Teksti: Reija Kivel\u00e4 ja Minna Kamberg<\/p>\n
Opiskellessaan puutarhuriksi J\u00e4ms\u00e4n ammattiopiston Puutarha-, luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6alalla oppisopimusopiskelijana Minna Kamberg kuuli mahdollisuudesta suorittaa osan ty\u00f6ss\u00e4 oppimisesta ulkomailla. H\u00e4n kiinnostui Uudesta Seelannista, koska er\u00e4s vanhemman kurssin opiskelija oli ollut siell\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 oppimassa edellisen\u00e4 vuonna. Samoin maa tarjosi mahdollisuuden j\u00e4rkeviin ty\u00f6teht\u00e4viin talviaikana. Suomessa vastaavana aikana ei olisi ollut mahdollista suorittaa vastaavia puutarha-alan t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Minna otti yhteytt\u00e4 oppilaitoksen kansainv\u00e4listen asioiden yhteysopettajaan Jari J\u00e4rvenrantaan. Keskusteltuaan h\u00e4nen kanssaan Minna otti edelleen yhteytt\u00e4 oppisopimustoimistoon, ja siell\u00e4 suhtauduttiin my\u00f6nteisesti oppisopimusopiskeluun ulkomailla. Neuvotteluissa oppilaitoksen ja toimiston v\u00e4lill\u00e4 sovittiin, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n j\u00e4rjestelyt hoitaa oppilaitos. Molemmat osapuolet sopivat tukevansa opiskelijan ty\u00f6ss\u00e4 oppimista apurahalla.<\/p>\n
<\/p>\n
Opiskelija l\u00f6ysi ty\u00f6ss\u00e4oppimispaikkansa WWOOF-j\u00e4rjest\u00f6n Uuden-Seelannin yksik\u00f6n kautta. J\u00e4senmaksun maksettuaan p\u00e4\u00e4see selaamaan j\u00e4senyrityksi\u00e4; Minna laittoikin s\u00e4hk\u00f6postia muutamaan eri paikkaan.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen\u00e4 Minnan toivelistalla oli Coromandelin niemimaalla, pohjoissaarella sijaitseva Pepper Tree Nursery, jonka omistavat John ja Trish Uffindell. Taimisto muistuttaa toiminnaltaan hyvin paljon Minnan ty\u00f6paikkaa Suomessa, joten tilaisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n jotain samanlaista – mutta samalla aivan erilaista! – ty\u00f6t\u00e4 kiehtoi ja houkutti eritt\u00e4in paljon.<\/p>\n
Viikon kuluttua taimistolta saatiinkin viesti\u00e4, ett\u00e4 he ottavat Minnan mielell\u00e4\u00e4n kuudeksi viikoksi oppiinsa, joten matkan suunnittelu saattoi alkaa.<\/p>\n
Ty\u00f6h\u00f6n taimistolla kuuluivat monipuolisesti aivan kaikki teht\u00e4v\u00e4t, joita suinkin ty\u00f6nkuvaan voi lukea. Minna oppi ottamaan pistokkaita (arviolta 3500 kpl) ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n jokaisen kasvin pistokkaat niiden vaatimalla tavalla. Esimerkiksi grevillean pistokkaille k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eri multaseosta kuin useimmille muille, sill\u00e4 ne eiv\u00e4t kest\u00e4 ollenkaan fosfaattia. Lis\u00e4ksi Minna kouli, purkitti, s\u00e4kitti, istutti ja pakkasi taimia. Mielenkiintoisen t\u00e4st\u00e4 melko arkisen kuuloisesta ty\u00f6st\u00e4 teki se, ett\u00e4 eri kasveilla oli eri vaatimukset astioilleen. Esimerkiksi kameliat tulee koulia ja istuttaa aina mahdollisimman pieniin purkkeihin, sill\u00e4 se auttaa niit\u00e4 muodostamaan mahdollisimman tihe\u00e4n juuriston, kun se muuten tekisi vain yhden ns. paalujuuren. Toisessa \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 taas hebet tulee laittaa mahdollisimman v\u00e4lj\u00e4\u00e4n purkkiin, koska ne tekev\u00e4t juuria hullun lailla ja tukehtuvat alta aikayksik\u00f6n liian pieneen purkkiin.<\/p>\n
Opiskelija teki lannoitusta, kastelua, leikkausta, taimiston astiataimimaan uudelleenj\u00e4rjestely\u00e4, siivosi kasvihuoneita, opasti puutarharyhmi\u00e4, pakkasi ja purki taimia markkinoille ja takaisin, palveli asiakkaita, haravoi, siivosi ja onnistui jopa myym\u00e4\u00e4n kasveja tiet\u00e4myksens\u00e4 perusteella (!). Kitkeminen oli varsinainen puhdety\u00f6, jota sai tehd\u00e4 aina ja kaikkialla. My\u00f6s n\u00e4ytepuutarhan kunnossapito oli t\u00e4rke\u00e4 osa ty\u00f6t\u00e4, joten p\u00e4iv\u00e4t kuluivat siell\u00e4(kin) sangen nopeaan kitkien, lannoittaen, istuttaen, leikaten, siistien, valokuvaten (taimiston nettisivuille) ja j\u00e4niksi\u00e4 karkottaen. Mutta varsinaisen yll\u00e4tyksen Minna koki taimien purkitusvaiheessa, kun is\u00e4nn\u00e4t ripottelivat purkin mullan pinnalle Rout-nimist\u00e4 ainetta, joka n\u00e4ytti aivan kuivahiivalta. T\u00e4m\u00e4 aine nimitt\u00e4in esti rikkaruohojen siemeni\u00e4 it\u00e4m\u00e4st\u00e4! Uskomatonta! Mutta tietenk\u00e4\u00e4n esimerkiksi hyvin vesivartisille perennoille sit\u00e4 ei voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, koska se olisi vahingoittanut my\u00f6s itse kasvia.<\/p>\n
