Suomeksi nyky\u00e4\u00e4n kutsuttava niemi Fennoskandiassa on i\u00e4t ja ajat ollut kansainv\u00e4linen maailmankolkka. Kivikaudella vaihdantaan perustuvat, sittemmin pronssikaudelta (2500-3500 vuotta sitten!) l\u00e4htien kauppaan perustuvat yhteydet ovat tuoneet meille hy\u00f6dykkeiden ja ihmisten lis\u00e4ksi ideoita, ajatuksia ja vaikutteita muualta.<\/p>\n
Ruotsin valtakuntaan 1100-luvulta asti kuuluneen Suomen t\u00e4rkeimm\u00e4t vientiartikkelit 1600-luvulla olivat puutavara ja terva, joita vietiin Englannin ja Hollannin laivaston rakentamiseen. Teollistumiskehityksen alkaminen toden teolla 1800-luvulla toi Suomeen ensimm\u00e4iset tehtaat, jotka perustuivat ulkomaisille innovaatioille ja niiden tuotannontekij\u00f6iden hy\u00f6dynt\u00e4miselle, joita Suomessa oli runsaasti ja joiden hinta oli alhainen.<\/p>\n
\u00a0Eritt\u00e4in nopea muutos agraaritaloudesta teollisuusyhteiskuntaan toisen maailmansodan j\u00e4lkeen lis\u00e4si merkitt\u00e4v\u00e4sti Suomen kansainv\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4. Viennin aikaansaama hyv\u00e4 talouden kehitys perustui suurelta osin toimialoihin, joissa suomalainen jalostusaste oli korkealla, ts. suuri osa lopputuotteisiin tarvittavasta ty\u00f6st\u00e4 tehtiin Suomessa.<\/p>\n
Viimeiset 20 vuotta on ollut eritt\u00e4in nopean globalisaation aikaa. Suomikin on liittynyt Euroopan unioniin. Globalisaation kovaa ydint\u00e4 ovat kansainv\u00e4lisen kaupan nopea vapautuminen ja s\u00e4hk\u00f6isen tiedonsiirron kehittyminen aivan uudelle tasolle, mutta my\u00f6s kansainv\u00e4linen muuttoliike ja siirtolaisuus.<\/p>\n
Globalisaatioon liittyv\u00e4 suuri kansainv\u00e4lisen talouden murros asettaa suuria haasteita kaikille vanhoille teollisuusmaille, ei v\u00e4hiten Suomelle. Kyse on pitk\u00e4lti siit\u00e4, miten suomalainen hyvinvointi voidaan turvata koventuneessa kilpailussa painopisteen siirtyess\u00e4 Aasiaan, kun viel\u00e4 samalla huoltosuhde heikkenee l\u00e4hes dramaattisesti.<\/p>\n
Tyls\u00e4lt\u00e4 kuulostava tosiasia on, ett\u00e4 innovaatioihin, taloudelliseen toimeliaisuuteen ja vientiin perustuva taloudellinen kehitys on ainoa tapa turvata sellainen hyvinvointi, johon olemme Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana tottuneet. Hyvinvoinnin, jonka keskeisin ilmentym\u00e4 ovat julkiset hyvinvointipalvelut, yll\u00e4pit\u00e4minen on mahdollista vain, jos Suomi s\u00e4ilyy kilpailukykyisen maana, joka kykenee toimimaan yh\u00e4 kansainv\u00e4lisemm\u00e4ss\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja jossa kaikkien panos otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tulevaisuuden rakentamiseen. Huoltosuhteen n\u00e4k\u00f6kulmasta olisikin ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada kaikki inhimilliset resurssit tehokkaaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n palvelemaan taloudellista kehityst\u00e4 \u2013 ja tietysti ihmisi\u00e4 itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Haasteet ovat suurelta osin koulutuksellisia kysymyksi\u00e4. