laatuapila-hankkeen anti osaksi arkea Kuopion lukioissa

Lukuvuoden lopuksi on hyvä koota yhteen, miten Kuopion lukioissa on jalkautettu Laatuapila-hankkeen tuotoksia. Työ laadun parissa jatkuu ensi lukuvuonna, ja tänä vuonna testattuja käytänteitä kehitetään edelleen ja otetaan laajemmin käyttöön.

Osaamiskuvaukset

Yhtenä hankkeen tavoitteena on ollut opettajien osaamisen vahvistamisen ja opettajien osaamisen kartoittaminen. Hankkeessa on laadittu yhteistyössä eri kaupunkien kanssa osaamiskuvaukset, jotka sanoittavat laaja-alaisesti opettajan työssä tarvittavaa osaamista. Kuopion klassillisessa lukiossa opettajat tutustuivat osaamiskuvauksiin ja arvioivat itsearviointina osaamistaan kolmella eri osaamisen osa-alueella. Itsearvioinnin jälkeen huomiot jaettiin parin tai pienryhmän kanssa. Tällä kertaa tavoitteena oli tutustua uuteen työkaluun ja tunnistaa omaa osaamista ja kehittämiskohteita. Kallaveden lukiossa osaamiskuvauksia käytettiin aineryhmien kehityskeskusteluissa aineryhmän vahvuuksien tunnistamisen ja tavoitteiden asettamisen työkaluna. Ensi lukuvuonna osaamisen kartoittamista osaamiskuvausten avulla jatketaan ja hyödynnetään koulutustarpeiden tunnistamisessa. Ensi lukuvuonna osaamisen kartoittamista osaamiskuvausten avulla jatketaan ja osaamiskuvauksia hyödynnetään koulutustarpeiden tunnistamisessa.

Kuopion lukioissa on laadittu uudelle opettajalle Moodleen perehdytyskurssi, jota pilotoidaan ensi lukuvuonna Kuopion lukioissa. Osaamiskuvaukset on otettu osaksi perehdytystä perehdytyskurssin viimeiseen osaan. Perehdytyskurssin tavoitteena on helpottaa ja selkeyttää uusien opettajien työnaloitusta, perehdyttää lukion toimintakulttuuriin ja arjen käytäntöihin sekä tukea uuden opettajan hyvinvointia ja työssäjaksamista. Perehdytyskurssi on jaettu neljään osaan: ennen aloitusta, aloituspäivänä, ensimmäinen kuukausi ja ennen perehdytyksen päättymistä.

Perehdytyksen ensimmäisissä osioissa keskitytään arjen sujumisen ja opetuksen aloittamisen kannalta keskeisiin asioihin, kuten tarvittaviin sovelluksiin, aikatauluihin ja viestintään. Ennen perehdytyksen päättymistä, noin neljä kuukautta työsuhteen aloituksen jälkeen, uusi työntekijä tutustuu hankkeessa laadittuihin osaamiskuvauksiin ja arvioi niiden avulla omaa osaamistaan sekä kehittymistoiveitaan. Osaamiskuvauksia käydään yhdessä läpi pedagogisen valmentajan kanssa kahden tunnin mittaisessa valmennuskeskustelussa. Valmentajan tapaamisesta tehdään lyhyt koonti koulun rehtorille tiedoksi. Lisäksi opettaja ottaa osaamiskuvausten arvioinnit itselleen talteen ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kehityskeskustelussa.

Hyvinvointimalli seuraavan lukuvuoden suunnittelun työkaluna

Hankkeessa luodun hyvinvointimallin tavoitteena on auttaa lukioita viemään opetussuunnitelman hyvinvointiin liittyvät tavoitteet käytäntöön ja osaksi jokaisen lukiolaisen ja opettajan arkea. Kuopiossa on pohdittu, kuinka hyvinvointimallia voisi hyödyntää lukuvuoden suunnittelun ja toimintatapojen tarkastelun työkaluna. Kuopion klassillisessa lukiossa hyvinvointimalli esiteltiin sekä opettajakunnalle että opiskelijakunnan hallitukselle ja sen avulla aloitettiin ensi lukuvuoden painopistealueen opiskelutaidot ja vuorovaikutus toimenpiteiden ideointi.

