Laatuapila-hankkeeseen pääsee tutustumaan peräti kahden eri podcastin kautta. Opettajanäkökulmaa voit seurata Opecastin avulla, jossa käsitellään laatuhankkeen lisäksi lukiokoulutuksen ilmiötä laajemminkin. Mukana on mm. tekoälyyn liittyvää keskustelua.
Meidän lukio -podcast pureutuu lukion arkeen kahden lukio-opiskelijan näkökulmasta. Juontajat valottavat mm. ensimmäisen lukiopäivän kokemuksia, pitkän ja lyhyen matematiikan valintaa, sekä tapahtumien merkitystä. Podcast toimii erityisesti lukiota harkitsevalle nuorelle informaation lähteeksi.
Meidän lukio -podcastin osoite:
Ota podit seurantaan ja pysy kuulolla, miten lukioiden laatutyö etenee Laatuapila-hankkeessa.
Tavastian lukioiden opiskelijoiden ja opettajien edustajat kokoontuivat tammikuisena pakkasaamuna hotelli Vaakunaan pohtimaan lukiokoulutuksen nykytilaa ja etenkin sen tulevaisuutta. Tulevaisuusaamiaiseksi nimetty työpaja oli osa Laatuapila-työtä.
Laatuapila on usean kaupungin yhteishanke, joka kehittää Tavastian lukiokoulutuksenkin laatua. Meiltä mukana ovat kaikki Tavastian lukiot: Kauriala, Lammi, Lyseo ja Parola.
Aamiaista sanotaan päivän tärkeimmäksi ateriaksi, joten työskentely aloitettiin buffetista. Ruuan ja kuuman kahvin äärellä eri lukioiden edustajat pääsivät tutustumaan toisiinsa ja tammikuinen jää saatiin rikottua niin konkreettisesti kuin kuvainnollisestikin. Kun massut olivat täynnä, aloitettiin varsinainen tulevaisuustyö.
Työpajassa lukiolaiset pääsivät hankeopettajien johdolla keskustelemaan niin lukioidensa nykyisestä tilanteesta kuin tuiki tärkeästä tulevaisuudestakin. Teemoina olivat tulevaisuuden työelämätaidot, lukiokoulutuksen vahvuudet ja unelmien lukio. Ja pääsi yhdessä pöydässä kunnolla purnaamaankin, kun opiskelijoita pyydettiin katsomaan lukiota kielteisen kautta. Keskusteluissa eniten kritiikkiä keräsivät käytännön elämän hankaluudet, kuten vähäiset autopaikat, ruokailujärjestelyt ja liian lyhyet välitunnit. Enemmän oli kuitenkin positiivista.
Yleissivistys nousi osallistujien puheissa tärkeimmäksi lukion vahvuudeksi ja arvoksi.
Yleissivistys nousi osallistujien puheissa tärkeimmäksi lukion vahvuudeksi ja arvoksi. Laaja-alaiselle, ihmistä kokonaisuutena kehittävälle lukiolla on siis tilausta. Nykyisessä koulutuskeskustelussa korostuvat usein ylioppilaskokeet ja korkeakoulujen todistusvalinta, kilpailu, suorittaminen ja putkiajattelu. Siksi on hienoa, lohdullistakin, että nuoret pitävät sivistystä arvossa!
Myös nuorten näkemykset tulevaisuuden työelämätaitojen, viestintätaidon, yhteistyötaidon, luovuuden ja kriittisen ajattelun kehittämisestä tukevat tätä lukion sivistyksellistä tavoitetta. Luokkiin kaivataan enemmän kiireetöntä keskustelua, aikaa tutustua opiskelijatovereihin ja kohtaamista autoritaarisuuden sijasta. Teoreettisen opiskelun rinnalle ja tueksi kaivataan käytännön tekemistä, mikä istuu hyvin ajatukseen ihmisen kokonaisvaltaisesta kasvusta.
Laatuapilan tulevaisuusaamiainen todisti käytännössä osallisuuden arvon. On arvo sinänsä, että opiskelijat pääsevät ääneen, kun puhutaan heitä koskevista asioista. Hehän ovat lukion päähenkilöitä ja aikuiset ovat lopulta sivuosassa! Kun puhutaan tulevaisuudesta, pitää muistaa, että juuri nuoret tulevat tulevaisuutta elämään ja tekemään. Heillä on siis eniten pelissä. Nuoria kuuntelemalla saatiin ja saadaan vastakin kehitystyöhön elämänmakuista asiantuntemusta, näkökulmia, joita tylsät aikuiset voivat vain arvailla. Opettajan on hyvä muistaa, että kaikki viisaus ei ole iän tuomaa. Osallisuus on laatutekijä.
Opettajan on hyvä muistaa, että kaikki viisaus ei ole iän tuomaa. Osallisuus on laatutekijä.
Teksti ja kuvat: Johannes Kellomäki, Kaurialan lukio
Millaista osaamista vaaditaan nykylukion opettajalta ja ohjaushenkilöstöltä? Jokainen lukion aineenopettaja osaa määritellä, millaista sisällöllistä osaamista oman oppiaineensa opettaminen lukiossa vaatii. Yhtä helppoa ei olekaan määritellä sitä kaikkea muuta osaamista, mitä esimerkiksi lukion opetussuunnitelman yleistä osaa lukiessa huomaa opettajan työssä tarvittavan.
