Kategoria: Osallisuus

Laatuapila-hankkeen anti osaksi arkea Kuopion lukioissa 

Lukuvuoden lopuksi on hyvä koota yhteen, miten Kuopion lukioissa on jalkautettu Laatuapila-hankkeen tuotoksia. Työ laadun parissa jatkuu ensi lukuvuonna, ja tänä vuonna testattuja käytänteitä kehitetään edelleen ja otetaan laajemmin käyttöön. 

Osaamiskuvaukset 

Yhtenä hankkeen tavoitteena on ollut opettajien osaamisen vahvistamisen ja opettajien osaamisen kartoittaminen. Hankkeessa on laadittu yhteistyössä eri kaupunkien kanssa osaamiskuvaukset, jotka sanoittavat laaja-alaisesti opettajan työssä tarvittavaa osaamista. Kuopion klassillisessa lukiossa opettajat tutustuivat osaamiskuvauksiin ja arvioivat itsearviointina osaamistaan kolmella eri osaamisen osa-alueella. Itsearvioinnin jälkeen huomiot jaettiin parin tai pienryhmän kanssa. Tällä kertaa tavoitteena oli tutustua uuteen työkaluun ja tunnistaa omaa osaamista ja kehittämiskohteita. Kallaveden lukiossa osaamiskuvauksia käytettiin aineryhmien kehityskeskusteluissa aineryhmän vahvuuksien tunnistamisen ja tavoitteiden asettamisen työkaluna. Ensi lukuvuonna osaamisen kartoittamista osaamiskuvausten avulla jatketaan ja hyödynnetään koulutustarpeiden tunnistamisessa. Ensi lukuvuonna osaamisen kartoittamista osaamiskuvausten avulla jatketaan ja osaamiskuvauksia hyödynnetään koulutustarpeiden tunnistamisessa. 

Kuopion lukioissa on laadittu uudelle opettajalle Moodleen perehdytyskurssi, jota pilotoidaan ensi lukuvuonna Kuopion lukioissa. Osaamiskuvaukset on otettu osaksi perehdytystä perehdytyskurssin viimeiseen osaan. Perehdytyskurssin tavoitteena on helpottaa ja selkeyttää uusien opettajien työnaloitusta, perehdyttää lukion toimintakulttuuriin ja arjen käytäntöihin sekä tukea uuden opettajan hyvinvointia ja työssäjaksamista. Perehdytyskurssi on jaettu neljään osaan: ennen aloitusta, aloituspäivänä, ensimmäinen kuukausi ja ennen perehdytyksen päättymistä.  

Perehdytyksen ensimmäisissä osioissa keskitytään arjen sujumisen ja opetuksen aloittamisen kannalta keskeisiin asioihin, kuten tarvittaviin sovelluksiin, aikatauluihin ja viestintään. Ennen perehdytyksen päättymistä, noin neljä kuukautta työsuhteen aloituksen jälkeen, uusi työntekijä tutustuu hankkeessa laadittuihin osaamiskuvauksiin ja arvioi niiden avulla omaa osaamistaan sekä kehittymistoiveitaan. Osaamiskuvauksia käydään yhdessä läpi pedagogisen valmentajan kanssa kahden tunnin mittaisessa valmennuskeskustelussa. Valmentajan tapaamisesta tehdään lyhyt koonti koulun rehtorille tiedoksi. Lisäksi opettaja ottaa osaamiskuvausten arvioinnit itselleen talteen ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kehityskeskustelussa. 

Hyvinvointimalli seuraavan lukuvuoden suunnittelun työkaluna 

Hankkeessa luodun hyvinvointimallin tavoitteena on auttaa lukioita viemään opetussuunnitelman hyvinvointiin liittyvät tavoitteet käytäntöön ja osaksi jokaisen lukiolaisen ja opettajan arkea. Kuopiossa on pohdittu, kuinka hyvinvointimallia voisi hyödyntää lukuvuoden suunnittelun ja toimintatapojen tarkastelun työkaluna. Kuopion klassillisessa lukiossa hyvinvointimalli esiteltiin sekä opettajakunnalle että opiskelijakunnan hallitukselle ja sen avulla aloitettiin ensi lukuvuoden painopistealueen opiskelutaidot ja vuorovaikutus toimenpiteiden ideointi.  