Opettajille hyvinvointimalli esiteltiin 23.4. pidetyssä lukuvuoden 2024–2025 suunnittelukokouksessa, jossa aloitettiin lukuvuoden 2024–2025 painopistealueen opiskelutaidot ja vuorovaikutus toimenpiteiden ideointi. Hyvinvointimallia käytettiin ideoinnin pohjana. Toimenpiteiden ideoinnin avuksi hyvinvointimallista valittiin neljä osiota: ”Yhteistyötaidot”, ”Vuorovaikutus ja ilmapiiri”, ”Opiskelutaidot ja ohjaus” sekä ”Kunnioittava kohtaaminen”.

Opettajat jaettiin kahdeksaan sattumanvaraiseen noin neljän henkilön pienryhmään. Jokainen pienryhmä sai työskentelynsä pohjaksi yhden hyvinvointimallin osioista. Ryhmän tehtävänä oli tutustua heille annettuun osioon ja tämän jälkeen ideoida ja kirjata konkreettisia toimenpiteitä oman osionsa viimeiseen sarakkeeseen ”Käytännön teot ja toimenpiteet”. Jokaiseen osioon saatiin ryhmiltä hyviä ja monipuolisia ajatuksia arjen toimenpiteistä, joiden avulla hyvinvointimalliin nostetut opetussuunnitelman tavoitteet tehdään näkyväksi lukiossamme. Ryhmien kirjauksista koostettiin yksi tiedosto, joka toimii pohjana ensi lukuvuoden painopistealueen käytännön toteutukselle Klassikalla. Hyvinvointimalli mahdollisti sen, että ryhmät pystyivät nopeassa aikataulussa tutustumaan aiheeseen liittyviin opetussuunnitelman kirjauksiin ja tavoitteisiin sekä ideoimaan, miten tavoitetta voidaan edistää arjessa.

Myös Klassikan opiskelijakunnan hallitus tutustui hyvinvointimalliin. Opiskelijakunnan hallitus poimi hyvinvointimallista muutamia tavoitteita, joita haluaa tuoda esille omassa toiminnassaan ensi lukuvuoden aikana. Tavoitteita mietittiin yhdessä myös sitä kautta, mihin opiskelijakunnan hallitus ja opiskelijakunta voivat erityisesti vaikuttaa. Tavoitteiden valitsemisen jälkeen mietimme konkreettisia toimenpiteitä, joilla tavoitteita voitaisiin edistää. Suunnittelua jatketaan ensi lukuvuoden alussa.

Kuopiossa on otettu tavoitteeksi, että lukuvuonna 2024–2025 kaikissa Kuopion lukioissa tutustutaan hyvinvointimalliin ja otetaan käyttöön sopivia hyvinvointia tukevia toimenpiteitä.

Kerttu Happonen, Marjo Martikainen ja Nina Partanen

Laatujuttua Opecastissa

Lukuvuosi alkaa olla lopuillaan ja sen myötä myös Laatuapila-hankkeen työ tältä keväältä. Lukuvuoden aikana hankkeessa on sukellettu syvälle lukiokoulutuksen laatuun.

Hanke jatkuu vielä ensi syksyn, jolloin tavoitteena on jalkauttaa ja levittää hankkeessa työstettyjä asioita. Sitä ennen lukiokoulutuksen laatuun voi tutustua Opecastin laatujaksojen kautta. Alle on koottu kaikki aihetta käsittelevät jaksot. Mukana keskusteluissa ovat tuttuun tapaan Jarkko ja Timo, mutta jaksoissa kuullaan myös muiden hankkeessa mukana olleiden opettajien ja rehtoreiden ajatuksia, ja vieraileepa yhdessä jaksossa myös opetusneuvos Petri Lehikoinen.

Opecast: Jakso 54 Lukion laatujärjestelmä

Mukana keskustelussa Kallaveden lukion rehtori ja Laatuapila -hankkeen jäsen Ensio Vatanen. Keskustelemme siitä mikä laatujärjestelmä oikein on ja kuinka se toimii.

Opecast: Jakso 53 Laatukäsitteet

Jarkon ja Timon vieraana on laatuhankkeessa työskentelevä Oski Vidgren.

