Laadukkaan koulutuksen tavoitteena on tarjota opiskelijoille korkealaatuista opetusta ja varmistaa, että lukiota käyvät nuoret saavat tarvittavat taidot ja tiedot menestyäkseen tulevaisuudessa. Lukioiden tehtävä on vahvistaa laaja-alaista yleissivistystä, tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ihmisiksi ja kehittää opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia. Tikkurilan lukion rehtori emeritus Risto Väyrysen sanoin ”Laatu on lupausten pitämistä”. Lupausten pitämiseksi jokaisen lukiotoimijan täytyy ymmärtää laatuun vaikuttavat tekijät suhteessa omaan rooliinsa ja olla osaltaan rakentamassa laadukasta lukiokoulutusta. Toimivat prosessit ja yhteiset toimintatavat luovat arkea, jossa laatu on osa kaikkea toimintaa. Laatuapila-hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää toimintamalli, jossa on kuvattuna lukioiden keskeiset prosessit, laatutavoitteet, mittarit ja niiden käyttö toimintaa ohjaavina tekijöinä.
Toimivat prosessit ja yhteiset toimintatavat luovat arkea, jossa laatu on osa kaikkea toimintaa.
Hankkeen aloitusvaiheessa kysyimme opettajilta, millä heidän mielestään voidaan parhaiten mitata lukiokoulutuksen laatua ja mitkä ovat laadukkaan lukiokoulutuksen edellytyksiä. Vastausten mukaan lukiokoulutuksen laatu näkyy oppimistulosten lisäksi muun muassa hyvinvointina, yhteisöllisyytenä ja sijoittumisena jatko-opintoihin. Edellytyksenä laadukkaalle lukiokoulutukselle opettajat puolestaan pitivät riittäviä resursseja, motivoitunutta ja osaava henkilöstöä, hyvinvoinnista huolehtimista ja opiskelijalähtöisyyttä.
Kuva 1: Sanapilvi, joka kertoo Gradia-lukioiden opettajien ajatuksia lukiokoulutuksen laadun mittareista.
Kuva2: Sanapilvi, joka kertoo Gradia-lukioiden opettajien ajatuksia laadukkaan lukiokoulutuksen edellytyksistä.
Opiskelijalähtöisyys, hyvinvointi ja opettajien osaaminen näkyvät vahvasti myös Laatuapila-hankkeen tavoitteissa.
Yhtenä hankkeen osatavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista suhteessa uuden opetussuunnitelman (LOPS21) vaatimuksiin. Opettajan osaamista ei nähdä enää pelkästään opettajan omana substanssiosaamisena, vaan monialaisena ja -tasoisena osaamisena, joka kehittyy parhaiten yhteistyössä toisten kanssa. Parhaillaan hankkeessa määritelläänkin opettajan osaamiskuvauksia, joita suunnitellaan käytettäväksi muun muassa opettajien itsearvioinnin apuna ja pohjana osaamisen jakamiselle aineryhmissä. Yhteistyön ja jakamisen kulttuurin kehittymisen kautta kehitetään osaamista, jolloin opettajat toimivat aktiivisina laaduntekijöinä oman osaamisen ja pedagogiikan kehittämisen kautta.
Yhteistyön ja jakamisen kulttuurin kehittymisen kautta kehitetään osaamista, jolloin opettajat toimivat aktiivisina laaduntekijöinä oman osaamisen ja pedagogiikan kehittämisen kautta.
Opiskelijalähtöisyyden tulisi näkyä kaikissa koulun toiminnoissa. Jotta tämä toteutuisi, hankkeessa tarkastellaan opiskelijanäkökulmasta, kuinka OKM:n Lukiokoulutuksen laatustrategiassa määritellyt laatutavoitteet – laadukas oppiminen, hyvinvointi ja osallisuus, kehittyvä toimintakulttuuri sekä lukiokoulutuksen saavutettavuus – toteutuvat lukion ydinprosesseissa. Vaikka lukioiden toimintaympäristöt ovat erilaisia ja lukioilla on omat paikalliset opetussuunnitelmansa, yhtenäiset ydinprosessit ja niille asetetut laatukriteerit takaavat koulutuksen tasalaatuisuuden. Kirjattujen ydinprosessien ja toimintaohjeiden avulla pyritään luomaan parempaa arkea kaikille.
Keudan kehitysjohtaja Tiina Halmevuon sanoin ”laatu on sitä, että sovitaan mitä tehdään ja tehdään mitä on sovittu”. Jotta kaikki tietäisivät, mitä on sovittu ja mistä tarvittava tieto löytyy sekä miten erilaisissa tilanteissa tulee toimia, hankkeessa on käytetty paljon aikaa ydinprosessien selkiyttämiseen ja toimintaohjeiden kirjaamiseen. Samalla on ollut aikaa pohtia, mitä tehdään hyvin ja mitä voidaan tehdä paremmin. Toisilta oppiminen ja prosessien vertailu Laatuapilan neljän eri koulutuksenjärjestäjän kesken on ollut antoisaa ja johtanut jo toimintatapojen päivittämiseen.
Ydinprosessien visuaalisen hahmottamisen helpottamiseksi on kehitetty prosessikarttatalo. Talon kivijalkana on lukiotoiminnan järjestäminen. Sen lisäksi talossa on neljä muuta ydinprosessia – hakeutuminen, ohjaus, oppiminen ja opintojen päättäminen. Jokaisen ydinprosessin sisälle tulee linkkejä tarkempiin prosessikuvauksiin ja toimintaohjeisiin.
Kuva 3: Lukiokoulutuksen prosessikarttatalo
Lukiokoulutuksen laatua mittaavien mittareiden määrittäminen on haastava tehtävä. Jo nyt erilaisia kyselyitä ja dataa on paljon, mutta datan käytöstä toiminnan kehittämisessä ei ole olemassa mallia. Hankkeemme seuraavassa vaiheessa määrittelemme sidosryhmiä kuunnellen konkreettiset seurattavat laatutavoitteemme, niitä mielestämme parhaiten mittaavat mittarit ja laatutavoitteiden yhteyden ydinprosesseihin. Prosesseista, laatutavoitteista ja mittareista luodaan laadunhallintaan toimintamalli, joka vahvistaa kaikkien lukiotoimijoiden osallisuutta laadun tekijöinä ja parantaa yhteisön hyvinvointia. Laatu tehdään yhdessä oppilaitoksen arjessa.
Laatu tehdään yhdessä oppilaitoksen arjessa.
Koulutuksen laatu on ilmiönä siis varsin laaja ja monitahoinen. Se sisältää yritysmaailmasta tutut prosessit, laatutekijät, indikaattorit ja mittarit, joiden soveltaminen koulumaailmaan voi ajoittain tuntua haastavalta. Näiden avulla saamme kuitenkin käyttöömme selkeitä toimintamalleja sekä tietoa entistä laadukkaamman lukiokoulutuksen järjestämiseksi.
Satumari Loukiala, Laatuapila-hankkeen projektipäällikkö