Laatuapila-hankkeen anti osaksi arkea Kuopion lukioissa 

Lukuvuoden lopuksi on hyvä koota yhteen, miten Kuopion lukioissa on jalkautettu Laatuapila-hankkeen tuotoksia. Työ laadun parissa jatkuu ensi lukuvuonna, ja tänä vuonna testattuja käytänteitä kehitetään edelleen ja otetaan laajemmin käyttöön. 

Osaamiskuvaukset 

Yhtenä hankkeen tavoitteena on ollut opettajien osaamisen vahvistamisen ja opettajien osaamisen kartoittaminen. Hankkeessa on laadittu yhteistyössä eri kaupunkien kanssa osaamiskuvaukset, jotka sanoittavat laaja-alaisesti opettajan työssä tarvittavaa osaamista. Kuopion klassillisessa lukiossa opettajat tutustuivat osaamiskuvauksiin ja arvioivat itsearviointina osaamistaan kolmella eri osaamisen osa-alueella. Itsearvioinnin jälkeen huomiot jaettiin parin tai pienryhmän kanssa. Tällä kertaa tavoitteena oli tutustua uuteen työkaluun ja tunnistaa omaa osaamista ja kehittämiskohteita. Kallaveden lukiossa osaamiskuvauksia käytettiin aineryhmien kehityskeskusteluissa aineryhmän vahvuuksien tunnistamisen ja tavoitteiden asettamisen työkaluna. Ensi lukuvuonna osaamisen kartoittamista osaamiskuvausten avulla jatketaan ja hyödynnetään koulutustarpeiden tunnistamisessa. Ensi lukuvuonna osaamisen kartoittamista osaamiskuvausten avulla jatketaan ja osaamiskuvauksia hyödynnetään koulutustarpeiden tunnistamisessa. 

Kuopion lukioissa on laadittu uudelle opettajalle Moodleen perehdytyskurssi, jota pilotoidaan ensi lukuvuonna Kuopion lukioissa. Osaamiskuvaukset on otettu osaksi perehdytystä perehdytyskurssin viimeiseen osaan. Perehdytyskurssin tavoitteena on helpottaa ja selkeyttää uusien opettajien työnaloitusta, perehdyttää lukion toimintakulttuuriin ja arjen käytäntöihin sekä tukea uuden opettajan hyvinvointia ja työssäjaksamista. Perehdytyskurssi on jaettu neljään osaan: ennen aloitusta, aloituspäivänä, ensimmäinen kuukausi ja ennen perehdytyksen päättymistä.  

Perehdytyksen ensimmäisissä osioissa keskitytään arjen sujumisen ja opetuksen aloittamisen kannalta keskeisiin asioihin, kuten tarvittaviin sovelluksiin, aikatauluihin ja viestintään. Ennen perehdytyksen päättymistä, noin neljä kuukautta työsuhteen aloituksen jälkeen, uusi työntekijä tutustuu hankkeessa laadittuihin osaamiskuvauksiin ja arvioi niiden avulla omaa osaamistaan sekä kehittymistoiveitaan. Osaamiskuvauksia käydään yhdessä läpi pedagogisen valmentajan kanssa kahden tunnin mittaisessa valmennuskeskustelussa. Valmentajan tapaamisesta tehdään lyhyt koonti koulun rehtorille tiedoksi. Lisäksi opettaja ottaa osaamiskuvausten arvioinnit itselleen talteen ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kehityskeskustelussa. 

Hyvinvointimalli seuraavan lukuvuoden suunnittelun työkaluna 

Hankkeessa luodun hyvinvointimallin tavoitteena on auttaa lukioita viemään opetussuunnitelman hyvinvointiin liittyvät tavoitteet käytäntöön ja osaksi jokaisen lukiolaisen ja opettajan arkea. Kuopiossa on pohdittu, kuinka hyvinvointimallia voisi hyödyntää lukuvuoden suunnittelun ja toimintatapojen tarkastelun työkaluna. Kuopion klassillisessa lukiossa hyvinvointimalli esiteltiin sekä opettajakunnalle että opiskelijakunnan hallitukselle ja sen avulla aloitettiin ensi lukuvuoden painopistealueen opiskelutaidot ja vuorovaikutus toimenpiteiden ideointi.  