Aiheina mm:

Mistä me puhumme kun puhumme laatujärjestelmästä tai laadusta ylipäänsä?
Laatutekijä ja sen kaksi eri muotoa: laadun rakennetekijä ja prosessitekijä
Laadun arvioinnin käsitteet: Laatukriteeri, laatuindikaattori ja laatumittari
Taustajärjestelmät: Laadunkehittämisjärjestelmä, laadunarviointijärjestelmä
Mitä hyötyä tästä kaikesta on?

Opecast: Jakso 52 Laatu ja tekoäly

Timo ja Jarkko käyvät läpi viimeaikaisia tekoälyuutuuksia ja keskustelevat kuinka tekoälyä voisi hyödyntää lukion laatutyössä.

Opecast: Jakso 51 Verkostomainen laatutyö

Mitä hyötyä on toteuttaa hanke verkostossa? Missä Laatuapilan hankkeessa tässä vaiheessa mennään. Mukana Jarkon ja Timon kanssa keskustelemassa verkostohankkeen toimijat Kuopiosta Päivi Kiiski, Hämeenlinnasta Jouko Töyry, Lahdesta Tero Matkaniemi ja Jyväskylästä Riikka Lahtonen.

Opecast: Jakso 49 Laatutyön lähteillä Opetushallituksen juttusilla

Aloitamme Opecastissa lukion laatutyön käsittelyn keskustelemalla opetusneuvos Petri Lehikoisen kanssa, joka toimii yksikön päällikkönä mm. lukiokoulutuksen osalta. Mukana keskustelussa myös Hämeenlinnan, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden yhteisessä verkostohankkeessa työskentelevä Kaisa Virolainen.

Keskustelussa seuraavia asioita:

Miksei opetushallitukselta tullut valmista laatumallia?
Tuleeko laadun toteutumisesta tulevaisuudessa arviointia tai valvontaa?
Miten laatu määritellään?
Onko olemassa lähdettä, jossa keskeiset laatukäsitteet määritellään?
Onko laatu enemmän hallinnon vai oppijoiden ja opettajien asia?
Onko opetushallituksella oma laatukäsikirja?
Voisiko opetushallitus luoda kaikille yhteisen paikan, johon eri toimijat voisivat jakaa omia prosessikuvauksia ja laatumittareita?

Lukiolaiset pohtivat Laatuapilan aamiaisella koulutuksen tulevaisuutta

Tavastian lukioiden opiskelijoiden ja opettajien edustajat kokoontuivat tammikuisena pakkasaamuna hotelli Vaakunaan pohtimaan lukiokoulutuksen nykytilaa ja etenkin sen tulevaisuutta. Tulevaisuusaamiaiseksi nimetty työpaja oli osa Laatuapila-työtä.

Laatuapila on usean kaupungin yhteishanke, joka kehittää Tavastian lukiokoulutuksenkin laatua. Meiltä mukana ovat kaikki Tavastian lukiot: Kauriala, Lammi, Lyseo ja Parola.

Aamiaista sanotaan päivän tärkeimmäksi ateriaksi, joten työskentely aloitettiin buffetista. Ruuan ja kuuman kahvin äärellä eri lukioiden edustajat pääsivät tutustumaan toisiinsa ja tammikuinen jää saatiin rikottua niin konkreettisesti kuin kuvainnollisestikin. Kun massut olivat täynnä, aloitettiin varsinainen tulevaisuustyö.

Työpajassa lukiolaiset pääsivät hankeopettajien johdolla keskustelemaan niin lukioidensa nykyisestä tilanteesta kuin tuiki tärkeästä tulevaisuudestakin. Teemoina olivat tulevaisuuden työelämätaidot, lukiokoulutuksen vahvuudet ja unelmien lukio. Ja pääsi yhdessä pöydässä kunnolla purnaamaankin, kun opiskelijoita pyydettiin katsomaan lukiota kielteisen kautta. Keskusteluissa eniten kritiikkiä keräsivät käytännön elämän hankaluudet, kuten vähäiset autopaikat, ruokailujärjestelyt ja liian lyhyet välitunnit. Enemmän oli kuitenkin positiivista.

Yleissivistys nousi osallistujien puheissa tärkeimmäksi lukion vahvuudeksi ja arvoksi.

