Fractuurat eli murtumat

Perusterveellä, nuorella ihmisellä murtuma syntyy vain ulkoisen voiman johdosta. Yleisiä syitä ovat erilaiset tapaturmat, kuten putoamiset, kaatumiset, liikuntaan liittyvät tapaturmat ym. Ikääntyneemmillä ihmisillä osteoporoosi edesauttaa murtumien syntymistä ja se voi syntyä jo pienestäkin kolhusta. Tyypillisin ikääntyneen murtuma on reisiluun kaulan murtuma. Lapsen luut puolestaan ovat pehmeitä ja murtuma voikin syntyä hyvin huomaamattomasti, sillä raaja voi usein myös näyttää ulkoisesti ehjältä.

Murtuman tyypillisiä oireita ovat kipu, turvotus, normaalista poikkeava liikkuvuus ja arkuus liikuteltaessa, sekä toisinaan voidaan havaita selvä virheasento murtuneessa raajassa.

Luunmurtumien yhteydessä ilmenee aina verenvuotoa, joka tulee huomioida hoidossa (ulkoinen ja/tai sisäinen). Mitä suurempi luu murtuu, sen suurempaa on verenvuoto. Sääriluun murtumassa verta voi vuotaa n. puoli litraa, kun puolestaan lantion murtumassa jopa 3 litraa.

Murtuman yhteydessä voivat vaurioitua myös lihakset, verisuonet, luuydin, hermot ja nivelsiteet.

Luun anatomia

Murtumatyypit

Murtumat voidaan jakaa karkeasti kahteen päätyyppiin; avo- ja umpimurtumiin. Avomurtumassa iho rikkoutuu ja luun päät työntyvät ulos, umpimurtumassa iho pysyy ehjänä.

Murtumat voidaan jaotella myös tarkemmin murtumatyypin mukaan: poikki-, viisto-, kierre-, pirstaleinen, kompressio-, pajunoksa-, perhos- ja/tai kaksoismurtumiin.

Tai syntytavan mukaan: suora väkivalta, epäsuora väkivalta, repeämismurtuma, rasitusmurtuma, patologinen murtuma etc.

Myös seuraavia luokitteluja käytetään: dislokoitunut, dislokoitumaton, impaktoitunu ja epästabiili.

Paranemisfysiologia

Murtumat paranevat vaiheittain. Aluksi luussa on murtuman jäljiltä verenvuotoa. Ensimmäisessä vaiheessa magrofagit puhdistavat fagosytoimalla mm. hyytyneen veren ja mahdolliset luunsirut. Pehmytkudos puhdistuu vähitellen ja osteoblastien aktivoitumisen myötä syntyy pehmeä kallus. Verisuonet muodostuvat alueelle uudestaan. Suonien uudelleenmuodostumisen myötä toinen vaihe voi alkaa. Osteoblastit alkavat korvaamaan pehmeää kallusta muodostaen kovempaa säieluuta. Toisen vaiheen päättyessä murtuma on luutunut umpeen säieluulla, tätä sanotaan kovaksi kallukseksi. Kolmannessa vaiheessa osteoblastit ja osteoklastit korvaavat säieluun kokonaan lamerraaliluulla ja luu saavuttaa murtumaa edeltäneen vahvuuden.

Ikä vaikuttaa luun paranemisnopeuteen. Nuorilla murtumat paranevat nopeammin. Luu paranee myös nopeammin, jos luukalvo on säilynyt ehjänä.

Esimerkki putkiluun paranemisnopeudesta:

• hematoomavaihe 1 vko
• induktiovaihe 1-3 vko 
• pehmeän uudisluun vaihe 3-6 vko
• kovan uudisluun vaihe 6-12 vko
• remodelling vuosia

KYSYMYS: Mistä tunnistat reisiluun murtuman? Ensiapu?