Opettajille hyvinvointimalli esiteltiin 23.4. pidetyssä lukuvuoden 2024–2025 suunnittelukokouksessa, jossa aloitettiin lukuvuoden 2024–2025 painopistealueen opiskelutaidot ja vuorovaikutus toimenpiteiden ideointi. Hyvinvointimallia käytettiin ideoinnin pohjana. Toimenpiteiden ideoinnin avuksi hyvinvointimallista valittiin neljä osiota: ”Yhteistyötaidot”, ”Vuorovaikutus ja ilmapiiri”, ”Opiskelutaidot ja ohjaus” sekä ”Kunnioittava kohtaaminen”.  

Opettajat jaettiin kahdeksaan sattumanvaraiseen noin neljän henkilön pienryhmään. Jokainen pienryhmä sai työskentelynsä pohjaksi yhden hyvinvointimallin osioista. Ryhmän tehtävänä oli tutustua heille annettuun osioon ja tämän jälkeen ideoida ja kirjata konkreettisia toimenpiteitä oman osionsa viimeiseen sarakkeeseen ”Käytännön teot ja toimenpiteet”. Jokaiseen osioon saatiin ryhmiltä hyviä ja monipuolisia ajatuksia arjen toimenpiteistä, joiden avulla hyvinvointimalliin nostetut opetussuunnitelman tavoitteet tehdään näkyväksi lukiossamme. Ryhmien kirjauksista koostettiin yksi tiedosto, joka toimii pohjana ensi lukuvuoden painopistealueen käytännön toteutukselle Klassikalla. Hyvinvointimalli mahdollisti sen, että ryhmät pystyivät nopeassa aikataulussa tutustumaan aiheeseen liittyviin opetussuunnitelman kirjauksiin ja tavoitteisiin sekä ideoimaan, miten tavoitetta voidaan edistää arjessa. 

Myös Klassikan opiskelijakunnan hallitus tutustui hyvinvointimalliin. Opiskelijakunnan hallitus poimi hyvinvointimallista muutamia tavoitteita, joita haluaa tuoda esille omassa toiminnassaan ensi lukuvuoden aikana. Tavoitteita mietittiin yhdessä myös sitä kautta, mihin opiskelijakunnan hallitus ja opiskelijakunta voivat erityisesti vaikuttaa. Tavoitteiden valitsemisen jälkeen mietimme konkreettisia toimenpiteitä, joilla tavoitteita voitaisiin edistää. Suunnittelua jatketaan ensi lukuvuoden alussa. 

Kuopiossa on otettu tavoitteeksi, että lukuvuonna 2024–2025 kaikissa Kuopion lukioissa tutustutaan hyvinvointimalliin ja otetaan käyttöön sopivia hyvinvointia tukevia toimenpiteitä. 

Kerttu Happonen, Marjo Martikainen ja Nina Partanen 

Osaamiskuvauksilla opettajien osaaminen näkyväksi

Millaista osaamista vaaditaan nykylukion opettajalta ja ohjaushenkilöstöltä? Jokainen lukion aineenopettaja osaa määritellä, millaista sisällöllistä osaamista oman oppiaineensa opettaminen lukiossa vaatii. Yhtä helppoa ei olekaan määritellä sitä kaikkea muuta osaamista, mitä esimerkiksi lukion opetussuunnitelman yleistä osaa lukiessa huomaa opettajan työssä tarvittavan.

Opettajien ei tunnu olevan myöskään kovin helppoa arvioida omaa osaamistaan. Tämä tuli esille esimerkiksi Laatuapila-hankkeen tiimoilta Lahdessa järjestetyssä ajatushautomossa, jossa yhtenä teemana oli opettajien osaaminen. Tehtävänanto oli yksinkertaisuudessaan kertoa, mitä erityisosaamista oppilaitoksen opettajien joukossa on. Kävi ilmi, että osaaminen ymmärrettiin aineenhallintana ja opetusmenetelminä, eikä koko osaamiskirjoa saatu esille. Opettajien oli siis vaikea tunnistaa kaikkea sitä monenkirjavaa osaamista, jota opettajan työ vaatii tai niitä taitoja, jota he jo monella tapaa tiedostamattaan työssään käyttävät.  

Lukiokoulutuksen laatustrategiassa todetaan, että laadukkaan oppimisen edellytys on ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja tarvittavaa täydennyskoulutusta saava henkilöstö.

Kuinka osaamista tai täydennyskoulutuksen tarpeita voisi sitten oppia paremmin arvioimaan?

