{"id":438,"date":"2017-09-25T15:22:39","date_gmt":"2017-09-25T12:22:39","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/?page_id=438"},"modified":"2018-09-28T15:15:19","modified_gmt":"2018-09-28T12:15:19","slug":"ot5","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot5\/","title":{"rendered":"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5"},"content":{"rendered":"

Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5 – esimerkit ja harjoitusteht\u00e4v\u00e4t<\/a><\/p>\n

Ainem\u00e4\u00e4r\u00e4<\/h4>\n

Ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n tunnus on n<\/em> ja sen yksikk\u00f6 on mooli (mol). Yksi mooli atomeja on \"6,022 \cdot 10^{23}\" atomia, ja sen verran atomeja on 12 grammassa \"\ce{^{12}_{6}C}\"-hiilt\u00e4.<\/p>\n

Kirjoitetaan Avogadron vakio<\/em>.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Moolimassa<\/h4>\n

Moolimassa on ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n massa, jota on yksi mooli. Sen tunnus on M<\/em>, ja sen yksikk\u00f6 on g\/mol.<\/p>\n

Jaksollisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4<\/a> selvi\u00e4\u00e4 suoraan alkuaineen suhteellinen moolimassa<\/em> ja laskemalla yhdisteen moolimassa.<\/p>\n

Laskuyht\u00e4l\u00f6t<\/h4>\n

Kootaan laskuyht\u00e4l\u00f6iden termit.<\/p>\n

  <\/span>   <\/span>\"\begin{align*}<\/p>\n

Kirjoitetaan ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n yht\u00e4l\u00f6.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Kirjoitetaan aineen massan yht\u00e4l\u00f6.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Kirjoitetaan moolimassan yht\u00e4l\u00f6.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Pitoisuus<\/strong><\/h4>\n

Ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n \"n\" avulla laskettu pitoisuus<\/em> on konsentraatio<\/em>, joka kertoo ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n litrassa liuosta. Sen tunnus on c<\/em> ja sen yksikk\u00f6 on mol\/l.<\/p>\n

Kirjoitetaan konsentraation yht\u00e4l\u00f6.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Tilavuus- ja massaprosentti<\/h4>\n

Tilavuusprosenttisuutta tarvitaan esim. tilanteessa, jossa kaksi toisiinsa liukenevaa nestett\u00e4 on samassa astiassa. T\u00e4llaisia toisiinsa liukenevia nesteit\u00e4 ovat mm. vesi ja etanoli sek\u00e4 bensiini ja etanoli.<\/p>\n

Kirjoitetaan tilavuusprosenttisuuden yht\u00e4l\u00f6.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Massaprosenttisuutta tarvitaan esim. tilanteessa, jossa kiinte\u00e4\u00e4 ainetta on liuennut liuotinnesteeseen. T\u00e4llaisia kiinte\u00e4 aine\u2013liuotinneste -pareja ovat mm. sokeri ja vesi sek\u00e4 suola ja vesi. Massaprosenttia tarvitaan my\u00f6s, kun halutaan tiet\u00e4\u00e4 metalliseoksesta eli lejeeringist\u00e4 tietyn metallin massan suhteellinen prosenttisuus.<\/p>\n

Kirjoitetaan massaprosenttisuuden yht\u00e4l\u00f6.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Reaktioyht\u00e4l\u00f6<\/h4>\n

Reaktioyht\u00e4l\u00f6 kuvaa kemiallista reaktiota.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Palaminen on esimerkiksi kemiallinen reaktio, joka vaatii happea \"\ce{O2}\", palavaa ainetta ja riitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilan.<\/p>\n

Reaktionopeuteen vaikuttavat ainepari, aineiden v\u00e4kevyys tai m\u00e4\u00e4r\u00e4, aineiden hienojakoisuus, l\u00e4mp\u00f6tila, aineiden sekoittaminen ja katalyytin l\u00e4sn\u00e4olo.<\/p>\n

Kemiallisessa reaktiossa eri atomien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on aina vakio.<\/p>\n

Kirjoitetaan hiilen palamisen reaktioyht\u00e4l\u00f6.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Kirjoitetaan vedyn palamisen reaktioyht\u00e4l\u00f6. Punaiset numerot ovat tasapainotuskertoimia.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

K\u00e4ytt\u00f6turvallisuustiedote<\/h4>\n

K\u00e4ytt\u00f6turvallisuustiedote (KTT) on tarkka ja kattava kuvaus kemikaalin ominaisuuksista. Se on lain edellytt\u00e4m\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle vaaralliselle kemikaalille ja se on kemikaalin valmistaneen yrityksen tai maahantuojan tekem\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4ytt\u00f6turvallisuustiedote kertoo mm. onnettomuuden varalta kemikaalin ominaisuudet (LD<\/em>\"_{50}\"– ja HTP<\/em>-arvot),\u00a0 mahdolliseen tulipaloon kelpaavat sammutusv\u00e4lineet ja tarvittavan ensihoidon.<\/p>\n