Opettajille hyvinvointimalli esiteltiin 23.4. pidetyssä lukuvuoden 2024–2025 suunnittelukokouksessa, jossa aloitettiin lukuvuoden 2024–2025 painopistealueen opiskelutaidot ja vuorovaikutus toimenpiteiden ideointi. Hyvinvointimallia käytettiin ideoinnin pohjana. Toimenpiteiden ideoinnin avuksi hyvinvointimallista valittiin neljä osiota: ”Yhteistyötaidot”, ”Vuorovaikutus ja ilmapiiri”, ”Opiskelutaidot ja ohjaus” sekä ”Kunnioittava kohtaaminen”.  

Opettajat jaettiin kahdeksaan sattumanvaraiseen noin neljän henkilön pienryhmään. Jokainen pienryhmä sai työskentelynsä pohjaksi yhden hyvinvointimallin osioista. Ryhmän tehtävänä oli tutustua heille annettuun osioon ja tämän jälkeen ideoida ja kirjata konkreettisia toimenpiteitä oman osionsa viimeiseen sarakkeeseen ”Käytännön teot ja toimenpiteet”. Jokaiseen osioon saatiin ryhmiltä hyviä ja monipuolisia ajatuksia arjen toimenpiteistä, joiden avulla hyvinvointimalliin nostetut opetussuunnitelman tavoitteet tehdään näkyväksi lukiossamme. Ryhmien kirjauksista koostettiin yksi tiedosto, joka toimii pohjana ensi lukuvuoden painopistealueen käytännön toteutukselle Klassikalla. Hyvinvointimalli mahdollisti sen, että ryhmät pystyivät nopeassa aikataulussa tutustumaan aiheeseen liittyviin opetussuunnitelman kirjauksiin ja tavoitteisiin sekä ideoimaan, miten tavoitetta voidaan edistää arjessa. 

Myös Klassikan opiskelijakunnan hallitus tutustui hyvinvointimalliin. Opiskelijakunnan hallitus poimi hyvinvointimallista muutamia tavoitteita, joita haluaa tuoda esille omassa toiminnassaan ensi lukuvuoden aikana. Tavoitteita mietittiin yhdessä myös sitä kautta, mihin opiskelijakunnan hallitus ja opiskelijakunta voivat erityisesti vaikuttaa. Tavoitteiden valitsemisen jälkeen mietimme konkreettisia toimenpiteitä, joilla tavoitteita voitaisiin edistää. Suunnittelua jatketaan ensi lukuvuoden alussa. 

Kuopiossa on otettu tavoitteeksi, että lukuvuonna 2024–2025 kaikissa Kuopion lukioissa tutustutaan hyvinvointimalliin ja otetaan käyttöön sopivia hyvinvointia tukevia toimenpiteitä. 

Kerttu Happonen, Marjo Martikainen ja Nina Partanen 

Mitä on lukiolaisen hyvä arki?

Mitä lukion opetussuunnitelma sanoo hyvinvoinnista? Mitä se tarkoittaa? Mikä olisi tavoitetila meidän lukioissamme? Millä käytännön teoilla ja toimenpiteillä sen voisimme saavuttaa? 

Näitä kysymyksiä ja hyvinvointiteemaa pohdittiin huhtikuun alussa Gradia-lukioiden opiskelijoista ja henkilökunnasta koostuvalla porukalla. Keskustelemassa ja ajatuksia vaihtamassa olivat Lyseon ja Schildtin lukioiden opiskelijat yhdessä opinto-ohjaajien, erityisopettajien ja hyvinvointiohjaajien kanssa. Lyhyen alustuksen jälkeen työskentely neljässä pienryhmässä alkoi ja keskustelun ja ideoinnin porina täytti ison pajatilan. Virkistävä välipala toi tauon tiiviiseen aamupäivään. Ryhmät pohtivat eri osa-alueita ja työskentelyn tuotokset toimivat yhteenvetokeskustelun pohjana. Pajapäivässä oli mukana myös Laatuapilan hankeväkeä.  

