{"id":430,"date":"2017-09-25T15:22:02","date_gmt":"2017-09-25T12:22:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/?page_id=430"},"modified":"2018-12-04T13:31:49","modified_gmt":"2018-12-04T11:31:49","slug":"ot1","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot1\/","title":{"rendered":"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1"},"content":{"rendered":"

Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1 – esimerkit ja harjoitusteht\u00e4v\u00e4t<\/a><\/p>\n

Fysiikka ja kemia ovat\u00a0oppeja luonnosta<\/h4>\n

Fysiikan ja kemian\u00a0tutkiminen ja niiden\u00a0tunteminen ovat mahdollistaneet energiantuotannon, nopean teknisen kehityksen ja materiaalisen hyvinvointimme.<\/p>\n

Fysiikka ja kemia ovat\u00a0luonnontieteit\u00e4, jotka ker\u00e4\u00e4v\u00e4t tietoa mittaamalla ja jotka kertovat miten ilmi\u00f6t voidaan selitt\u00e4\u00e4.\u00a0Ne eiv\u00e4t kerro miksi ilmi\u00f6t tapahtuvat (esim. maailman syntyminen).<\/p>\n

Mittaaminen ja SI<\/em>-j\u00e4rjestelm\u00e4<\/h4>\n

Fysiikassa ja kemiassa ilmi\u00f6ist\u00e4 saadaan tietoa mittaamalla.<\/p>\n

Jokaisessa mittauksessa on aina virhett\u00e4, jota aiheuttavat huolimattomuus, mittalaitteen vika tai k\u00e4ytt\u00f6virhe, mittauskohteen muuttuminen mittalaitteen takia tai mittauskohteen ominaisuuksien muuttuminen mittauksen aikana.<\/p>\n

Mittausvirhett\u00e4 voidaan pienent\u00e4\u00e4 toistamalla mittausta huolellisesti tai tekem\u00e4ll\u00e4 erilaisia koej\u00e4rjestelyit\u00e4.<\/p>\n

Merkitsev\u00e4t numerot kertovat mittaustarkkuuden. Niit\u00e4 eiv\u00e4t ole desimaalilukujen alkunollat tai kokonaislukujen loppunollat.<\/p>\n

Esim. 1<\/span><\/p>\n

Jos pituus on 3 metri\u00e4, on siin\u00e4 yksi merkitsev\u00e4 numero. Mittaustarkkuus ei muutu, vaikka ilmoittaisimme saman pituuden muodoissa 300 cm tai 0,003 km.<\/p>\n

Mitattava ominaisuus on suure<\/em>. Mitattua suureen arvoa verrataan mittayksikk\u00f6\u00f6n<\/em>.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisesti sovitussa SI-j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4<\/em> on seitsem\u00e4n perussuuretta<\/em>.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Johdannaissuureet<\/em> saadaan perussuureista. Taulukossa on esimerkkej\u00e4.<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Tarkkuus ja laskun vaiheet<\/h4>\n

Suuria ja pieni\u00e4 lukuja yksinkertaistetaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kymmenpotenssimuotoa<\/em> tai kerrannaisyksikk\u00f6\u00e4<\/em>. Yleens\u00e4 kymmenpotenssia edelt\u00e4v\u00e4 numero on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi ja enint\u00e4\u00e4n kymmenen. Kymmenpotenssilla ja kerrannaisyksik\u00f6ll\u00e4 voidaan kertoa merkitsevien numeroiden m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

Kymmenpotenssit ja kerrannaisyksik\u00f6t<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Ajan esitysmuodot<\/p>\n

\"Rendered<\/p>\n

Suureyht\u00e4l\u00f6<\/em> (yht\u00e4l\u00f6, kaava) kertoo suureiden v\u00e4lisen riippuvuuden.<\/p>\n

Fysiikan laskuissa
\n1. ker\u00e4\u00e4 suureiden arvot,
\n2. ratkaise suureyht\u00e4l\u00f6st\u00e4 oikea suure,
\n3. sijoita yht\u00e4l\u00f6\u00f6n tunnetut arvot yksik\u00f6ineen,
\n4. py\u00f6rist\u00e4 vastaus l\u00e4ht\u00f6arvojen perusteella,
\n5. kirjoita vastaus yksik\u00f6ineen.<\/p>\n