LD<\/em>\"_{50}\"– eli LD50<\/em>– eli Lethal Dose, 50%<\/em> -arvo ilmaisee aineen myrkyllisyyden. Kyseinen, m\u00e4\u00e4ritelty letaaliannos<\/em> tappaa puolet koe-el\u00e4imist\u00e4. Yleens\u00e4 se ilmoitetaan tietylle antotavalle ja massaan suhteutettuna. Kaasumaisille aineille, sumuille ja aerosoleille myrkyllisyyden mittayksikk\u00f6 on\u00a0LC<\/em>\"_{50}\" eli LC50 <\/em>eli Lethal Concentration, 50%<\/em>. Pienempi LD<\/em>\"_{50}\"– tai LC<\/em>\"_{50}\"-arvo tarkoittaa myrkyllisemp\u00e4\u00e4 ainetta.<\/p>\n

Taulukossa1<\/a>,2<\/a><\/sup> aineen myrkyllisyytt\u00e4 on arvioitu esim. rotilla.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

HTP<\/em>– eli haitalliseksi tunnettu pitoisuus<\/em> -arvo on pienin haittaa tai vaaraa ty\u00f6ntekij\u00e4n terveydelle aiheuttava ilman kemikaalipitoisuus. Se kuvaa haitallisten molekyylien suhdetta ilmapartikkeleihin miljoonasosina (ppm<\/em> eli parts per million<\/em>) tai milligrammoina kuutiometriss\u00e4 ilmaa (mg\/m\"^3\"). Ilman ep\u00e4puhtauden pitoisuuden altistumisen HTP<\/em>-arvo voi olla HTP8h<\/em> eli kahdeksan tuntia, HTP15min<\/em> eli 15 minuuttia tai hetkellinen<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5 – esimerkit ja harjoitusteht\u00e4v\u00e4t Ainem\u00e4\u00e4r\u00e4 Ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n tunnus on n ja sen yksikk\u00f6 on mooli (mol). Yksi mooli atomeja on atomia, ja sen verran atomeja on 12 grammassa -hiilt\u00e4. Kirjoitetaan Avogadron vakio. Moolimassa Moolimassa on ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n massa, jota on yksi mooli. Sen tunnus on M, ja sen yksikk\u00f6 on g\/mol. Jaksollisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 suoraan … Jatka lukemista Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":107,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"class_list":["post-438","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\nOppimisteht\u00e4v\u00e4 5 - YTO2-FKV-opintojakso<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot5\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5 - YTO2-FKV-opintojakso\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5 – esimerkit ja harjoitusteht\u00e4v\u00e4t Ainem\u00e4\u00e4r\u00e4 Ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n tunnus on n ja sen yksikk\u00f6 on mooli (mol). Yksi mooli atomeja on atomia, ja sen verran atomeja on 12 grammassa -hiilt\u00e4. Kirjoitetaan Avogadron vakio. Moolimassa Moolimassa on ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n massa, jota on yksi mooli. Sen tunnus on M, ja sen yksikk\u00f6 on g\/mol. Jaksollisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 suoraan … Jatka lukemista Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5 →\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot5\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"YTO2-FKV-opintojakso\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2018-09-28T12:15:19+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/ot5\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/ot5\\\/\",\"name\":\"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5 - YTO2-FKV-opintojakso\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2017-09-25T12:22:39+00:00\",\"dateModified\":\"2018-09-28T12:15:19+00:00\",\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/ot5\\\/\"]}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/\",\"name\":\"YTO2-FKV-opintojakso\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5 - YTO2-FKV-opintojakso","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot5\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5 - YTO2-FKV-opintojakso","og_description":"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5 – esimerkit ja harjoitusteht\u00e4v\u00e4t Ainem\u00e4\u00e4r\u00e4 Ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n tunnus on n ja sen yksikk\u00f6 on mooli (mol). Yksi mooli atomeja on atomia, ja sen verran atomeja on 12 grammassa -hiilt\u00e4. Kirjoitetaan Avogadron vakio. Moolimassa Moolimassa on ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n massa, jota on yksi mooli. Sen tunnus on M, ja sen yksikk\u00f6 on g\/mol. Jaksollisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 suoraan … Jatka lukemista Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5 →","og_url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot5\/","og_site_name":"YTO2-FKV-opintojakso","article_modified_time":"2018-09-28T12:15:19+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot5\/","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot5\/","name":"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5 - YTO2-FKV-opintojakso","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/#website"},"datePublished":"2017-09-25T12:22:39+00:00","dateModified":"2018-09-28T12:15:19+00:00","inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot5\/"]}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/#website","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/","name":"YTO2-FKV-opintojakso","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"post-thumbnail":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Henri Jaakkola","author_link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/author\/jaakkhen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 5 – esimerkit ja harjoitusteht\u00e4v\u00e4t Ainem\u00e4\u00e4r\u00e4 Ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n tunnus on n ja sen yksikk\u00f6 on mooli (mol). Yksi mooli atomeja on atomia, ja sen verran atomeja on 12 grammassa -hiilt\u00e4. Kirjoitetaan Avogadron vakio. Moolimassa Moolimassa on ainem\u00e4\u00e4r\u00e4n massa, jota on yksi mooli. Sen tunnus on M, ja sen yksikk\u00f6 on g\/mol. Jaksollisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 suoraan…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/438","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/107"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=438"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/438\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=438"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}