Homma alkoi sillä että sain kiillotukseen tarkoitetun nahkaliinan. Se oli pehmeä ja ohuempi, ja oli juuri kyseiseen asiaan tarkoitettu, että saa lian ja muut pinnalliset jämät irti ja pinnan tasaiseksi ja enimmät roskat pois.
Koska puukon terän kiillotuksessa sai valita haluaako kiillottaa koko terän, vai vaan reunan, päätin itse kiillottaa vain reunan. Kiillotukseen käytettiin kiillotuspyörää, jonka alla olevaan altaaseen lisättiin vettä, jotta kivi oli märkä. Kiillotus oli useamman tunnin ja monen päivän työ, sillä se oli tarkkaa ja aikaa vievää, koska juuri oikean tasaisen pinnan saanti on haastavaa.
Oli mahdollisuutena jättää käsin tehdyn jälkeä työhön, joten niin tein.
Kun terän molemmat puolet oli käytetty useampaan otteeseen pyörässä, siirryttiin hienompiin ja sileämpiin hiomakiviin. Niitäkin piti kastella ja työ oli pitkäjänteistä. Hioin karkeimmasta sileimpään, sillä karkeus tasoittaa, mutta hieno sileys ja kiiltävyys tulee sileillä pinnoilla.
Edestakainen pyörivä pieni liike, molemmille puolille tasaisesti kiveä vasten hieroen ja monta tuntia.