Fysiikan laskuissa v\u00e4lituloksia ei py\u00f6ristet\u00e4, mutta v\u00e4lituloksen yksik\u00f6t merkit\u00e4\u00e4n. Desimaaleja on yhteen- ja v\u00e4hennyslaskun vastauksessa saman verran kuin ep\u00e4tarkimmassa l\u00e4ht\u00f6arvossa. Merkitsevi\u00e4 numeroita on kerto- ja jakolaskun vastauksessa saman verran kuin siin\u00e4 l\u00e4ht\u00f6arvossa, jossa merkitsevi\u00e4 numeroita on v\u00e4hiten.<\/p>\n

Taulukkolaskentateht\u00e4v\u00e4t<\/h4>\n

Kirjoita\u00a0taulukkolaskentaohjelmalla Aika – L\u00e4mp\u00f6tila<\/em> -pisteparit kuvan mukaisesti.\u00a0Tee esimerkkikuvan mukainen kuvaaja. Tallenna teht\u00e4v\u00e4 nimell\u00e4 FKV_1_1_Sukunimi.xlsx<\/em> tai parity\u00f6ss\u00e4 FKV_1_1_Sukunimi_Sukunimi.xlsx<\/em>.<\/p>\n

\"\"\"\"<\/p>\n

Avaa\u00a0vanhan kemian\u00a0ylioppilaskoeteht\u00e4v\u00e4n H2<\/sub>O2 <\/sub>data.csv -taulukkopohja<\/a>. Tee kuvan mukainen kuvaaja, jonka otsikko on ”Vetyperoksidin hajoaminen<\/em>”. Tallenna teht\u00e4v\u00e4 nimell\u00e4\u00a0FKV_1_2_Sukunimi.xlsx<\/em> tai parity\u00f6ss\u00e4 FKV_1_2_Sukunimi_Sukunimi.xlsx<\/em>.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Avaa\u00a0vanhan fysiikan ylioppilaskoeteht\u00e4v\u00e4n\u00a0taulukkopohja<\/a>. Tee kuvan mukainen kuvaaja, jonka\u00a0vaaka-akselin nimen\u00e4\u00a0on ”Ulkoilman l\u00e4mp\u00f6tila (C)<\/em>”. Tallenna teht\u00e4v\u00e4 nimell\u00e4\u00a0FKV_1_3_Sukunimi.xlsx<\/em> tai parity\u00f6ss\u00e4 FKV_1_3_Sukunimi_Sukunimi.xlsx<\/em>.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Palauta teht\u00e4v\u00e4t opettajasi antaminen ohjeiden mukaisesti s\u00e4hk\u00f6postiin (etunimi.sukunimi@gradia.fi<\/em>).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1 – esimerkit ja harjoitusteht\u00e4v\u00e4t Fysiikka ja kemia ovat\u00a0oppeja luonnosta Fysiikan ja kemian\u00a0tutkiminen ja niiden\u00a0tunteminen ovat mahdollistaneet energiantuotannon, nopean teknisen kehityksen ja materiaalisen hyvinvointimme. Fysiikka ja kemia ovat\u00a0luonnontieteit\u00e4, jotka ker\u00e4\u00e4v\u00e4t tietoa mittaamalla ja jotka kertovat miten ilmi\u00f6t voidaan selitt\u00e4\u00e4.\u00a0Ne eiv\u00e4t kerro miksi ilmi\u00f6t tapahtuvat (esim. maailman syntyminen). Mittaaminen ja SI-j\u00e4rjestelm\u00e4 Fysiikassa ja kemiassa ilmi\u00f6ist\u00e4 … Jatka lukemista Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":107,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"class_list":["post-430","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\nOppimisteht\u00e4v\u00e4 1 - YTO2-FKV-opintojakso<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot1\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1 - YTO2-FKV-opintojakso\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1 – esimerkit ja harjoitusteht\u00e4v\u00e4t Fysiikka ja kemia ovat\u00a0oppeja luonnosta Fysiikan ja kemian\u00a0tutkiminen ja niiden\u00a0tunteminen ovat mahdollistaneet energiantuotannon, nopean teknisen kehityksen ja materiaalisen hyvinvointimme. Fysiikka ja kemia ovat\u00a0luonnontieteit\u00e4, jotka ker\u00e4\u00e4v\u00e4t tietoa mittaamalla ja jotka kertovat miten ilmi\u00f6t voidaan selitt\u00e4\u00e4.\u00a0Ne eiv\u00e4t kerro miksi ilmi\u00f6t tapahtuvat (esim. maailman syntyminen). Mittaaminen ja SI-j\u00e4rjestelm\u00e4 Fysiikassa ja kemiassa ilmi\u00f6ist\u00e4 … Jatka lukemista Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1 →\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot1\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"YTO2-FKV-opintojakso\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2018-12-04T11:31:49+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-content\/uploads\/sites\/40\/2017\/02\/FKV_1.png\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/ot1\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/ot1\\\/\",\"name\":\"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1 - YTO2-FKV-opintojakso\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/ot1\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/ot1\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/40\\\/2017\\\/02\\\/FKV_1.png\",\"datePublished\":\"2017-09-25T12:22:02+00:00\",\"dateModified\":\"2018-12-04T11:31:49+00:00\",\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/ot1\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/ot1\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/40\\\/2017\\\/02\\\/FKV_1.