Yleissivistys nousi osallistujien puheissa tärkeimmäksi lukion vahvuudeksi ja arvoksi. Laaja-alaiselle, ihmistä kokonaisuutena kehittävälle lukiolla on siis tilausta. Nykyisessä koulutuskeskustelussa korostuvat usein ylioppilaskokeet ja korkeakoulujen todistusvalinta, kilpailu, suorittaminen ja putkiajattelu. Siksi on hienoa, lohdullistakin, että nuoret pitävät sivistystä arvossa!

Myös nuorten näkemykset tulevaisuuden työelämätaitojen, viestintätaidon, yhteistyötaidon, luovuuden ja kriittisen ajattelun kehittämisestä tukevat tätä lukion sivistyksellistä tavoitetta. Luokkiin kaivataan enemmän kiireetöntä keskustelua, aikaa tutustua opiskelijatovereihin ja kohtaamista autoritaarisuuden sijasta. Teoreettisen opiskelun rinnalle ja tueksi kaivataan käytännön tekemistä, mikä istuu hyvin ajatukseen ihmisen kokonaisvaltaisesta kasvusta.

Laatuapilan tulevaisuusaamiainen todisti käytännössä osallisuuden arvon. On arvo sinänsä, että opiskelijat pääsevät ääneen, kun puhutaan heitä koskevista asioista. Hehän ovat lukion päähenkilöitä ja aikuiset ovat lopulta sivuosassa! Kun puhutaan tulevaisuudesta, pitää muistaa, että juuri nuoret tulevat tulevaisuutta elämään ja tekemään. Heillä on siis eniten pelissä. Nuoria kuuntelemalla saatiin ja saadaan vastakin kehitystyöhön elämänmakuista asiantuntemusta, näkökulmia, joita tylsät aikuiset voivat vain arvailla. Opettajan on hyvä muistaa, että kaikki viisaus ei ole iän tuomaa. Osallisuus on laatutekijä.

Opettajan on hyvä muistaa, että kaikki viisaus ei ole iän tuomaa. Osallisuus on laatutekijä.

Teksti ja kuvat: Johannes Kellomäki, Kaurialan lukio

Osaamiskuvauksilla opettajien osaaminen näkyväksi

Millaista osaamista vaaditaan nykylukion opettajalta ja ohjaushenkilöstöltä? Jokainen lukion aineenopettaja osaa määritellä, millaista sisällöllistä osaamista oman oppiaineensa opettaminen lukiossa vaatii. Yhtä helppoa ei olekaan määritellä sitä kaikkea muuta osaamista, mitä esimerkiksi lukion opetussuunnitelman yleistä osaa lukiessa huomaa opettajan työssä tarvittavan.

Opettajien ei tunnu olevan myöskään kovin helppoa arvioida omaa osaamistaan. Tämä tuli esille esimerkiksi Laatuapila-hankkeen tiimoilta Lahdessa järjestetyssä ajatushautomossa, jossa yhtenä teemana oli opettajien osaaminen. Tehtävänanto oli yksinkertaisuudessaan kertoa, mitä erityisosaamista oppilaitoksen opettajien joukossa on. Kävi ilmi, että osaaminen ymmärrettiin aineenhallintana ja opetusmenetelminä, eikä koko osaamiskirjoa saatu esille. Opettajien oli siis vaikea tunnistaa kaikkea sitä monenkirjavaa osaamista, jota opettajan työ vaatii tai niitä taitoja, jota he jo monella tapaa tiedostamattaan työssään käyttävät.

Lukiokoulutuksen laatustrategiassa todetaan, että laadukkaan oppimisen edellytys on ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja tarvittavaa täydennyskoulutusta saava henkilöstö.

Kuinka osaamista tai täydennyskoulutuksen tarpeita voisi sitten oppia paremmin arvioimaan?

Konkretisoidaksemme osaamista laadimme jokaiseen osaamisalueeseen kolmitasoisen kuvauksen, joka sisältää hyvän perusosaamisen, vahvan osaamisen ja kehittämisosaamisen tasot. Ajatuksena on, että jokaisen opettajan tulisi olla kaikilla osaamisalueilla hyvän perusosaamisen tasolla viimeistään perehdytyksen kautta ja hyvän perusosaamisen tasolla oleva henkilöstö takaa laadukkaan opetuksen.