Työskentelyn pohjana oli hankkeessa koostettu Askeleita hyvään arkeen lukiossa -materiaali. Sen tavoitteena on auttaa lukioita viemään opetussuunnitelman tavoitteet käytäntöön ja osaksi jokaisen lukiolaisen ja opettajan arkea. Askeleita hyvään arkeen lukiossa on jaettu kolmeen osa-alueeseen: Osallisuus ja yhteisöllisyys, Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus sekä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.  

Askeleita hyvään arkeen lukiossa -kokonaisuus 

Osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä

Opiskelijat toivoivat, että asioiden perusteluihin lukion arjessa käytettäisiin paremmin aikaa.  Keskustelua käytiin viestintäkanavista ja viestinnän kehittämisestä, esimerkiksi opiskelijoiden viikkotiedotteiden selkeyttämisestä.  

Opiskelijakunnan hallitusten ja edustajistojen toiminta kirvoitti vilkasta keskustelua ja ideoita toiminnan läpinäkyvyydestä, opiskelijakunnan hallituksen vaalien järjestämisestä. Lisäksi tehtiin ehdotus edustajiston, opiskelijakunnan hallituksen ja tutoreiden toimintaa esittelevästä videosta. 

Opiskelijat korostivat yhteisten toimintatapojen ja linjausten läpikäyntiä lukuvuoden ja opintojaksojen alussa. Lisäksi tarvitaan yksi yhteinen paikka, josta opintojaksojen tiedot löytyvät helposti ja selkeästi.  

Hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 

Tässä ryhmässä nousi esille, että jokaisen opiskelijan mahdollisuutta vaikuttaa, ideoida ja kritisoida koulun sekä opiskelijakunnan toimintaa tulisi vahvistaa.   

Ryhmässä keskusteltiin myös opetuksen työmäärän ja kuormittavuuden yhdenmukaistamista kurssien ja opettajien välillä. Tässä pitää kuitenkin ottaa huomion eri oppiaineiden ja opetettavien kokonaisuuksien väliset erot. Keskusteltiin myös siitä, että hyvinvointivalmentajat voisivat osaltaan tukea opiskelijoiden jaksamista. Lukioiden levähtämispaikat ja hiljaiset tilat saivat opiskelijoilta kiitosta.  

Opiskelijoiden mielestä on tärkeää, että opettaja tukee aktiivisesti opiskelijoiden tutustumista toisiinsa, yksilön minäpystyvyyden kasvua ja yksilön ainutlaatuista oppimistapaa. Jokaisella tulee olla oikeus turvalliseen oloon ja tietoon siitä, että voi toimia sekä yhdessä että yksin eikä tarvitse pelätä oppitunnille menemistä. 

Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta  

Ryhmässä mukana olleiden opiskelijoiden mielestä käsitteet tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet ovat haastavia ja jatkuvasti muuttuvia, joten kaikille yhteistä koulutusta ja keskustelua tarvitaan. Keskeneräisyyden myöntäminen ja puhumisen kynnyksen madaltaminen ovat tärkeitä. Puhe lisää puhetta. Keskustelua kaivataan myös turvallinen tila -käsitteestä ja käytännöistä omassa lukiossa.  

Opiskelijat ottivat esille myös sen, että kunnioittava käyttäytyminen koskee koko kouluyhteisöä pitäen sisällään niin opiskelijat, opettajat kuin muunkin henkilökunnan.  

Opiskelijoiden kanssa keskusteltiin myös hankkeessa työstettävästä toimintatavasta ja työkalusta kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen. Opiskelijat pitivät tätä hyvänä.  

Pienryhmätyöskentelyä yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön edustajien kesken. 

”Hyvä ja toimiva kokonaisuus”  

Työpajan lopuksi kaikilta osallistujilta pyydettiin palautetta, jonka mukaan työpaja oli varsin onnistunut. Aamupäivän aiheena ollut hyvinvointi oli aiheena kiinnostava ja keskustelu opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken oli antoisaa.  

     

”Hyvä ilmapiiri ja hyvä idea jakaa ihmiset pienryhmiin, joissa on sekaisin opettajia ja oppilaita eri kouluista. Paljon uutta opittu.”    