Murtumapotilaan hoitoketju

https://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01283/ETUSIVU_LONKKAMURTUMA.html

OLKAVARREN MURTUMA: Kipsauksella hoidettava. Asentohoito ja lääkitys. Kylmä/ kuuma. Tuettuna tyynyyn/ peittoon. Ranne. kaulasidos. Ei kolmioliinaa. Raaja tuetaan mahdollisimman hyvään kohoasentoon tyynyjen avulla ja sormien väriä, lämpöä ja
tuntoa seurataan. Kylmähoito ja hyvä kivunhoito helpottavat oloa.

KIVUN HOITO: Lääkärin määräämä lääkitys. Riippuen potilaan kokemasta kivusta. Joillekin riittää mahdollisesti vain Burana ja Panadol. Toinen tarvitsee iv- lääkityksenä esim. Oxynorm. Kuitenkin riittävä, yleensä suonensisäinen lääkitys.

LÄÄKE- JA NESTEHOITO: Elimistön kuivumisen estämiseksi. Yleensä ensihoidon aloittamana.

RAVITSEMUS: Leikkaushoitoa vaativan potilaan tulee olla syömättä ja juomatta. Muutoin hoitajan tehtävänä huolehtia ravinnosta.

HAPENSAANTI: Riittävä saturaatio. 96% ->

PAINEHAAVOJEN EHKÄISY: Kyseinen potilas ei todennäköisesti tule tässä ajassa kärsimään painehaavoista, kunhan asentoa vaihdetaan itsenäisesti tai avustettuna tarpeeksi usein. Tulee ottaa huomioon vanhus- ja liikuntaesteisillä potilailla. Ja jo mahdollisesti niistä kärsivillä.

TAUSTATIEDOT: Selvitetään pääasiassa triagessa. Edelliset hoitokerrat, sairaudet, allergiat, lähiomaiset.

TOIMINTAKYKY: Kykeneekö ja pärjääkö kotona? Millaiset asuinolot? Kykeneekö vamman aiheuttamien hoitotoimenpiteiden vuoksi esim. kulkemaan rappuset ylös? Hissitön talo? Vaikka nuori ihminen, yksinasuva. Pärjääkö? Saako apuja kauppareissuun?

APUVÄLINEET: Apuvälineyksikkö? Kipsaaja? Millainen päivystys, tk, ta? Riippuen päivystyksestä kenen vastuulla.

KOTIHOIDON PALVELUT? Lähinnä ikäihmisille, liikuntarajoitteisille. Potilaille/ asiakkaille, jotka eivät pärjää yksin. Joillakin alueilla myös kotisairaanhoito. Esim. mahdollinen iv- antibiotti.

HOITO-OHJEET: Kuntoutus vuodeosastolla tai potilaan kotiutuessa avoterveydenhuollossa. Kuntoutussuunnitelma yksilöllinen, tarjolla olevien palveluiden perusteella. Fysioterapeutti ohjaa oikeat kättä vahvistavat harjoitteet ja mahdolliset rajoitukset.

Osastolle jääneet: Lääkärin, tms. (esim. ortopedi, kipsaaja) antamat jatkohoito-ohjeet. Kokonaislääkitys, Sairaalajakson aikana tehdyt lääkemuutokset. Haavan paraneminen, Mahdolliset
komplikaatiot. Voimakkaan kipulääkityksen lopettaminen 1-3 viikon kuluessa. Kuntoutumisen eteneminen osastolla, kuin myös kotona.

KONTROLLIKÄYNTI: Leikkaushoidon jälkeen kontrollit tapahtuvat joko kirurgian poliklinikalla tai oman kunnan terveyskeskuksessa. Sairasloman kesto on useita viikkoja.

Kipsihoito

Kipsaus on lääketieteellinen hoitomenetelmä, jolla hoidetaan pääasiassa luunmurtumia. Kipsaamalla pyritään rajoittamaan tai kokonaan estämään liike murtuneessa luussa/raajassa. Kipsejä valmistetaan perinteisestä kalkkikipsistä, lasikuidusta, muovista tai puusta.

KYSYMYS: Millaisen kipsin potilaalle tekisit, miksi?

https://www.ksshp.fi/tules-kartta/Vammakartta_JYTE_2014.ppsx