Yksittäiselle opettajalle riittää siis mainiosti se, että hallitsee osa-alueet perusosaamisen tasolla. Osalla opettajista voi kuitenkin olla syvempää kiinnostusta tai osaamista jollakin osa-alueella. Vahvan osaamisen tasolla opettaja kehittää omaa osaamistaan esimerkiksi kokeilemalla ja ottamalla opetuksessaan käyttöön uusia tapoja toimia. Kehittämisosaamisen tasolla opettajalla puolestaan voi olla jollakin osa-alueella koulutuksen tai kehittämistyön mukanaan tuomaa erityistä osaamista, jota hän myös jakaa työyhteisötasolla ja näin kehittää koko koulun toimintakulttuuria.

Osaamiskuvaukset voidaan helposti mieltää negatiiviseksi mittariksi, jolla osoitellaan opettajien puutteita. Osaamiskuvausten avulla opettaja voi toki tunnistaa omien kehittämiskohteitaan, mutta ennen kaikkea ne auttavat löytämään omia vahvuuksiaan. Oman osaamisen tunnistamien vahvistaa omaa opettajuutta, selkeyttää suunnittelua ja vahvistaa ammatillista itsetuntoa sekä tätä kautta hyvinvointia. Osaamiskuvausten keskeisenä tavoitteena on myös sanoittaa osaamista ja tehdä se näkyväksi.

Osaamiskuvausten keskeisenä tavoitteena on sanoittaa osaamista ja tehdä se näkyväksi.

Testasimme osaamiskuvauksia Laatuapilan verkostotapaamisessa, jossa niiden tarpeellisuus tuli myös hyvin esille. Digiasioihin perehtynyt opettaja ilahtui huomatessaan, että hänen vieraakseen tuntema kansainvälisyys toteutuu perustasolla hänen opetuksessaan, mutta hän ei vain tunnistanut kansainvälisyysosaamiseen liittyviä moninaisia piirteitä.

Osaamiskuvauksia voidaan käyttää myös työyhteisen ja oppilaitoksen kehittämiseen. Niiden avulla voidaan suunnitella koulutusta tai etsiä painopistealueita oppiaineryhmissä. Osaamiskuvausten käyttömahdollisuudet liittyvät kaikkiin opetuksen osa-alueisiin opetuksen järjestämisestä opettajan yksittäisen oppitunnin suunnitteluun.

Osaamiskuvauksia voidaan käyttää työyhteisen ja oppilaitoksen kehittämiseen.

Laatimamme osaamiskuvaukset eivät siis suoranaisesti kuvaa aineenhallintaan ja opetusmenetelmiin liittyvää osaamista. Lisäksi jokaisella opettajalla on yksilönä erityistaitoja ja osaamista, jota hän tiedostaen tai tiedostamattaan hyödyntää työssään – tällaista osaamista voi olla liikunnasta lintubongaukseen tai koodaamisesta juridiikkaan. Osaamiskuvauksetkaan eivät siis paljasta sitä kaikkea hyvää, mitä opettajat omilla taidoillaan opiskelijoille ja työyhteisöön tuovat, mutta niiden avulla on mahdollista taata tasalaatuinen ja opetussuunnitelman perusteet täyttävä opetus.

Osaamiskuvaukset ovat tällä hetkellä kommenttikierroksella, jonka jälkeen kuvauksia muokataan saatujen kommenttien ja kehitysehdotusten myötä. Myöhemmin keväällä kuvaukset ovat valmiina julkaistavaksi ja jaettavaksi laajempaan käyttöön.

Millaisia ajatuksia osaamisen kuvaaminen sinussa herätti? Osaatko itse määritellä kaiken osaamisen, jota työssäsi tarvitset?

Merja Kukkola, Lahden Lyseon lukio

Sanna Eskelinen, Jyväskylän Lyseon lukio

Laatutyötä opiskelijavoimin Gradia-lukioissa

Mitä laatu on ja miten se näkyy lukioiden opiskelijoiden arjessa?