Moni mukana olleista opiskelijoista on kiinnostunut osallistumaan Gradian laatutyöhön myös jatkossa, joten vastaavanlaisia työpajoja voidaan ajatella toteutettavan myös tulevaisuudessa, jotta yhteinen ymmärrys opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan välillä vahvistuu.  

   

”Lisää yhteistä keskustelua ja ideointia, saadaan oppilaat ymmärtämään opettajia ja sitä, miksi asiat on, miten on ja saadaan opettajat ja muut työntekijät myös ymmärtämään oppilaiden näkökulmaa.” 

Askeleita hyvään arkeen lukiossa -malli julki syksyllä 2024 

Pajatyöskentelyssä syntyneet tuotokset ja nostot otetaan huomioon hyvinvointikokonaisuuden viimeistelyssä. Valmis malli julkaistaan Laatuapila-hankkeen tuotoksena syksyllä 2024. Lukio voi hyödyntää toimintamallia esimerkiksi henkilöstön perehdyttämisessä toimintakulttuuriin, vuosisuunnittelussa, toimintatapojensa tarkistamisessa ja uudistamisessa. Lisäksi toimintamalli tukee hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamista lukion arjessa, opiskelijaedustajien kanssa käytävää keskustelua sekä yhteisöllisen opiskeluhuolto- tai hyvinvointiryhmän toimintaa. 

Kiitos kaikille pajapäivään osallistuneille! 

Birgitta Mannila ja Sanna Eskelinen 

Laatuapila – Laatu tehdään yhdessä 

Lukiolaiset pohtivat Laatuapilan aamiaisella koulutuksen tulevaisuutta

Tavastian lukioiden opiskelijoiden ja opettajien edustajat kokoontuivat tammikuisena pakkasaamuna hotelli Vaakunaan pohtimaan lukiokoulutuksen nykytilaa ja etenkin sen tulevaisuutta. Tulevaisuusaamiaiseksi nimetty työpaja oli osa Laatuapila-työtä.

Laatuapila on usean kaupungin yhteishanke, joka kehittää Tavastian lukiokoulutuksenkin laatua. Meiltä mukana ovat kaikki Tavastian lukiot: Kauriala, Lammi, Lyseo ja Parola.

Aamiaista sanotaan päivän tärkeimmäksi ateriaksi, joten työskentely aloitettiin buffetista. Ruuan ja kuuman kahvin äärellä eri lukioiden edustajat pääsivät tutustumaan toisiinsa ja tammikuinen jää saatiin rikottua niin konkreettisesti kuin kuvainnollisestikin. Kun massut olivat täynnä, aloitettiin varsinainen tulevaisuustyö.

Työpajassa lukiolaiset pääsivät hankeopettajien johdolla keskustelemaan niin lukioidensa nykyisestä tilanteesta kuin tuiki tärkeästä tulevaisuudestakin. Teemoina olivat tulevaisuuden työelämätaidot, lukiokoulutuksen vahvuudet ja unelmien lukio. Ja pääsi yhdessä pöydässä kunnolla purnaamaankin, kun opiskelijoita pyydettiin katsomaan lukiota kielteisen kautta. Keskusteluissa eniten kritiikkiä keräsivät käytännön elämän hankaluudet, kuten vähäiset autopaikat, ruokailujärjestelyt ja liian lyhyet välitunnit. Enemmän oli kuitenkin positiivista.

Yleissivistys nousi osallistujien puheissa tärkeimmäksi lukion vahvuudeksi ja arvoksi.

Yleissivistys nousi osallistujien puheissa tärkeimmäksi lukion vahvuudeksi ja arvoksi. Laaja-alaiselle, ihmistä kokonaisuutena kehittävälle lukiolla on siis tilausta. Nykyisessä koulutuskeskustelussa korostuvat usein ylioppilaskokeet ja korkeakoulujen todistusvalinta, kilpailu, suorittaminen ja putkiajattelu. Siksi on hienoa, lohdullistakin, että nuoret pitävät sivistystä arvossa!

