Saimme koulukaverini kanssa ehdotuksen/pyynnön jos olisimme halukkaita tekemään yhteistyönä pienimuotoisen korjauksen tuoli sarjalle, joka tuli toiselta kampukselta kahvilasta. Suostuimme, sillä osaaminen siihen riitti ja meillä alkoi olla muuten omat hommat paketissa. Olemme molemmat yleensä enemmän itsenäisiä työskentelijöitä mutta tämä oli hyvää harjoitusta lyödä hynttyyt yhteen ja katsoa miten luonnistuu.
Tuoleja oli korjattavana kolmetoista kappaletta. Varsinaisesti korjausta tarvitsi vain osa, sillä riippui tuolista oliko se enemmän vai vähemmän kunnossa. Olimme saaneet tiedon , että suurin korjausta vaativa asia oli jalkojen kiinnitys. Sen huomasimme käytännössäkin, sillä tuolit olivat huteria ja kuluneita.
Kun lähdimme tutkimaan ongelmaa, meidän tottakai piti saada merkattua mitkä jalat olivat uudelleen kiinnityksen tarpeessa ja jotta erotimme ne, kaverini keksi laittaa tipillä merkit. Laitoimme siis teipin palan kyseisiin jalkoihin. Sama tehtiin selkänojaan, mutta selkä piti hoitaa erikseen, sillä se ei ollut suorassa yhteydessä jalkoihin.
Kun aloitimme irrottamaan jalkoja, se piti tehdä lähinnä liikuttamalla jalkoja, saada mahdollisimman paljon liikutettua edestakaisin. Kun olimme saaneet liitoksia irti, piti putsata pois vanhat kuivuneet liimat ja liimata takaisin.
Sitten tulikin hieman vaikeampi osuus nimittäin kuinka saisimme liimatut jalat puristukseen. Jalat olivat pyöreät, maali teki niistä liukkaat ja ne olivat sellaisessa kulmassa, että puristimet eivät pysyneet niissä kiinni.
Päädyimmekin tekemään tuki palaset, jotka myötäilisivät sisäpuolelta jalan muotoa ja ulkoa päin olisi suora ja tasainen.
Tämä toimi hyvin vaikka kitkaa piti vielä liukkaan pinnan takia hakea. Palasia piti tehdä yhteensä kahdeksan kappaletta, että niitä riittäisi ja että voisimme liimata mahdollisimman monta tuolia yhtä aikaa.
Tukipuun palaset teimme jämäpuun paloista ja porasimme sopivat pyöristykset niille puolille mihin jalka tulisi.
Kun liimat olivat kuivuneet, alettiin putsaamaan mahdollisia jälkiä. Tämä piti toteuttaa varovasti, ettei maalipinta repeytyisi.
Taltalla saimme kuitenkin aika hyvin raaputettua kuivuneet liimajämät pois.
Selkänojien kanssa pitikin olla varovaisempi ettei rikkonut mitään, sillä monta ohuempaa osaa kiinni samassa paikassa. Osa oli myös sellaisia että piti levittää liimaa itse tappiin toisella tikulla ja reikään suoraan liima purkista. Osittain piti myös sekoittaa vahvempaa liimaa, joka turpoaa ja laajenee kuivuessaan ja ihan normi liimaa. Se riippui tuolien kunnosta. Ja kiinnityksethän niissä oli pääasiana korjata.
Osa oli heikolla kiinnityksellä vain istuin osassa ja toiset taas vaan selkänojassa, joten irrottelun kanssa piti taktikoida enemmän ja tunnustella miten osat olisivat myönteisemmin liikuteltavissa. Loppujen lopuksi saimme senkin onnistumaan ja sitten saikin jo laittaa puristuksiin.
Selkänojissa puristus oli helpompi, sillä pinnat eivät olleet pyöreitä.
Sitten olikin taas liimojen pois raaputuksen vuoro. Osa kuivuneista liimoista oli sen verran pieniä että olisimme rikkoneet pintaa taltalla, joten se hoitui paremmin siklaamalla.
Teimme myös sen mitä tuoleille ei aiemmin oltu tehty nimittäin ammuimme naulapyssyllä varmistus kiinnityksen liitoskohtiin.
Naulat piti ampua mahdollisimman huomaamattomiin paikkoihin, koska niiden kuten liimankaan ei pitäisi lopputuloksen visuaalisessa ilmeessä näkyä. Naulat ammuttiin sellaisessa kulmassa että se varmasti pitäisivät puun tukevasti kiinni mutta olivat silti piilossa.
Maalin kulumia saimme myös korjata käyttämällä ihan mustaa vedenpitävää tussia, sillä pintakäsittelyä ei oltu pyydetty, joten meillä ei ollut lupaa maalata. Tussilla korjaus tuli usein myös sellaiseen kohtaan, josta liima oli repinyt maalia pois, joten korjasimme vain jälkemme.
Tämän osuuden jälkeen tuolit olivatkin valmiita lähtemään takaisin kohteeseensa eli toisen kampuksen kahvilaan.
Myös pakkaus piti tehdä miettien että kaikki tuolit mahtuisivat niille tarkoitettuun kärryyn ja että kiinnitys oli sen mukainen ettei se tai kyseinen auto kyyti tekisi vahinkoa. Tämän takia kiinnitys tehtiin ympärille käärittävällä muovilla, joka oli sopivan pehmeää ja joustavaa.
Tämä onnistui myös ja saimme palautetta että työ oli tehty hyvin. Tämä oli tosin myös sellainen asiakas työ mistä ei tullut maksua.