Lahden lukiokoulutuksen tapaan myös Gradia-lukioissa järjestettiin opiskelijoiden työpaja, jossa kaksikymmentä Jyväskylän Lyseon ja Schildtin lukioiden opiskelijaa kokoontui työstämään laatuun liittyviä kysymyksiä.

Työpajan aluksi Laatuapila-hankkeen projektipäällikkö Satumari Loukiala kertoi lyhyesti hankkeen tavoitteista ja lukion prosesseista. Johdatteluna aamupäivään käytiin läpi laatutekijöiden sisältöjä sekä nostoja syksyn alussa opiskelijoille lähetetyn kyselyn tuloksista. Pienen lämmittelyn jälkeen opiskelijat pohtivat neljässä ryhmässä laatutekijöiden näkymistä lukion toiminnassa opiskelijoiden näkökulmasta. Pienryhmissä mietittiin sitä, miten laadukas oppiminen, hyvinvointi ja osallisuus, kehittyvä toimintakulttuuri ja saavutettava lukiokoulutus toteutuvat tai voisivat toteutua lukiotoiminnan järjestämisessä, hakeutumisessa, ohjauksessa, oppimisessa ja opintojen päättymisessä. Välipalatauon jälkeen ryhmät uusilla kokoonpanoilla tarkastelivat vielä kutakin osa-aluetta kokonaisuutena kaikkien laatutekijöiden näkökulmasta. Työskentelyä ohjasivat opettajat Satumari Loukiala, Veera Nieminen, Oski Vidgren, Kaisa Virolainen ja Birgitta Mannila.

Aamupäivän aikana käytiin hyviä keskusteluja ja vaihdettiin ajatuksia, jaettiin paljon ideoita ja tehtiin arvokkaita kirjauksia. Padlet-seinälle kertyi opiskelijoiden ajatuksia ja ehdotuksia opetuksen kehittämisestä, ryhmäyttävästä toiminnasta, opiskelun tuesta ja palautteen merkityksestä, kampusvalmentajista, opiskelijatoiminnan kehittämisestä ja yhteistyön lisäämisestä lukioiden kesken, opiskelijoiden mielipiteiden huomioimisesta vuosisuunnittelussa, monikielisestä viestinnästä ja ylioppilaskirjoituksista.

Ideoina opiskelijoiden huomioimiseksi laatutyössä:

”Opiskelijoita tulee kuunnella ja ottaa mukaan päätöksentekoon.”

”Lisää mahdollisuuksia antaa palautetta vaikkei olisikaan edustajistossa tai muussa toiminnassa.”

”Toivon samanlaista toimintaa tulevaisuudessa.”

Opiskelijoiden antaman palautteen perusteella työpaja oli onnistunut, kiinnostava, hyödyllinen ja ilmapiiriltään mukava. Osallistujien mielestä lukioiden laatutyö on tärkeää, ja suurin osa kertoi oppineensa uutta laadusta. Useat vastaajista ovat kiinnostuneita osallistumaan lukioiden laatutyöhön tänä lukuvuonna, ja tavoitteena onkin järjestää opiskelijoiden pajapäivän myös keväällä.

Laatua tehdään yhdessä!

Birgitta Mannila

Laatu on lupausten pitämistä

Laadukkaan koulutuksen tavoitteena on tarjota opiskelijoille korkealaatuista opetusta ja varmistaa, että lukiota käyvät nuoret saavat tarvittavat taidot ja tiedot menestyäkseen tulevaisuudessa. Lukioiden tehtävä on vahvistaa laaja-alaista yleissivistystä, tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ihmisiksi ja kehittää opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia. Tikkurilan lukion rehtori emeritus Risto Väyrysen sanoin ”Laatu on lupausten pitämistä”. Lupausten pitämiseksi jokaisen lukiotoimijan täytyy ymmärtää laatuun vaikuttavat tekijät suhteessa omaan rooliinsa ja olla osaltaan rakentamassa laadukasta lukiokoulutusta. Toimivat prosessit ja yhteiset toimintatavat luovat arkea, jossa laatu on osa kaikkea toimintaa. Laatuapila-hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää toimintamalli, jossa on kuvattuna lukioiden keskeiset prosessit, laatutavoitteet, mittarit ja niiden käyttö toimintaa ohjaavina tekijöinä.