Konkretisoidaksemme osaamista laadimme jokaiseen osaamisalueeseen kolmitasoisen kuvauksen, joka sisältää hyvän perusosaamisen, vahvan osaamisen ja kehittämisosaamisen tasot. Ajatuksena on, että jokaisen opettajan tulisi olla kaikilla osaamisalueilla hyvän perusosaamisen tasolla viimeistään perehdytyksen kautta ja hyvän perusosaamisen tasolla oleva henkilöstö takaa laadukkaan opetuksen.  

Yksittäiselle opettajalle riittää siis mainiosti se, että hallitsee osa-alueet perusosaamisen tasolla. Osalla opettajista voi kuitenkin olla syvempää kiinnostusta tai osaamista jollakin osa-alueella. Vahvan osaamisen tasolla opettaja kehittää omaa osaamistaan esimerkiksi kokeilemalla ja ottamalla opetuksessaan käyttöön uusia tapoja toimia. Kehittämisosaamisen tasolla opettajalla puolestaan voi olla jollakin osa-alueella koulutuksen tai kehittämistyön mukanaan tuomaa erityistä osaamista, jota hän myös jakaa työyhteisötasolla ja näin kehittää koko koulun toimintakulttuuria.  

Osaamiskuvaukset voidaan helposti mieltää negatiiviseksi mittariksi, jolla osoitellaan opettajien puutteita. Osaamiskuvausten avulla opettaja voi toki tunnistaa omien kehittämiskohteitaan, mutta ennen kaikkea ne auttavat löytämään omia vahvuuksiaan. Oman osaamisen tunnistamien vahvistaa omaa opettajuutta, selkeyttää suunnittelua ja vahvistaa ammatillista itsetuntoa sekä tätä kautta hyvinvointia. Osaamiskuvausten keskeisenä tavoitteena on myös sanoittaa osaamista ja tehdä se näkyväksi. 

Osaamiskuvausten keskeisenä tavoitteena on sanoittaa osaamista ja tehdä se näkyväksi. 

Testasimme osaamiskuvauksia Laatuapilan verkostotapaamisessa, jossa niiden tarpeellisuus tuli myös hyvin esille. Digiasioihin perehtynyt opettaja ilahtui huomatessaan, että hänen vieraakseen tuntema kansainvälisyys toteutuu perustasolla hänen opetuksessaan, mutta hän ei vain tunnistanut kansainvälisyysosaamiseen liittyviä moninaisia piirteitä. 

Osaamiskuvauksia voidaan käyttää myös työyhteisen ja oppilaitoksen kehittämiseen. Niiden avulla voidaan suunnitella koulutusta tai etsiä painopistealueita oppiaineryhmissä. Osaamiskuvausten käyttömahdollisuudet liittyvät kaikkiin opetuksen osa-alueisiin opetuksen järjestämisestä opettajan yksittäisen oppitunnin suunnitteluun.  

Osaamiskuvauksia voidaan käyttää työyhteisen ja oppilaitoksen kehittämiseen.

Laatimamme osaamiskuvaukset eivät siis suoranaisesti kuvaa aineenhallintaan ja opetusmenetelmiin liittyvää osaamista. Lisäksi jokaisella opettajalla on yksilönä erityistaitoja ja osaamista, jota hän tiedostaen tai tiedostamattaan hyödyntää työssään – tällaista osaamista voi olla liikunnasta lintubongaukseen tai koodaamisesta juridiikkaan. Osaamiskuvauksetkaan eivät siis paljasta sitä kaikkea hyvää, mitä opettajat omilla taidoillaan opiskelijoille ja työyhteisöön tuovat, mutta niiden avulla on mahdollista taata tasalaatuinen ja opetussuunnitelman perusteet täyttävä opetus.  

Osaamiskuvaukset ovat tällä hetkellä kommenttikierroksella, jonka jälkeen kuvauksia muokataan saatujen kommenttien ja kehitysehdotusten myötä. Myöhemmin keväällä kuvaukset ovat valmiina julkaistavaksi ja jaettavaksi laajempaan käyttöön.  

Millaisia ajatuksia osaamisen kuvaaminen sinussa herätti? Osaatko itse määritellä kaiken osaamisen, jota työssäsi tarvitset?  

Merja Kukkola, Lahden Lyseon lukio 

Sanna Eskelinen, Jyväskylän Lyseon lukio