Mielenkiintoisin ero Suomen taimistoviljelyyn l\u00f6ytyi varmaankin kasteluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 Suomessa ongelmana on j\u00e4rjestelm\u00e4n kalkkiutuminen, Uudessa-Seelannissa tapellaan lev\u00e4ttymist\u00e4 vastaan. Eli suuttimet irrotetaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin (n. kaksi viikkoa), putsataan ja laitetaan takaisin. Lis\u00e4ksi kasteluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 kulkevaan veteen sekoitetaan ruokasoodaa, joka tuhoaa lev\u00e4iti\u00f6it\u00e4. Ruokasoodaa sekoitetaan my\u00f6s suoraan kasvualustaan ennen kylv\u00f6j\u00e4 \/istutuksia, jotta lev\u00e4n muodostuminen saadaan minimoitua.<\/p>\n
Taimiston omistajat (joiden luona opiskelija asui) olivat my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen mukavia ihmisi\u00e4 ja ottivat asiakseen vied\u00e4 Minnaa eri paikkoihin ja \u201dsivist\u00e4\u00e4\u201d suomalaista Uuden-Seelannin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 yleens\u00e4. Heid\u00e4n mukanaan h\u00e4n p\u00e4\u00e4si my\u00f6s tutustumaan Uuden-Seelannin vanhimpaan, taimia itse tuottavaan taimistoon, Lyndaleen. Opiskelija kertoo: \u201dJotain asian kiinnostavuudesta kertoo kai se, ett\u00e4 minulle varatun puolen tunnin sijaan p\u00e4\u00e4dyimme tuotannosta vastaavan henkil\u00f6n kanssa kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n paikkaa puolitoista tuntia! Ja p\u00e4\u00e4sin heid\u00e4n uutiskirjeeseens\u00e4!\u201d.<\/p>\n
Vapaat viikonloput Minna k\u00e4ytti yleens\u00e4 joko taimiston omistajien kanssa markkinoilla k\u00e4ymiseen tai matkusteli omatoimisesti kiinnostaviin kohteisiin. Suurimpana kiinnostuksen kohteina olivat tietysti maan puutarhat ja -puistot, maorikulttuuri ja el\u00e4imist\u00f6. Matkoillaan h\u00e4n tapasin upeita, uusia ihmisi\u00e4 (ja jopa yhden suomalaisen!), oppi uusia taitoja (kuten sen, miten flaxista punotaan nauhaa) ja teki asioita, joita varmastikaan kovin moni ei el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4se tekem\u00e4\u00e4n, kuten sy\u00f6m\u00e4\u00e4n mansikkamuffinia sammuneen tulivuoren huipulla ja astelemaan samalla vuorella, jonne Frodo kuljetti sormuksen!<\/p>\n
Minna toteaa matkan j\u00e4lkeen: \u201dKaiken kaikkiaan vaihtoni kuusi viikkoa olivat el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempi kokemus, ja suosittelen vaihtojakson suorittamista l\u00e4mpim\u00e4sti kaikille opiskelijoille, joilla siihen on mahdollisuus. Uudessa tilanteessa ja maassa oppii paljon itsest\u00e4\u00e4n, paikallisesta kulttuurista, ihmisist\u00e4, erilaisista tavoista (ty\u00f6- ja k\u00e4yt\u00f6s-) ja saa parhaassa tapauksessa elinik\u00e4isi\u00e4 muistoja ja yst\u00e4vi\u00e4. Ja aina kannattaa muistaa uusiseelantilainen tapa suhtautua vastoink\u00e4ymisiin tai muuten vaan hankaliin tilanteisiin: no worries! Eli vapaasti suomennettuna: ei h\u00e4t\u00e4\u00e4! =)\u201d<\/p>\n
<\/p>\n
Lis\u00e4tietoja: Reija Kivel\u00e4<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Teksti: Reija Kivel\u00e4 ja Minna Kamberg Opiskellessaan puutarhuriksi J\u00e4ms\u00e4n ammattiopiston Puutarha-, luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6alalla oppisopimusopiskelijana Minna Kamberg kuuli mahdollisuudesta suorittaa osan ty\u00f6ss\u00e4 oppimisesta ulkomailla. H\u00e4n kiinnostui Uudesta Seelannista, koska er\u00e4s vanhemman kurssin opiskelija oli ollut siell\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 oppimassa edellisen\u00e4 vuonna. Samoin maa tarjosi mahdollisuuden j\u00e4rkeviin ty\u00f6teht\u00e4viin talviaikana. Suomessa vastaavana aikana ei olisi ollut mahdollista suorittaa … Jatka lukemista Oppisopimuksella maailmalle – \u201dtoispuolel palloo\u201d<\/span>