Lukuvuoden lopuksi on hyvä koota yhteen, miten Kuopion lukioissa on jalkautettu Laatuapila-hankkeen tuotoksia. Työ laadun parissa jatkuu ensi lukuvuonna, ja tänä vuonna testattuja käytänteitä kehitetään edelleen ja otetaan laajemmin käyttöön.
Osaamiskuvaukset
Yhtenä hankkeen tavoitteena on ollut opettajien osaamisen vahvistamisen ja opettajien osaamisen kartoittaminen. Hankkeessa on laadittu yhteistyössä eri kaupunkien kanssa osaamiskuvaukset, jotka sanoittavat laaja-alaisesti opettajan työssä tarvittavaa osaamista. Kuopion klassillisessa lukiossa opettajat tutustuivat osaamiskuvauksiin ja arvioivat itsearviointina osaamistaan kolmella eri osaamisen osa-alueella. Itsearvioinnin jälkeen huomiot jaettiin parin tai pienryhmän kanssa. Tällä kertaa tavoitteena oli tutustua uuteen työkaluun ja tunnistaa omaa osaamista ja kehittämiskohteita. Kallaveden lukiossa osaamiskuvauksia käytettiin aineryhmien kehityskeskusteluissa aineryhmän vahvuuksien tunnistamisen ja tavoitteiden asettamisen työkaluna. Ensi lukuvuonna osaamisen kartoittamista osaamiskuvausten avulla jatketaan ja hyödynnetään koulutustarpeiden tunnistamisessa. Ensi lukuvuonna osaamisen kartoittamista osaamiskuvausten avulla jatketaan ja osaamiskuvauksia hyödynnetään koulutustarpeiden tunnistamisessa.
Kuopion lukioissa on laadittu uudelle opettajalle Moodleen perehdytyskurssi, jota pilotoidaan ensi lukuvuonna Kuopion lukioissa. Osaamiskuvaukset on otettu osaksi perehdytystä perehdytyskurssin viimeiseen osaan. Perehdytyskurssin tavoitteena on helpottaa ja selkeyttää uusien opettajien työnaloitusta, perehdyttää lukion toimintakulttuuriin ja arjen käytäntöihin sekä tukea uuden opettajan hyvinvointia ja työssäjaksamista. Perehdytyskurssi on jaettu neljään osaan: ennen aloitusta, aloituspäivänä, ensimmäinen kuukausi ja ennen perehdytyksen päättymistä.
Perehdytyksen ensimmäisissä osioissa keskitytään arjen sujumisen ja opetuksen aloittamisen kannalta keskeisiin asioihin, kuten tarvittaviin sovelluksiin, aikatauluihin ja viestintään. Ennen perehdytyksen päättymistä, noin neljä kuukautta työsuhteen aloituksen jälkeen, uusi työntekijä tutustuu hankkeessa laadittuihin osaamiskuvauksiin ja arvioi niiden avulla omaa osaamistaan sekä kehittymistoiveitaan. Osaamiskuvauksia käydään yhdessä läpi pedagogisen valmentajan kanssa kahden tunnin mittaisessa valmennuskeskustelussa. Valmentajan tapaamisesta tehdään lyhyt koonti koulun rehtorille tiedoksi. Lisäksi opettaja ottaa osaamiskuvausten arvioinnit itselleen talteen ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kehityskeskustelussa.
Hyvinvointimalli seuraavan lukuvuoden suunnittelun työkaluna
Hankkeessa luodun hyvinvointimallin tavoitteena on auttaa lukioita viemään opetussuunnitelman hyvinvointiin liittyvät tavoitteet käytäntöön ja osaksi jokaisen lukiolaisen ja opettajan arkea. Kuopiossa on pohdittu, kuinka hyvinvointimallia voisi hyödyntää lukuvuoden suunnittelun ja toimintatapojen tarkastelun työkaluna. Kuopion klassillisessa lukiossa hyvinvointimalli esiteltiin sekä opettajakunnalle että opiskelijakunnan hallitukselle ja sen avulla aloitettiin ensi lukuvuoden painopistealueen opiskelutaidot ja vuorovaikutus toimenpiteiden ideointi.
Opettajille hyvinvointimalli esiteltiin 23.4. pidetyssä lukuvuoden 2024–2025 suunnittelukokouksessa, jossa aloitettiin lukuvuoden 2024–2025 painopistealueen opiskelutaidot ja vuorovaikutus toimenpiteiden ideointi. Hyvinvointimallia käytettiin ideoinnin pohjana. Toimenpiteiden ideoinnin avuksi hyvinvointimallista valittiin neljä osiota: ”Yhteistyötaidot”, ”Vuorovaikutus ja ilmapiiri”, ”Opiskelutaidot ja ohjaus” sekä ”Kunnioittava kohtaaminen”.
Opettajat jaettiin kahdeksaan sattumanvaraiseen noin neljän henkilön pienryhmään. Jokainen pienryhmä sai työskentelynsä pohjaksi yhden hyvinvointimallin osioista. Ryhmän tehtävänä oli tutustua heille annettuun osioon ja tämän jälkeen ideoida ja kirjata konkreettisia toimenpiteitä oman osionsa viimeiseen sarakkeeseen ”Käytännön teot ja toimenpiteet”. Jokaiseen osioon saatiin ryhmiltä hyviä ja monipuolisia ajatuksia arjen toimenpiteistä, joiden avulla hyvinvointimalliin nostetut opetussuunnitelman tavoitteet tehdään näkyväksi lukiossamme. Ryhmien kirjauksista koostettiin yksi tiedosto, joka toimii pohjana ensi lukuvuoden painopistealueen käytännön toteutukselle Klassikalla. Hyvinvointimalli mahdollisti sen, että ryhmät pystyivät nopeassa aikataulussa tutustumaan aiheeseen liittyviin opetussuunnitelman kirjauksiin ja tavoitteisiin sekä ideoimaan, miten tavoitetta voidaan edistää arjessa.
Myös Klassikan opiskelijakunnan hallitus tutustui hyvinvointimalliin. Opiskelijakunnan hallitus poimi hyvinvointimallista muutamia tavoitteita, joita haluaa tuoda esille omassa toiminnassaan ensi lukuvuoden aikana. Tavoitteita mietittiin yhdessä myös sitä kautta, mihin opiskelijakunnan hallitus ja opiskelijakunta voivat erityisesti vaikuttaa. Tavoitteiden valitsemisen jälkeen mietimme konkreettisia toimenpiteitä, joilla tavoitteita voitaisiin edistää. Suunnittelua jatketaan ensi lukuvuoden alussa.
Kuopiossa on otettu tavoitteeksi, että lukuvuonna 2024–2025 kaikissa Kuopion lukioissa tutustutaan hyvinvointimalliin ja otetaan käyttöön sopivia hyvinvointia tukevia toimenpiteitä.
Kerttu Happonen, Marjo Martikainen ja Nina Partanen