Opettajien ei tunnu olevan myöskään kovin helppoa arvioida omaa osaamistaan. Tämä tuli esille esimerkiksi Laatuapila-hankkeen tiimoilta Lahdessa järjestetyssä ajatushautomossa, jossa yhtenä teemana oli opettajien osaaminen. Tehtävänanto oli yksinkertaisuudessaan kertoa, mitä erityisosaamista oppilaitoksen opettajien joukossa on. Kävi ilmi, että osaaminen ymmärrettiin aineenhallintana ja opetusmenetelminä, eikä koko osaamiskirjoa saatu esille. Opettajien oli siis vaikea tunnistaa kaikkea sitä monenkirjavaa osaamista, jota opettajan työ vaatii tai niitä taitoja, jota he jo monella tapaa tiedostamattaan työssään käyttävät.
Lukiokoulutuksen laatustrategiassa todetaan, että laadukkaan oppimisen edellytys on ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja tarvittavaa täydennyskoulutusta saava henkilöstö.
Kuinka osaamista tai täydennyskoulutuksen tarpeita voisi sitten oppia paremmin arvioimaan?
Konkretisoidaksemme osaamista laadimme jokaiseen osaamisalueeseen kolmitasoisen kuvauksen, joka sisältää hyvän perusosaamisen, vahvan osaamisen ja kehittämisosaamisen tasot. Ajatuksena on, että jokaisen opettajan tulisi olla kaikilla osaamisalueilla hyvän perusosaamisen tasolla viimeistään perehdytyksen kautta ja hyvän perusosaamisen tasolla oleva henkilöstö takaa laadukkaan opetuksen.
Yksittäiselle opettajalle riittää siis mainiosti se, että hallitsee osa-alueet perusosaamisen tasolla. Osalla opettajista voi kuitenkin olla syvempää kiinnostusta tai osaamista jollakin osa-alueella. Vahvan osaamisen tasolla opettaja kehittää omaa osaamistaan esimerkiksi kokeilemalla ja ottamalla opetuksessaan käyttöön uusia tapoja toimia. Kehittämisosaamisen tasolla opettajalla puolestaan voi olla jollakin osa-alueella koulutuksen tai kehittämistyön mukanaan tuomaa erityistä osaamista, jota hän myös jakaa työyhteisötasolla ja näin kehittää koko koulun toimintakulttuuria.
Osaamiskuvaukset voidaan helposti mieltää negatiiviseksi mittariksi, jolla osoitellaan opettajien puutteita. Osaamiskuvausten avulla opettaja voi toki tunnistaa omien kehittämiskohteitaan, mutta ennen kaikkea ne auttavat löytämään omia vahvuuksiaan. Oman osaamisen tunnistamien vahvistaa omaa opettajuutta, selkeyttää suunnittelua ja vahvistaa ammatillista itsetuntoa sekä tätä kautta hyvinvointia. Osaamiskuvausten keskeisenä tavoitteena on myös sanoittaa osaamista ja tehdä se näkyväksi.
Osaamiskuvausten keskeisenä tavoitteena on sanoittaa osaamista ja tehdä se näkyväksi.
Testasimme osaamiskuvauksia Laatuapilan verkostotapaamisessa, jossa niiden tarpeellisuus tuli myös hyvin esille. Digiasioihin perehtynyt opettaja ilahtui huomatessaan, että hänen vieraakseen tuntema kansainvälisyys toteutuu perustasolla hänen opetuksessaan, mutta hän ei vain tunnistanut kansainvälisyysosaamiseen liittyviä moninaisia piirteitä.
Osaamiskuvauksia voidaan käyttää myös työyhteisen ja oppilaitoksen kehittämiseen. Niiden avulla voidaan suunnitella koulutusta tai etsiä painopistealueita oppiaineryhmissä. Osaamiskuvausten käyttömahdollisuudet liittyvät kaikkiin opetuksen osa-alueisiin opetuksen järjestämisestä opettajan yksittäisen oppitunnin suunnitteluun.
Osaamiskuvauksia voidaan käyttää työyhteisen ja oppilaitoksen kehittämiseen.
Laatimamme osaamiskuvaukset eivät siis suoranaisesti kuvaa aineenhallintaan ja opetusmenetelmiin liittyvää osaamista. Lisäksi jokaisella opettajalla on yksilönä erityistaitoja ja osaamista, jota hän tiedostaen tai tiedostamattaan hyödyntää työssään – tällaista osaamista voi olla liikunnasta lintubongaukseen tai koodaamisesta juridiikkaan. Osaamiskuvauksetkaan eivät siis paljasta sitä kaikkea hyvää, mitä opettajat omilla taidoillaan opiskelijoille ja työyhteisöön tuovat, mutta niiden avulla on mahdollista taata tasalaatuinen ja opetussuunnitelman perusteet täyttävä opetus.
Osaamiskuvaukset ovat tällä hetkellä kommenttikierroksella, jonka jälkeen kuvauksia muokataan saatujen kommenttien ja kehitysehdotusten myötä. Myöhemmin keväällä kuvaukset ovat valmiina julkaistavaksi ja jaettavaksi laajempaan käyttöön.
Millaisia ajatuksia osaamisen kuvaaminen sinussa herätti? Osaatko itse määritellä kaiken osaamisen, jota työssäsi tarvitset?