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hyvinvoinnin l\u00e4hteiden luominen asettaa haasteita korkeakoulu-, yliopisto- ja tiedepolitiikalle. Mutta suomalaisen koulutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ydinkysymys on my\u00f6s, miten voidaan tuottaa ammattitaitoista ty\u00f6voimaa, joka kykenee eri ammateissa toimimaan yh\u00e4 kansainv\u00e4lisemm\u00e4ksi muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Ja vaikka kansainv\u00e4listymisen aspektit ovat aikaisemmin olleet p\u00e4\u00e4osin kauppaan ja taloudelliseen toimeliaisuuteen perustuvia, on nyky-Suomessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 keinoja, jotka turvaavat yhteiskuntarauhaa saattamalla kaikki osallisiksi tulevaisuuden rakentamisesta.<\/p>\n
Ammatillisella aikuiskoulutuksella on erityisen suuri vastuu niin ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yv\u00e4n kuin\u00a0 ty\u00f6markkinoita viel\u00e4 etsivien ihmisten osaamisen ja kyvykkyyden kehitt\u00e4misess\u00e4. Erityisen tervetulleita ovat toimet, joiden ansiosta eri ammateissa toimivien ihmisten kansainv\u00e4lisi\u00e4 valmiuksia ja osaamista voidaan kehitt\u00e4\u00e4, ja samalla kehitt\u00e4\u00e4 maahanmuuttajien ammatillisia valmiuksia ja luontevia yhteyksi\u00e4 Suomessa syntyneisiin. Ei voi liikaa korostaa sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 vaativassa taloudellisessa asetelmassa kaikki Suomessa tarvitsevat toisiaan.<\/p>\n
\u00a0Kotikansainv\u00e4listyminen on hyv\u00e4 ja yhteistoiminnallinen arkip\u00e4iv\u00e4n keino vastata edell\u00e4 mainittuihin kansainv\u00e4lisen osaamisen kartuttamisen ja yhteiskuntaan osalliseksi saattamisen t\u00e4rkeisiin tavoitteisiin. Aikuisopistossa kotikansainv\u00e4listymisen mahdollisuuksia on mm. hy\u00f6dynnetty vuodesta 2011 l\u00e4htien Moni\u00e4\u00e4ninen aikuisopisto tapahtumana, jossa maahanmuuttajaopiskelijat ovat esitelleet l\u00e4ht\u00f6maidensa kulttuuria aikuisopiston opiskelijoille ja henkil\u00f6st\u00f6lle.\u00a0Tapahtumaa kehitet\u00e4\u00e4n parhaillaan edelleen ja loppuvuonna 2013 tapahtuma tullaan toteuttamaan kaikille, niin opiskelijoille kuin henkil\u00f6st\u00f6llekin avoimena Kulttuurit kotona tapahtumana. Tavoite on, ett\u00e4 tapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden \u2013 nuorten, aikuisten ja maahanmuuttajien yhteisty\u00f6n\u00e4. Tarkoitus on, ett\u00e4 tapahtuman tuottaminen tai siihen tutustuminen olisi mahdollista sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 omaan opiskeluohjelmaan.<\/p>\n
\u00a0Tietoa t\u00e4m\u00e4n tapahtuman muotoutumisesta tulee lis\u00e4\u00e4 seuraavissa blogipostauksissa \u2013 stay tuned.<\/p>\n
\u00a0Ari Lang\u00e9n<\/p>\n
\u00a0KV-koulukoordinaattori<\/p>\n
Jyv\u00e4skyl\u00e4n aikuisopisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomeksi nyky\u00e4\u00e4n kutsuttava niemi Fennoskandiassa on i\u00e4t ja ajat ollut kansainv\u00e4linen maailmankolkka. Kivikaudella vaihdantaan perustuvat, sittemmin pronssikaudelta (2500-3500 vuotta sitten!) l\u00e4htien kauppaan perustuvat yhteydet ovat tuoneet meille hy\u00f6dykkeiden ja ihmisten lis\u00e4ksi ideoita, ajatuksia ja vaikutteita muualta. Ruotsin valtakuntaan 1100-luvulta asti kuuluneen Suomen t\u00e4rkeimm\u00e4t vientiartikkelit 1600-luvulla olivat puutavara ja terva, joita vietiin Englannin ja Hollannin laivaston … Jatka lukemista Maailma muutoksessa \u2013 arkip\u00e4iv\u00e4n keinot tarpeen<\/span>