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/40\\\/2017\\\/02\\\/FKV_1.png\",\"width\":865,\"height\":591},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/\",\"name\":\"YTO2-FKV-opintojakso\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogit.gradia.fi\\\/fykevalinnainen\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1 - YTO2-FKV-opintojakso","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot1\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1 - YTO2-FKV-opintojakso","og_description":"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1 – esimerkit ja harjoitusteht\u00e4v\u00e4t Fysiikka ja kemia ovat\u00a0oppeja luonnosta Fysiikan ja kemian\u00a0tutkiminen ja niiden\u00a0tunteminen ovat mahdollistaneet energiantuotannon, nopean teknisen kehityksen ja materiaalisen hyvinvointimme. Fysiikka ja kemia ovat\u00a0luonnontieteit\u00e4, jotka ker\u00e4\u00e4v\u00e4t tietoa mittaamalla ja jotka kertovat miten ilmi\u00f6t voidaan selitt\u00e4\u00e4.\u00a0Ne eiv\u00e4t kerro miksi ilmi\u00f6t tapahtuvat (esim. maailman syntyminen). Mittaaminen ja SI-j\u00e4rjestelm\u00e4 Fysiikassa ja kemiassa ilmi\u00f6ist\u00e4 … Jatka lukemista Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1 →","og_url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot1\/","og_site_name":"YTO2-FKV-opintojakso","article_modified_time":"2018-12-04T11:31:49+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-content\/uploads\/sites\/40\/2017\/02\/FKV_1.png","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot1\/","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot1\/","name":"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1 - YTO2-FKV-opintojakso","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot1\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot1\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-content\/uploads\/sites\/40\/2017\/02\/FKV_1.png","datePublished":"2017-09-25T12:22:02+00:00","dateModified":"2018-12-04T11:31:49+00:00","inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot1\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/ot1\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-content\/uploads\/sites\/40\/2017\/02\/FKV_1.png","contentUrl":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-content\/uploads\/sites\/40\/2017\/02\/FKV_1.png","width":865,"height":591},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/#website","url":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/","name":"YTO2-FKV-opintojakso","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"post-thumbnail":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Henri Jaakkola","author_link":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/author\/jaakkhen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Oppimisteht\u00e4v\u00e4 1 – esimerkit ja harjoitusteht\u00e4v\u00e4t Fysiikka ja kemia ovat\u00a0oppeja luonnosta Fysiikan ja kemian\u00a0tutkiminen ja niiden\u00a0tunteminen ovat mahdollistaneet energiantuotannon, nopean teknisen kehityksen ja materiaalisen hyvinvointimme. Fysiikka ja kemia ovat\u00a0luonnontieteit\u00e4, jotka ker\u00e4\u00e4v\u00e4t tietoa mittaamalla ja jotka kertovat miten ilmi\u00f6t voidaan selitt\u00e4\u00e4.\u00a0Ne eiv\u00e4t kerro miksi ilmi\u00f6t tapahtuvat (esim. maailman syntyminen). Mittaaminen ja SI-j\u00e4rjestelm\u00e4 Fysiikassa ja kemiassa ilmi\u00f6ist\u00e4…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/430","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/107"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=430"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/430\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.gradia.fi\/fykevalinnainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=430"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}