Toimivat prosessit ja yhteiset toimintatavat luovat arkea, jossa laatu on osa kaikkea toimintaa.

Hankkeen aloitusvaiheessa kysyimme opettajilta, millä heidän mielestään voidaan parhaiten mitata lukiokoulutuksen laatua ja mitkä ovat laadukkaan lukiokoulutuksen edellytyksiä. Vastausten mukaan lukiokoulutuksen laatu näkyy oppimistulosten lisäksi muun muassa hyvinvointina, yhteisöllisyytenä ja sijoittumisena jatko-opintoihin. Edellytyksenä laadukkaalle lukiokoulutukselle opettajat puolestaan pitivät riittäviä resursseja, motivoitunutta ja osaava henkilöstöä, hyvinvoinnista huolehtimista ja opiskelijalähtöisyyttä.

Kuva 1: Sanapilvi, joka kertoo Gradia-lukioiden opettajien ajatuksia lukiokoulutuksen laadun mittareista.

Kuva2: Sanapilvi, joka kertoo Gradia-lukioiden opettajien ajatuksia laadukkaan lukiokoulutuksen edellytyksistä.

Opiskelijalähtöisyys, hyvinvointi ja opettajien osaaminen näkyvät vahvasti myös Laatuapila-hankkeen tavoitteissa.

Yhtenä hankkeen osatavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista suhteessa uuden opetussuunnitelman (LOPS21) vaatimuksiin. Opettajan osaamista ei nähdä enää pelkästään opettajan omana substanssiosaamisena, vaan monialaisena ja -tasoisena osaamisena, joka kehittyy parhaiten yhteistyössä toisten kanssa. Parhaillaan hankkeessa määritelläänkin opettajan osaamiskuvauksia, joita suunnitellaan käytettäväksi muun muassa opettajien itsearvioinnin apuna ja pohjana osaamisen jakamiselle aineryhmissä. Yhteistyön ja jakamisen kulttuurin kehittymisen kautta kehitetään osaamista, jolloin opettajat toimivat aktiivisina laaduntekijöinä oman osaamisen ja pedagogiikan kehittämisen kautta.

Yhteistyön ja jakamisen kulttuurin kehittymisen kautta kehitetään osaamista, jolloin opettajat toimivat aktiivisina laaduntekijöinä oman osaamisen ja pedagogiikan kehittämisen kautta.

Opiskelijalähtöisyyden tulisi näkyä kaikissa koulun toiminnoissa. Jotta tämä toteutuisi, hankkeessa tarkastellaan opiskelijanäkökulmasta, kuinka OKM:n Lukiokoulutuksen laatustrategiassa määritellyt laatutavoitteet – laadukas oppiminen, hyvinvointi ja osallisuus, kehittyvä toimintakulttuuri sekä lukiokoulutuksen saavutettavuus – toteutuvat lukion ydinprosesseissa. Vaikka lukioiden toimintaympäristöt ovat erilaisia ja lukioilla on omat paikalliset opetussuunnitelmansa, yhtenäiset ydinprosessit ja niille asetetut laatukriteerit takaavat koulutuksen tasalaatuisuuden. Kirjattujen ydinprosessien ja toimintaohjeiden avulla pyritään luomaan parempaa arkea kaikille.

Keudan kehitysjohtaja Tiina Halmevuon sanoin ”laatu on sitä, että sovitaan mitä tehdään ja tehdään mitä on sovittu”. Jotta kaikki tietäisivät, mitä on sovittu ja mistä tarvittava tieto löytyy sekä miten erilaisissa tilanteissa tulee toimia, hankkeessa on käytetty paljon aikaa ydinprosessien selkiyttämiseen ja toimintaohjeiden kirjaamiseen. Samalla on ollut aikaa pohtia, mitä tehdään hyvin ja mitä voidaan tehdä paremmin. Toisilta oppiminen ja prosessien vertailu Laatuapilan neljän eri koulutuksenjärjestäjän kesken on ollut antoisaa ja johtanut jo toimintatapojen päivittämiseen.