Myös nuorten näkemykset tulevaisuuden työelämätaitojen, viestintätaidon, yhteistyötaidon, luovuuden ja kriittisen ajattelun kehittämisestä tukevat tätä lukion sivistyksellistä tavoitetta. Luokkiin kaivataan enemmän kiireetöntä keskustelua, aikaa tutustua opiskelijatovereihin ja  kohtaamista autoritaarisuuden sijasta. Teoreettisen opiskelun rinnalle ja tueksi kaivataan käytännön tekemistä, mikä istuu hyvin ajatukseen ihmisen kokonaisvaltaisesta kasvusta.

Laatuapilan tulevaisuusaamiainen todisti käytännössä osallisuuden arvon. On arvo sinänsä, että opiskelijat pääsevät ääneen, kun puhutaan heitä koskevista asioista. Hehän ovat lukion päähenkilöitä ja aikuiset ovat lopulta sivuosassa! Kun puhutaan tulevaisuudesta, pitää muistaa, että juuri nuoret tulevat tulevaisuutta elämään ja tekemään. Heillä on siis eniten pelissä. Nuoria kuuntelemalla saatiin ja saadaan vastakin kehitystyöhön elämänmakuista asiantuntemusta, näkökulmia, joita tylsät aikuiset voivat vain arvailla. Opettajan on hyvä muistaa, että kaikki viisaus ei ole iän tuomaa. Osallisuus on laatutekijä.

Opettajan on hyvä muistaa, että kaikki viisaus ei ole iän tuomaa. Osallisuus on laatutekijä.

Teksti ja kuvat: Johannes Kellomäki, Kaurialan lukio

Lahden lukio-opiskelijat mukana laatutyössä 

Laatu ei koskaan synny itsestään, vaan laatua tehdään ja laatua hallitaan. Lukiokoulutuksen laatutyö on pitkäjänteistä, tietoperusteista kehittämistyötä, jota tehdään yhdessä arjessa ja jonka päätähtenä on opiskelija.  

Opiskelija puolestaan kohtaa lukion toiminnan laadun, opetusta ja ohjausta koskevien päätösten ja käytännön toteutuksen kautta. Lahden projektitiimi päätti hankkia ensikäden tietoa ja kysyä suoraan opiskelijoilta, millaisena opiskelun arki heille todellisuudessa näyttäytyy. Mikä toimii, mitä voisi parantaa ja miten?  

”Tarpeellinen tapaaminen. Jäi tunne, että voin vaikuttaa!” 

Lahden lukiokoulutuksen ensimmäiseen yhteiseen laatupajapäivään kokoonnuttiin lokakuussa (4.10.2023) ja päivän teemana oli ”Opiskelijan ääni laadunhallinnassa”. Mukana oli lukiolaisia Lahden lukio Gaudiasta ja Lahden lyseosta sekä paikallisia hanketyöntekijöitä, yhteensä noin 20 henkilöä

Rennossa pajapäivässä keskityttiin opiskelijoiden mietteisiin opetuksen ja oppilaitoksen toiminnan laadusta sekä pohdittiin yhdessä keinoja kehittää lukiota paikaksi, jossa kaikkien on hyvä olla ja opiskella. Keskustelu oli vilkasta ja nuoria kiinnostavia aiheita olivat erityisesti yhteisöllisyys, vaikuttaminen sekä arviointi- ja palautekäytännöt.  Tapahtuma sai osallistuneilta opiskelijoilta positiivista hehkutusta ja jatkotyöpajaa toivottiin kovasti. Tämä onkin vahvassa mietinnässä Lahden tiimillä ja toivottavasti voimme pian kertoa, että jatkoa seuraa!  

”Kehitämme yhdessä, toisiamme arvostavasti kuunnellen ja keskustellen, lukioyhteisöämme ja sen toimintoja arjessa, sekä pyrimme aktiivisesti tarjoamaan opiskelijalle parhaan mahdollisen opetuksen ja tuen oppimiselle.” 

On erityisen tärkeää, että opiskelijat saavat äänensä kuuluviin ja kokevat voivansa vaikuttaa asioihin. Siksi näitä yhteisiä pajapäiviä ja muita arjen toimintoihin sidottuja kehittämisen paikkoja ehdottomasti tarvitaan.  

Lisätietoja  
Pia Koivisto, projektipäällikkö, 044 483 1771, pia.koivisto@lahti.fi