Toisen vuoden TOP-jakson aikana olin Jyväskylän tavaratalossa Puuilossa harjoittelussa. Näyttöni oli tällä kertaa asiakaspalvelu/myyntityö muotoinen ja se arvioitiin kokonaisuutena. Opin ja kehityin paljon. Työn avain on ensivaikutelma. Se minkä kuuvan annat yrityksestä ja itsestäsi edustamassa sitä päivittäin on vuorovaikutusta erilaisille asiakkaille, eri tilanteissa.
Sen lisäksi että opin järjestelemään ja organisoimaan niin listan kuin improvisoinnin mukaan, opin etsimään tietoa ja neuvomaan ja itsekin kysymään apua niin netin kuin radiopuhelimenkin avulla. Vuorovaikutustilanteeseen kuului tervehtiminen ja avuntarpeen kysyminen, sitten avun ja tiedon anto asiakkaan tarpeiden ja halujen mukaan.
Olin ensin hyvin epävarma, sillä koin etten tiedä tarpeeksi paljon tai osaa neuvoa tarpeeksi hyvin ja minua jännitti kysyä apua radiopuheimen kautta, koska en halunnut vaikuttaa osaamattomalta enkä osannut vielä kunnolla käyttää sitä. pikkuhiljaa itsevarmuus kasvoi kun aloin tottua paikkaan. Aloin olla itsevarmempi myös tavaroiden tarkistuksessa ja järjestelyssä, kun tiesin että saapuneet ja ne jotka eivät saapuneet merkataan listaan erikseen ja listat lajitellaan eri postilaatikoihin sen mukaan olivatko ne puutteellisia vai ei.
Kun älysin minne ja miten tavarat pitää laittaa, se oli helppoa. Jos jäi yli, id-koodi pitää kirjoittaa paketin kylkeen ja nostaa sille hyllytasolle, missä on säilytys tilaa. Jos tuote oli uusi, sille piti tehdä hyllypaikka, jos pois myynnistä, tyhjentää paikka ja tehdä tilaa toiselle tuotteelle. Opin myös merkkaamaan tuotteita hävikkiin, rekisteröimään uusia hyllypaikkoja ja tulostamaan hintalappuja. Tätä oli organisointi, osastoista huolen pito kokonaisuudessaan.
Aikataulujen noudatus ja niissä pysyminen oli minulle vaikeinta. En ole koskaan tykännyt aikaisista aamuista, enkä ollut tottunut niin tarkkoihin ruokataukoihin ja myönnänkin että aluksi ei onnistunut ja lipsui, mutta sitten tuli oma asenne peliin ja aloin panostaa niihin ja kiinnittämään niihin huomiota. Sitten aloin tottua rutiinilliseen aikaiseen aamuun ja työpäivään ja osasin noudattaa aikatauluja.
Nyt olen oppinut millaista on työskennellä paineen alla, kun on monta rautaa tulessa ja pitää ottaa ihmisiä vastaan ja ratkoa heidän ongelmiaan, vaikka pelottaisi ja tuntuisi väsyneeltä ja epämukavalta ja olisi kiire. En aiemmin uskonut että soveltuisin tuohon mutta oma asenne lopussa ratkaisi, en silti todellakaan koe kuuluvani sinne mutta kyllä minä siihenkin ajan kanssa totuin ja pärjäsin.
Olen iloinen opintokokemuksestani, sillä se oli erittäin silmiä avaava ja kehittävä ja opin muokkaamaan käytöstäni erilaiseksi erilaisia asiakkaita kohtaan sillä tavalla että vuorovaikutustilanne oli mahdollisimman mukava.