Ydinprosessien visuaalisen hahmottamisen helpottamiseksi on kehitetty prosessikarttatalo. Talon kivijalkana on lukiotoiminnan järjestäminen. Sen lisäksi talossa on neljä muuta ydinprosessia – hakeutuminen, ohjaus, oppiminen ja opintojen päättäminen. Jokaisen ydinprosessin sisälle tulee linkkejä tarkempiin prosessikuvauksiin ja toimintaohjeisiin.

Kuva 3: Lukiokoulutuksen prosessikarttatalo

Lukiokoulutuksen laatua mittaavien mittareiden määrittäminen on haastava tehtävä. Jo nyt erilaisia kyselyitä ja dataa on paljon, mutta datan käytöstä toiminnan kehittämisessä ei ole olemassa mallia. Hankkeemme seuraavassa vaiheessa määrittelemme sidosryhmiä kuunnellen konkreettiset seurattavat laatutavoitteemme, niitä mielestämme parhaiten mittaavat mittarit ja laatutavoitteiden yhteyden ydinprosesseihin. Prosesseista, laatutavoitteista ja mittareista luodaan laadunhallintaan toimintamalli, joka vahvistaa kaikkien lukiotoimijoiden osallisuutta laadun tekijöinä ja parantaa yhteisön hyvinvointia. Laatu tehdään yhdessä oppilaitoksen arjessa.

Laatu tehdään yhdessä oppilaitoksen arjessa.

Koulutuksen laatu on ilmiönä siis varsin laaja ja monitahoinen. Se sisältää yritysmaailmasta tutut prosessit, laatutekijät, indikaattorit ja mittarit, joiden soveltaminen koulumaailmaan voi ajoittain tuntua haastavalta. Näiden avulla saamme kuitenkin käyttöömme selkeitä toimintamalleja sekä tietoa entistä laadukkaamman lukiokoulutuksen järjestämiseksi.

Satumari Loukiala, Laatuapila-hankkeen projektipäällikkö

Laatua lukiokoulutukseen!

Laatuapila – Laatu tehdään yhdessä -hankkeen tavoitteena on Gradian, Kuopion, Lahden ja Tavastian (Laatuapila) lukioiden verkostoyhteistyönä määritellä laatukriteerit lukion toimintaan.

Eri prosesseja on lukioissa kehitetty ja kirjattu, mutta ne ovat osin hajanaisia, eikä niiden toteutumista tai laatua ole systemaattisesti tarkasteltu. Hankkeessa tarkastellaan opiskelija keskiössä lukion toimintaa ja määritellään keskeiset ydinprosessit, joilla on vaikutusta lukiokoulutuksen laatuun. Verkostonyhteistyön tavoite on kehittää ja parantaa näiden eri prosessien laatua ja saavutettavuutta. Tavoitteena on kuvata ja määritellä Opetushallituksen lukiostrategian neljän laatutekijän — laadukkaan oppimisen, hyvinvoinnin ja osallisuuden, saavutettavan lukiokoulutuksen ja kehittyvän toimintakulttuurin — toteutuminen lukion ydinprosesseissa.

Laatutekijöille määritellään laatukriteerit ja niitä kuvaavat mittarit. Hankkeessa rakennetaan toimintamalli laadunhallintaan arjen työkaluksi. Laadunhallintaan kehitetään auditoinnin ja vertaisarvioinnin menetelmiä, joita pilotoidaan hankkeen lopussa. Laadunhallinnan kehittämistyössä huomioidaan kaksi kriittistä menestystekijää: koko lukioyhteisön hyvinvointi ja Lops2021 vaatima opettajien osaamistason kehittäminen laadukkaan oppimisen takaamiseksi.

Tavoitteena on aktiivinen, omasta oppimisestaan kiinnostunut hyvinvoiva opiskelija ja vahva yhteisöllinen lukioyhteisö. Hankkeessa korostuu toisilta oppiminen ja tiedon jakaminen. ’Laatu tehdään yhdessä’ -nimi kuvaa lukioissa tavoiteltavaa toimintakulttuuria.

Hankkeen toteutusaika on 1.1.2023 – 31.7.2024 ja hanketta rahoittaa Opetushallitus. Projektipäällikkönä toimii Satumari Loukiala Gradiasta.

Tässä blogissa kerromme hankkeen etenemisestä ja tuloksista.