Muistan hyvin, kun ostin perheemme vanhimmille lapsille ensimm\u00e4iset omat k\u00e4nnyk\u00e4t, Matopelin ja Nokia Tunen aateloimat klassikot, jotka siirsiv\u00e4t Suomen ikuiseen reaaliaikaan ja tavoitettavuuteen. T\u00e4m\u00e4n joulun alla selailen puhelimellani sivustoja, jotka markkinoivat nuorimman tytt\u00e4reni haluamaa uusinta uutta, Artificial Intelligence -sovelluksilla toimivaa kasvot tunnistavaa puhelinta \u2013 tai ehk\u00e4 oikeammin minitietokonetta, k\u00e4den jatketta tai keino\u00e4lyneuvojaa.<\/p>\n
Suomalaista koulua tuntuu my\u00f6s digitalisaatio puhuttavan kaiken aikaa. Samalla kun arkiel\u00e4m\u00e4mme muuttuu kaiken aikaa yh\u00e4 vahvemmin tietoyhteiskuntaan sidotuksi, koulun kohdalla t\u00e4t\u00e4 muutosta problematisoidaan milloin mist\u00e4kin suunnasta. Mielest\u00e4ni on eriskummallista, ett\u00e4 digitaalinen toimintaymp\u00e4rist\u00f6, joka soveltuu l\u00e4hes kaiken arkisen tekemisemme helpottamiseen, ei mill\u00e4\u00e4n meinaa sopia koulun todellisuuteen. Edelleen kouluel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tunnutaan digitalisaatiosta kysytt\u00e4v\u00e4n miksi, vaikka oikea kysymys olisi miten.<\/p>\n
2000-luvun ensimm\u00e4isen vuosikymmen aikana istuin lukuisissa koulutuspoliittisissa ty\u00f6ryhmiss\u00e4, jotka pohtivat digitalisaation tuomista osaksi opetusta ja oppimista. Milleniumin johtava Nokialand alkoi hitaasti tipahtaa kilpailijamaiden sovelluskelkasta. Kansallinen visio puuttui, insin\u00f6\u00f6ritaito korvasi helppouden ja k\u00e4ytett\u00e4vyyden. Muutoksen todelliset tekij\u00e4t, rehtorit ja opettajat, saivat edelleen valita ty\u00f6v\u00e4lineens\u00e4 ja toimintatapansa hyvin itsen\u00e4isesti. Hienoa tavallaan, mutta my\u00f6s opiskelijoita eriarvoistavaa.<\/p>\n
Kuten Suomessa yleens\u00e4kin tapahtuu koulutuspolitiikan suunnan uudelleen arvioinneissa, monet meist\u00e4 eri toimijoista huomasivat yhden toimivan mallin digitalisaation vauhdittajana. Ratkaisu oli ylioppilastutkinnon s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4minen tai oikeammin digitalisointi. Vaikka ajatus itsess\u00e4\u00e4n oli nurinkurinen, uudistetaan ensin p\u00e4\u00e4tt\u00f6tutkinto ja vasta sen j\u00e4lkeen siihen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 toiminta, niin oli se samalla \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen nerokas. Reformeja ja suuria kansallisia koulutuspoliittisia uudistuksia vierastavassa maassa tehtiin er\u00e4\u00e4nlainen hiljainen palatsivallankumous, jonka vaikutus ulottui v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti l\u00e4pi kaikkien kouluasteiden. T\u00e4n\u00e4\u00e4n voidaan todeta, ett\u00e4 hyv\u00e4 kun tehtiin, muuten takamatka meid\u00e4n kilpailijoihimme olisi vain kasvanut. Enk\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tarkoita vain valtioiden v\u00e4list\u00e4 kisaa vaan pikemminkin vallitsevien todellisuuksien ja erilaisten el\u00e4m\u00e4ntapojen v\u00e4list\u00e4 mittel\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Kun t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 rakennetaan uutta, on tarpeellista kysy\u00e4, miten otamme tietoyhteiskunnan rakenteet osaksi tekemist\u00e4mme. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on silloin, kun toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutokset ovat suuria. Jyv\u00e4skyl\u00e4n lukiokoulutuksessa uusien l\u00e4hes 1200 opiskelijan lukioiden on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pohdittava toimintaansa eri tavoin kuin valtaosan maamme lukioista. Miten mahdollistamme yksil\u00f6llisemm\u00e4n opetuksen? Miten palvelemme erityisopiskelijoita \u2013 urheilijoita, vaihto-opiskelijoita ja muita vastaavassa tilanteessa olevia? Miten turvaamme kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tai miten tuemme koulutusvienti\u00e4? Monissa n\u00e4iss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 vastaus l\u00f6ytyy verkosta ja verkko-oppimisesta.<\/p>\n
Lukiokoulutuksen seuraavan opetussuunnitelmakierroksen er\u00e4s keskeinen teht\u00e4v\u00e4 on uuden E-Gradia konseptin alle rakentuva kurssitarjonta. Voimme halutessamme olla er\u00e4s maamme johtava verkko-opetuksen tarjoaja, joka toimii sek\u00e4 kansallisella ett\u00e4 kansainv\u00e4lisill\u00e4 markkinoilla. Yhdistettyn\u00e4 EduFuturan mahdollistamaan laaja-alaiseen korkeakouluyhteisty\u00f6h\u00f6n ovat mahdollisuutemme verkko-opetuksen kehitt\u00e4miseen todella poikkeuksellisen hienot. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tulevaisuus tarkoittaisi sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki lukion opetustarjonta, osin my\u00f6s englannin kielell\u00e4, olisi tarjolla 24\/7 ja 365 verkossa.<\/p>\n
Ensimm\u00e4iseen joulun lapseen, joka synty suoraa k\u00e4nnykk\u00e4 k\u00e4dess\u00e4, on viel\u00e4 ehk\u00e4 jonkin verran aikaa. Mutta kyet\u00e4ksemme kommunikoimaan t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ja tulevaisuuden nuorten kanssa, meid\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 emme puhu en\u00e4\u00e4 laitteesta, vaan el\u00e4m\u00e4ntavasta. Kun haluamme oikeasti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntavan suomat mahdollisuudet oppimisen kehitt\u00e4miseen, olemme oikealla tiell\u00e4. Sen tehd\u00e4ksemme meid\u00e4n on vain uskallettava heitt\u00e4\u00e4 jotakin pois. El\u00e4m\u00e4n eksentrikot voivat valita el\u00e4m\u00e4n verkkojen ulkopuolella, tavalliselle ihmiselle se on el\u00e4m\u00e4n perustaito, jollei kohta edellytys.<\/p>\n
Ari Pokka
\nSchildtin lukion rehtori<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Muistan hyvin, kun ostin perheemme vanhimmille lapsille ensimm\u00e4iset omat k\u00e4nnyk\u00e4t, Matopelin ja Nokia Tunen aateloimat klassikot, jotka siirsiv\u00e4t Suomen ikuiseen reaaliaikaan ja tavoitettavuuteen. T\u00e4m\u00e4n joulun alla selailen puhelimellani sivustoja, jotka markkinoivat nuorimman tytt\u00e4reni haluamaa uusinta uutta, Artificial Intelligence -sovelluksilla toimivaa kasvot tunnistavaa puhelinta \u2013 tai ehk\u00e4 oikeammin minitietokonetta, k\u00e4den jatketta tai keino\u00e4lyneuvojaa. Suomalaista koulua tuntuu … Jatka lukemista Z-sukupolven haaste<\/span>